Henna Haapala kertoo työstään ACAP:ssa
Arctic Contaminants Action Program (ACAP) kokoontuu Helsingissä 14.–16.6.2017. Suomen ja ympäristöministeriön edustajana toimii arktinen vastuuvirkamies Henna Haapala. Hän kertoo haastattelussaan asioista, joiden parissa ryhmä työskentelee ja mikä on mielenkiintoisinta ACAP:ssa työskentelyssä.
Mikä on taustasi ja miten päädyit Suomen ACAP-edustajaksi?
Aloitin työurani Suomen ja Venäjän välisen ympäristöyhteistyön hankkeella ja sen jälkeen olen työskennellyt pohjoisten alueiden yhteistyöhön liittyvissä asioissa. Koska työskentely ACAP:ssa on myös hankepainotteista, ja hankkeet kohdistuvat isoksi osaksi Venäjälle, niin aikaisempi kokemukseni tukee työtäni hyvin.
Mitkä ovat ACAP:n pääteemat, joiden parissa työskentelette?
ACAP:n tarkoitus on käynnistää projekteja Arktisen neuvoston raporttien tuottamien tietojen pohjalta. Projektien tarkoituksena on ehkäistä saastumista arktisella alueella ja ne keskittyvät ympäristösaasteisiin, kuten raskasmetalleihin, pysyviin orgaanisiin yhdisteisiin ja mustaan hiileen. Myös alkuperäiskansoihin vaikuttavat aiheet ovat tärkeällä sijalla työssä.
Mikä on mielestäsi kiinnostavinta työssäsi ACAP:ssa?
On mukava viedä eteenpäin käytännön projekteja, jotka edesauttavat arktisen alueen ympäristöongelmien vähenemistä. Tämä vähentäminen on tähän mennessä onnistunut ainakin paikoittain, mutta toiveena olisi, että projektit vaikuttaisivat lopulta myös laajemmin arktisella alueella.
Toinen ulottuvuus käytännön projektien lisäksi on se, että näkee, miten kansainvälisellä tasolla saadaan sovittua jostakin asiasta esimerkiksi ympäristösopimuksen muodossa ja miten se yhdistyy alueelliseen yhteistyöhön. Ympäristöasioissa tärkeää päästä yhteisymmärrykseen kansainvälisesti, koska ongelmat eivät useinkaan jää vain yhden alueen sisäisiksi ongelmiksi.
Miten Suomen Arktisen neuvoston puheenjohtajuus näkyy työssäsi ACAP:ssa?
Arktisen neuvoston puheenjohtajuus näkyi nyt heti siten, että saimme ACAP-kokouksen järjestettäväksi
Helsinkiin ja olemme iloisia, että saimme arktiset kollegat tänne. Puheenjohtajuus on vielä alussa, mutta pidemmällä aikataululla puheenjohtajuus tulee näkymään vuorovaikutuksen lisääntymisenä omalta osaltani ACAP:n työryhmän ja Arktisen neuvoston puheenjohtajan välillä sekä tiedon tuottamisena arktisesta yhteistyöstä Suomessa ja laajemminkin.
Mikä on Arktisen neuvoston suosikkiraporttisi? Miksi?
Arktisen neuvoston vaikuttavuuden kannalta kiinnostavia ovat Arctic Monitoring and Assesmentin (AMAP) tekemät ilmastonmuutokseen liittyvät raportit. Ensimmäinen raportti Arctic Climate Impact Assesment (ACIA) julkaistiin vuonna 2004, ja siinä kerrottiin se tieto, että arktinen alue muuttuu kaksi kertaa nopeammin kuin muu maapallo. Nythän tämä tieto on jo levinnyt laajasti ympäri maailmaa. Toinen suosikkini on tänä keväänä julkaistu Snow, Water, Ice, Permafrost in the Arctic (SWIPA). Molemmat raportit ovat tuottaneet isoja varoitussignaaleja ilmastonmuutoksen vaikutuksista koko maailmalle, ei vain arktiselle alueelle. Tällainen uuden tiedon tuottaminen ja sen yhteys päätöksentekoon on myös arktisen neuvoston vahvuus.