Historiallinen uudistus valtion ympäristöhallinnossa

Uudistuvalla valtion ympäristöhallinnolla – Lupa- ja valvontavirastolla ja elinvoimakeskuksilla – on nykyistä merkittävästi paremmat mahdollisuudet ja edellytykset vastata yhteiskunnan haasteisiin ja odotuksiin.

Lupa- ja valvontavirasto vastaa 1.1.2026 alkaen valtion ympäristöasioiden lupa- ja muiden menettelyjen etenemisestä ja koordinoinnista sekä lupien valvonnasta. Elinvoimakeskukset vahvistavat ympäristöhallinnon ohjelma- ja hanketyön kautta luonnon monimuotoisuutta, parantavat ympäristön ja vesistön tilaa ja edistävät ilmastotyötä. Nykyisten aluehallintovirastojen ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toiminta lakkaa. Muutos on merkittävä sekä valtion ympäristöhallinnon että sen asiakkaiden kannalta.

 Lupa- ja valvontavirastolla on valtakunnallinen toimivalta, mutta toimipiste kaikissa maakunnissa ja paikallista osaamista. Uudistus sujuvoittaa menettelyitä, vahvistaa asiantuntemusta ja mahdollistaa, että ympäristöhallinto voi edistää lupamenettelyitä, vihreää siirtymää ja Suomen kilpailukykyä yhdenmukaisella ja tehokkaalla tavalla. Tavoitteena on toimiva, asiakaslähtöinen ja ympäristön kannalta kestävä kokonaisuus.   

Vihreä siirtymä on tuonut mukanaan nopeasti kehittyvän toimintakentän, jossa uudet ja moninaiset teknologiat haastavat niin toimijoita kuin viranomaisia. Sujuvat ja ennakoitavat lupamenettelyt ovat edellytys sille, että Suomeen investoidaan ja vihreä siirtymä etenee.   

Muutos on historiallinen. Ympäristöön liittyvät valtion lupa- ja valvontatehtävät eivät ole koskaan aiemmin olleet tässä laajuudessa samassa organisaatiossa. Nykyisin tehtäviä hoitaa neljä aluehallintovirastoa ja 13 elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusta, jatkossa vain yksi valtion viranomainen, Lupa- ja valvontavirasto. On luontevaa, että tehtäviä hoidetaan yhtenä kokonaisuutena, sillä niihin liittyy paljon synergioita ja osaamista. Ympäristöllisten menettelyjen, kuten lupamenettelyiden ja jälkivalvonnan välillä ei jatkossa ole viraston organisaatiorakenteesta tai toimivallasta johtuvia rajoja. Kun ympäristöosaaminen saadaan yhteen koko laajuudessaan, voivat eri menettelyt vaiheineen sujua jouhevammin ja valtakunnallisesti yhtenäisin toimintatavoin. 

Yhdestä luukusta loppuun asti

Uudistuksen keskeinen päämäärä on ollut yhden luukun palvelujen mallin toteuttaminen niin viranomaisrakenteiden, osaamisen kuin lainsäädännön tasolla. Tavoitteena on, että tarvittavien lupien haku ja selvitysten tekeminen tapahtuu keskitetysti ja oikea-aikaisesti. Hankkeeseen liittyvien menettelyjen vaiheita pystytään koordinoimaan paremmin, ja iso osa asioiden käsittelyyn liittyvästä tiedosta on saatavilla viraston sisältä asiantuntijoiden laajan asiantuntemuksen kautta. Jatkossa lainsäädäntö korostaa asiakkaiden ennakollista ohjausta ja neuvontaa sekä asiakkaan tarvitsemien eri ympäristöllisten menettelyjen etenemisen yhtäaikaisuutta. Uudistuksessa ei ole tehty muutoksia lupien edellytyksiin, ympäristötavoitteisiin eikä kansalaisten osallistumismahdollisuuksiin, vaan on haluttu sujuvoittaa menettelyitä. Yhä laajemmat ja uudenlaiset hankekokonaisuudet edellyttävät vuoropuhelua sujuvan ja ennakoitavan asioiden etenemisen varmistamiseksi.  

