Helmi-ohjelmassa supikoirat saivat porttikiellon vesilintujen pesimäpaikoille
Helmi-vieraspetohanke on saanut sadat osaavat ja motivoituneet supikoirien ja minkkien pyytäjät toimimaan yhteisen tavoitteen eteen, oman alueensa arvokkaan lintukohteen hyväksi. Työ on tuottanut tulosta, sillä supikoirakannat ovat merkittävästi laskeneet kohteilla. Vieraspetohanke on osa Helmi-ohjelmaa.
Suomen riistakeskuksen ja Metsähallituksen vetämän hankkeen 73 pyyntikohdetta sijaitsevat ympäri Suomea. Suomen luontoon kuulumattomien, haitallisten vieraspetojen tehokkaalla ja järjestelmällisellä poistamisella halutaan säästää arvokkaiden lintuvesien vesilinnut vieraspetojen saalistukselta.
"Vieraspedot syövät vesilintujen munia ja poikasia, ja näin heikentävät varsinkin uhanalaistuneiden vesilintujen kantoja. Ne myös heikentävät pesimämenestystä jo pelkällä läsnäolollaan", kertoo hankkeen projektipäällikkö Kari Karhula Suomen riistakeskuksesta.
Myöhemmin vesilintuseurannat kertovat pyynnin vaikuttavuudesta, vaikkakin lintuinfluenssan pelätään vaikuttavan tuloksiin. Lisäksi monilla kohteilla tehtävät elinympäristötyöt tukevat lintujen pesintöjä.
Pyynnin voi kuitenkin sanoa jo olleen tuloksellista, sillä saaliiksi on saatu yhteensä yli 5 000 supikoiraa ja noin 800 minkkiä.
"Kohteilla on saatu lähes poikkeuksetta pyynti käyntiin ja pyörimään. Tuoreimpien tutkimusten mukaan supikoirakannat on lähes jokaisella alueella saatu merkittävästi laskuun. Pyynti-into on säilynyt ja on odotettavissa vieläkin parempaa tulosta kuin mitä meillä on tällä hetkellä", sanoo hankkeen projektipäällikkö Mikko Toivola Metsähallitukselta.
"Minkistä ei ole vastaavaa seurantaa ja tutkimusta kuin supikoirista. Pyyntimenetelmänä on mantereella mahdollista käyttää vain loukkuja. Hankkeen pyynti on monin paikoin painottunut supikoiraan, mutta nyt tilannetta korjataan. Yksittäisillä kohteilla on saatu suuria minkkisaaliita ensimmäisenä hankkeen pyyntivuotena. Jos myös minkin pyynnissä onnistutaan, se varmasti kumuloituu vesilintutuloksiin", Toivola pohtii.
Suomessa hyvät olosuhteet tehopyynnin järjestämiseksi
Projektipäälliköt kertovat, että monessa muussa maassa hankkeen kaltainen toiminta olisi mahdotonta. Suomessa on kuitenkin hyvät eväät rakentaa toimintaa riistanhoitoyhdistys- ja metsästäjäkentän kautta yhdessä paikallisesti sopien.
"Tiiviit yhteydet kentälle on ovat hankkeen menestysresepti, jolla toiminta saadaan jalkautettua osaaville pyytäjille", Toivola sanoo.
Suomessa on myös Toivolan ja Karhulan mukaan harvinaislaatuista innostusta lähteä tonkimaan eläimiä maan alta, kuten supikoirien luolapyynnissä tapahtuu. Muita pyyntimuotoja ovat loukuttaminen, koirilla tapahtuva pintapyynti ja niin sanottu kyttääminen. Hankkeella koordinoidaan ja tuetaan jo olemassa olevaa vahvaa pienpetopyyntikulttuuria.
"Vaikka vieraspetojen haitallisuus on ollut tiedossa jo pidempään, vasta viime vuosina asiaan on toden teolla herätty", Toivola sanoo ja viittaa hankkeen yli neljän miljoonan euron merkittävään rahoitukseen.
Saumatonta yhteistyötä
Kysyttäessä kahden organisaation välisestä hankeyhteistyöstä molemmat projektipäälliköt repeävät nauramaan ja nojaavat tuoleissaan taaksepäin. Yhteistyö on ollut saumatonta muutamia tietojärjestelmien yhteensovittamisia lukuun ottamatta, sillä projektipäälliköt ovat tunteneet jo pitkään toisensa, ja Toivolalle Suomen riistakeskus on tuttu aiemmista työtehtävistä.
Koko valtakunnan laajuisen pyyntitoiminnan organisoinnilla ei ole aiempaa historiaa, vaan sitä luodaan tässä hankkeessa ensimmäistä kertaa.
"Vaatii aikaa, että saadaan luotua uusia toimintatapoja ja pyyntijohtaja ottaa roolinsa. Jokainen kohde on myös enemmän tai vähemmän erilainen, vaikka sapluuna on sama", sanoo Karhula.
Käytettävissä oleva kalusto, paikallisten pyytäjien oma kiinnostus, pyyntiolosuhteet ja vieraspetokantojen vahvuus määrittävät paljolti sitä, millaiseksi pyyntitoiminta muodostuu.
Ongelmitta palapeliä ei ole saatu koostettua. Kentällä kohdataan ennakkoluuloja riistahallintoa kohtaan, ja helposti innostusta olisi muihinkin aiheisiin kuin hankkeen tavoitteisiin.
"Haasteena on saada oikeat ihmiset tekemään oikeita asioita. Sovitettua kentän ja hankkeen näkemykset yksi yhteen", Toivola kertoo.
Hankkeen jälkeinen maailma mietityttää projektipäälliköitä. Molempien mielestä olisi tärkeää pystyä turvaamaan pyytäjien toiminta, ja sitä myöten vesilintujen pesinnät Suomen säihkyvillä ”helmillä”, luontoarvoiltaan tärkeillä lintuvesillä.
"Koen, että teemme tärkeää työtä luonnon monimuotoisuuden eteen. Saan toimia itselle tärkeällä luonnonhoidon asialla. Vieraspetopyynti ei ole koskaan saanut tällaista rahoitusta. Se on mahdollistanut koko tämän alan ja kentän kehittymisen koordinoidumpaan suuntaan, jotta pyyntiä voidaan toteuttaa laajamittaisesti", Karhula sanoo.
.jpg/eb3ea603-e1c3-2c99-5d17-d80324dd5fe6?t=1693308989366)