Kansainvälinen tutkimus: Suomi on pitkäaikaisasunnottomuuden hoitamisessa johtava maa
Kansainvälisen arviointiryhmän mukaan Suomen pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma on yksi maailman parhaimmista esimerkeistä, joissa pitkäaikaisasunnottomuuteen sovelletaan ns. asunto ensin –periaatetta. Eurooppalaisen asunnottomuustyön kattojärjestö Feantsan mukaan Suomi on myös ainoa EU-maa, jossa asunnottomuus laskee edelleen.
Ympäristöministeriön koordinoimaa Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmaa 2008–2015 (PAAVO I & II) arvioivan tutkimuksen mukaan hyvien tulosten perusta on ollut erinomainen yhteistyö. Saman pöydän ääressä ongelmia ovat ratkoneet ministeriöiden kanssa kaupungit, kolmannen sektorin palvelutuottajat, raha-automaattiyhdistys ja Y-säätiö. Suomessa tehty ohjelmatyö on ollut laaja-alaista, suunnitelmallista ja aitoa. Toimia on tehty pitkäjänteisesti niin paikallisesti kuin valtakunnan tasolla. Valtion rooli asioiden edistämisessä on ollut keskeinen.
Asunto ensin -malli toimii
Suomalaisen asunnottomuuspolitiikan punainen lanka on ollut asunto ensin -periaate. Periaate tarkoittaa, että asunnottomalle etsitään ensin katto pään päälle ja vasta sen jälkeen ryhdytään ratkomaan muita ongelmia. Onnistumisessa avainasemassa on ollut tukihenkiöiden riittävä määrä ja oikein kohdennettu tuki: asunnoton ratkoo yhdessä tukihenkilön kanssa käytännön elämän ongelmia ja käy myös läpi mahdollisuuksia esimerkiksi koulutukseen, työhön tai muuhun toimintaan. Malliin kuuluu paljon käytännön lähityötä: tukihenkilö voi esimerkiksi saattaa asunnottoman terveyskeskukseen.
Kokonaisvaltainen malli toimii. Tutkijoiden mukaan on selvää, että juuri yksilön normaali kanssakäyminen muun yhteiskunnan kanssa on paras väylä sekä asunnottomuuden ehkäisyyn että vähentämiseen. Pitkäaikaisasunnoton on henkilö, joka on ollut sosiaalisten tai terveydellisten syiden vuoksi yli vuoden ajan asunnoton tai joka on ollut kolmen viime vuoden ajan toistuvasti ilman asuntoa.
Huutava pula sopivista asunnoista
Tutkijat antavat myös suosituksia tulevaisuuden asunnottomuuspolitiikalle. Vaikka kuntien ja Y-säätiön tukema sosiaalinen asuntotuotanto ja asunnonhankinta on ollut tärkeää, etenkin pääkaupunkiseudulla kohtuuhintaisista vuokra-asunnoista on yhä huutava pula. Juuri Helsingin seudulla sopivien asuntojen puute uhkaa murentaa pohjaa asunnottomuustyön muilta osa-alueilta.
Lisäksi ennaltaehkäisyyn ja asunnottomuuden aikaiseen tunnistamiseen tulisi panostaa nykyistä enemmän. Esimerkiksi velkaantuminen voi johtaa asunnottomuuteen. Jos merkit tunnistetaan varhain, voi kierteen katkaista ajoissa. Koska asunnottomuus ilmiönä muuttuu, vaatii sitä vastaan taisteleminen jatkuvasti uusia keinoja.
Kansainvälisen arvioinnin tekivät Nicholas Pleace Iso-Britanniasta, Dennis Culhane USA:sta, Marcus Knutagård Ruotsista ja Riitta Granfelt Tampereen yliopistosta.
- The Finnish Homelessness Strategy – An International Review (Helda)
- ARA:n asunnottomuustilastot (ARA)
- Eurooppalaisen asunnottomuustyön kattojärjestö Feantsan tutkimus (FEANTSA)
- PAAVO-sivu (YM)
Lisätiedot:
Erityisasiantuntija Peter Fredriksson, ympäristöministeriö,
p. 050 369 8437, [email protected]
Ohjelmajohtaja Jari Karppinen, Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma,
p. 040 778 9291, [email protected]
Tutkija Riitta Granfelt, Tampereen yliopisto,
p. 0503186214, [email protected]