Toimeenpanoa on valmisteltu laajalla yhteistyöllä

Uuden viraston valmistelu on ollut mittava, koko hallintoa läpileikkaava prosessi. Valmistelu toteutettiin valtiovarainministeriön asettamassa toimeenpanohankkeessa, jossa sen osana ympäristötoimialaryhmä on valmistellut viraston ympäristöosastoa ja ympäristötehtäviä. Ympäristöministeriö asetti viraston toimeenpanohankkeen rinnalle yhden luukun palvelujen hankkeen, jossa valmisteltiin yhden luukun lainsäädäntöä, toimintamalleja ja edistettiin asioinnin sähköistä yhtä luukkua. Hankkeiden yhteistyönä yhden luukun palvelujen malli on nyt viety ympäristöosaston organisaatiorakenteeseen, toimintamalleihin ja prosesseihin. Vuoden vaihteessa vastuu siirtyy hankeorganisaatiolta uudelle virastolle. 

Sekä toiminnanharjoittajat että viranomaiset ovat pitäneet toimintamallien ja prosessien yhtenäistämistä yhtenä ympäristöllisten menettelyjen keskeisimpänä kehittämiskohteena. Kaikilla nykyisillä ELY-keskuksilla ja aluehallintovirastolla on ollut omanlaisiaan toimintamalleja, mutta niin ei voi olla jatkossa. Valtakunnallisesti toimivaa virastoa varten on laadittu valtakunnallisesti yhtenäiset toimintamallit ja käytännöt. Tarkoituksena on koordinoida asioiden käsittelyä ja koostaa päätöksenteossa tarvittavat tiedot kokonaisvaltaisesti. Prosessikuvauksia on tehty kaikkiaan noin 70 kattaen keskeisimmät ympäristöosaston tehtävät. 

Valmistelu on ollut suuri yhteinen ponnistus ja vaatinut ympäristötehtävien osalta yli sadan asiantuntijan työaikaa ja yhteistyötä. Muutos on suuri myös henkilöstölle, ja edessä on monenlaista uuden omaksumista. Samalla voi kuitenkin avautua uudenlaisia mahdollisuuksia kehittää ympäristöasioiden hoitamista.   

Menettelyt sujuvammaksi ympäristönsuojelun tasosta tinkimättä

Ympäristöviranomaiset joutuvat käsittelemään jatkuvasti yhä monimutkaisempia ja entistä laajempaa asiantuntemusta vaativia kysymyksiä. Odotukset prosessien sujuvuudelle ja nopeudelle haastavat viranomaisia. Samaan aikaan yleinen valveutuneisuus ympäristökysymyksissä on kasvanut, ja erilaisten toimintojen vaikutuksista ja hyväksyttävyydestä käydään yhä laajempaa kansalaiskeskustelua. Ilmastonmuutos ja monimuotoisen luonnon turvaaminen vaativat toimia. 

Ympäristöllisissä menettelyissä arvioidaan toiminnan vaikutukset ja mahdollistetaan myös haitankärsijöiden ja kansalaisten osallistuminen elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon. Tässä kaikessa onnistuminen vaatii viranomaisilta syvällistä asiantuntemusta ja voimavaroja. Selvityksissä ja palautteessa nouseekin usein esiin huoli resursseista ja arvostus viranomaisten korkeatasoista osaamista kohtaan. 

Yhden luukun palveluiden hankkeessa on sujuvoitettu ympäristöön liittyviä menettelyjä tinkimättä viranomaistyön laadusta tai ympäristönsuojelun tasosta. Uudistuvalla valtion ympäristöhallinnolla on nykyistä merkittävästi paremmat mahdollisuudet ja edellytykset vastata yhteiskunnan haasteisiin ja odotuksiin. Uudistus avaa myös henkilöstölle uusia mahdollisuuksia kehittää osaamistaan.

Kirjoittajat