Geenivarojen oikeudenmukaista käyttöä turvaavaa sopimus voimaan Suomessa
Syyskuun 1. päivänä Suomessa tulee voimaan Nagoyan pöytäkirja, joka on kansainvälinen sopimus geenivarojen saatavuudesta ja hyötyjen jaosta. Sopimukseen liittyvää lainsäädäntöä sovelletaan kasvien, eläinten ja mikrobien geenivaroihin silloin, kun niitä hankitaan tutkimus- ja kehityskäyttöön. Sopimuksella pyritään varmistamaan geneettisen monimuotoisuuden säilyminen tuleville sukupolville sekä turvaamaan hyötyjen oikeudenmukaista ja tasapuolista jakoa luovuttajan ja käyttäjän välillä.
Biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen (biodiversiteettisopimus) alainen Nagoyan pöytäkirja hyväksyttiin biodiversiteettisopimuksen osapuolikokouksessa vuonna 2010. Pöytäkirjan tehtävä on edistää maailman geenivarojen saatavuutta ja sitä, että niiden käytöstä saatavat hyödyt jakautuvat oikeudenmukaisesti. Samalla edistetään biologisen monimuotoisuuden suojelua ja luonnonvarojen kestävää käyttöä.
Nagoyan pöytäkirja koskee kaikkien eliöiden, paitsi ihmisen, geenivaroja. Se on voimassa kaikilla sen osapuolien maantieteellisillä alueilla, lukuun ottamatta Etelämannerta ja avomerialueita sekä tiettyjä kasvigeenivarasopimuksen alle kuuluvia lajeja. Pöytäkirja sisältää myös alkuperäiskansojen perinteisen tiedon saatavuutta ja hyödyntämistä koskevia velvoitteita.
Kukin maa päättää omista geenivaroistaan
Nagoyan pöytäkirjan mukaan valtioilla on oikeus omiin luonnonvaroihinsa, joihin geenivarat kuuluvat. Kukin maa päättää geenivarojensa saatavuudesta ja hyötyjen jakamisesta sekä saattaa voimaan asiaan kuuluvat lakinsa. Etenkin runsaan biologisen monimuotoisuuden maat yleensä vaativat geenivarojensa käytölle ennakkosuostumuksen.
Suomessa lainsäädäntöä sovelletaan kotimaisten geenivarojen tutkimus- ja kehityskäyttöön vain silloin, kun niihin liittyy saamelaisten perinteisen tiedon käyttöä. Kotimaisten geenivarojen saatavuus tutkimus- ja kehittämiskäyttöön pysyy nykyisen käytännön mukaisesti varsin vapaana eikä edellytä lupaa. Suurin osa Euroopan maista aikoo pitää geenivaransa vapaasti saatavilla.
Suomessa geenivarojen käyttöä valvovat viranomaiset ovat Luonnonvarakeskus (maa- ja metsätalouden geenivarat) ja Suomen ympäristökeskus (luonnonvaraiset geenivarat). Ympäristöministeriö on vastannut geenivaralainsäädännön valmistelusta ja vastaa lain täytäntöönpanon yleisestä ohjauksesta ja valvonnasta Suomessa.
- Suomen ympäristökeskusen ja Luonnonvarakeskuksen tiedote
- Tietoa lain sisällöstä ja ohjeita sen noudattamisesta (luonnnontila.fi)
Hallitussihteeri Eriika Melkas, ympäristöministeriö, p. 029 525 0170, [email protected]