Jätteiden kierrätys kuntoon ja vauhtia kiertotalouteen – ympäristöministeriö uudistaa jätelainsäädäntöä
Ympäristöministeriö ryhtyy uudistamaan jätelainsäädäntöä. Päämäärä on saavuttaa kunnianhimoiset yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteet ja nostaa Suomi kierrätyksessä EU:n edistyneimpien maiden joukkoon. Jätteen tuottajille tämä tarkoittaa lisää mahdollisuuksia – ja velvollisuuksia - jätteiden erilliskeräykseen.
Uudistuksen taustalla on EU:n jätedirektiivin, pakkausjätedirektiivin, kaatopaikkadirektiivin, romuajoneuvo-, paristo- sekä sähkö- ja elektroniikkalaiteromudirektiivien muutokset. Ne on pantava Suomessa täytäntöön 5.7.2020 mennessä.
”Uusien kierrätystavoitteiden saavuttaminen vaatii meidän jokaisen panosta. Suomen asema kiertotalouden edelläkävijänä vaatii, että näytämme esimerkkiä kierrätyksen edistämisessä ja jätehuollon kehittämisessä. Näin vauhditamme kiertotaloutta ja samalla säästämme luonnonvaroja ja hillitsemme ilmastonmuutosta”, asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen sanoo.
Jätteiden kierrätystä lisättävä
Yhdyskuntajätteestä tulee kierrättää 50 prosenttia vuonna 2020, 55 prosenttia vuonna 2025, 60 prosenttia vuonna 2030 ja 65 prosenttia vuonna 2035. Nykyinen (2017) kierrätysaste on 41 prosenttia. Kierrätysastetta voidaan nostaa erityisesti lisäämällä biojätteen ja muovin mutta myös esimerkiksi pahvin ja kartongin kierrätystä.
Myös pakkausjätteen kierrätystavoitteet nousevat: kaikesta pakkausjätteestä tulee kierrättää 65 prosenttia vuoteen 2025 ja 70 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi eri pakkausjätteille on asetettu materiaalikohtaiset kierrätystavoitteet. Haastavimpia Suomelle ovat muovi- ja puupakkausjätteen kierrätykselle asetetut tavoitteet, sillä kierrätys tulisi yli kaksinkertaistaa vuoteen 2030 mennessä.
Käytännössä kaikkien jätejakeiden erilliskeräystä tulee laajentaa, varsinkin keräystä suoraan kiinteistöiltä. Tekstiilijätteen erilliskeräys alkaa viimeistään vuonna 2025.
Jätemäärää vähennettävä, uudelleenkäyttöä lisää
Erityisesti elintarvikejätteen (ruokajätteen) määrää on vähennettävä. Elintarvikejätteen määrän kehittymistä ryhdytään seuraamaan nykyistä järjestelmällisemmin. Suomi aikoo myös sujuvoittaa menettelyjä, joiden perusteella voidaan todeta, ettei aine tai esine ole enää jätettä. Tämä edistää toiminnanharjoittajien mahdollisuuksia hyödyntää aiemmin jätteenä pidettyä materiaalia.
Tuottajavastuujärjestelmän* halutaan tukevan entistä vahvemmin kestävää tuotesuunnittelua. Tuottajayhteisöjen tuottajilta perimät ns. tuottajavastuumaksut** halutaan porrastaa niin, että niissä otetaan huomioon tuotteiden kierrätettävyys, korjattavuus ja uudelleenkäytettävyys.
Ympäristöministeriö asetti työryhmän valmistelemaan ehdotuksen tarvittavien lainsäädäntömuutosten keskeisiä linjauksia. Työryhmän toimikausi päättyy 30.6.2019.
- Uudistuksen verkkosivu ym.fi/jatesaadospaketti
- Yhdyskuntajätteen kierrätyksellä vauhtia kiertotalouteen (JÄTEKIVA) -hankkeen tiedote: Erityisesti biojätteen ja muovipakkausten kierrätystä lisättävä (Valtioneuvoston kanslia)
Lisätietoja:
Ympäristöneuvos Riitta Levinen, p. 02952 50162, [email protected]
Neuvotteleva virkamies Sirje Stén, p. 0295 250 276, [email protected]
* Tuottajavastuu tarkoittaa tuotteiden valmistajien ja maahantuojien velvollisuutta järjestää tuotteiden jätehuolto kustannuksellaan, kun tuotteet poistetaan käytöstä.
** Tuottajayhteisö saa tuottajavastuun alaisten tuotteidensa kierrätykseen ja jätehuoltoon tarvittavat varat uuden tuotteen mukana maksettavista tuottajavastuumaksuista. Näillä varoilla järjestetään vaaditut tuottajavastuun mukaiset kierrätys- ja jätehuoltopalvelut.