Fluorihiilivetyjen tuotantoa ja kulutusta aletaan rajoittaa

Fluorihiilivetyjen – voimakkaiden kasvihuonekaasujen – tuotantoa ja kulutusta rajoittava Kigalin muutos tulee voimaan 1.1.2019. Otsonikerrosta heikentäviä aineita koskevan Montrealin pöytäkirjan 29. osapuolikokous päättyessä 24.11.2017 Suomi ja 22 muuta maata oli ratifioinut Montrealin pöytäkirjaan tehdyn fluorihiilivetyjä koskevan muutoksen.

”Suomi ja muut Pohjoismaat ovat aina olleet eturintamassa Montrealin pöytäkirjan toimeenpanossa. Olen ylpeä, että Suomi näytti jälleen esimerkkiä tallettamalla Kigalin muutosta koskevan hyväksymisasiakirjan ensimmäisten joukossa. On tärkeää osoittaa, että olemme sitoutuneet yhteisiin toimiin ilmastonmuutoksen torjunnassa ja kannustamme muita maita liittymään joukkoon mahdollisimman pian”, asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen sanoo.

Ensimmäisten ratifioijien joukossa on hyvin erilaisia maita - pieniä ilmastonmuutoksen seurauksille alttiita saarivaltioita, heikoimmassa asemassa olevia Afrikan maita ja rikkaita teollisuusvaltioita.

”Tämä osoittaa, että maailman maat uskovat vain yhteisen maailmanlaajuisten toimien olevan riittävän tehokkaita”, Suomen edustanut neuvotteleva virkamies Eeva Nurmi ympäristöministeriöstä kertoo.

Montrealin pöytäkirjan kehitysmaaosapuolet saavat taloudellista tukea sopimuksen velvoitteiden toimeenpanoon Monenvälisen otsonirahaston kautta 540 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria vuosina 2018-2020. Suomen maksuosuus rahastoon on noin 1,1 miljoonaa euroa vuodessa.

Teollisuus- ja kehitysmaille erilaiset rajoitukset

Teollisuusmaat toteuttavat ensin nopeita toimia HFC-yhdisteiden käytön vähentämiseksi ja niille on sovittu tuotannon ja kulutuksen vähentämisestä 10 prosentilla jo 2019 ja asteittaisesta vähentämisestä 15 prosenttiin vuoteen 2036 mennessä. Kehitysmaiden toimet käynnistyvät myöhemmin, kun tarvittavat teknologiat ovat saatavissa ja ne ovat kustannuksiltaan kohtuullisia. Enemmistö kehitysmaista kuuluu kunnianhimoisempaan ryhmään, jossa HFC-käyttö jäädytetään vuonna 2024 ja asteittainen vähennys toteutetaan vuosina 2029–2045. Toisessa ryhmässä jäädytys tapahtuu 2028 ja käytön asteittainen vähennys alkaa 2032. Kehitysmaille rajoituksista aiheutuvat lisäkustannukset korvataan Montrealin pöytäkirjan monenvälisestä otsonirahastosta.

HFC-yhdisteiden käyttöä rajoittamalla arvioidaan saavutettavan jopa 0,5 astetta Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteesta. HFC-yhdisteitä käytetään muun muassa kylmä- ja ilmastointilaitteissa. Niiden käyttöön siirryttiin, kun otsonikerrosta tuhoavat aineet kiellettiin. HFC-yhdisteiden käyttö kasvaa voimakkaasti erityisesti kehittyvissä talouksissa. Osa kehittyneistä maista, mukaan lukien EU, on jo asettanut niiden käytölle tiukkoja rajoitteita. Ympäristöystävällisiä ja energiatehokkaita korvaavia teknologioita on jo olemassa useimpiin käyttötarkoituksiin.

Vuonna 1987 solmittua Montrealin pöytäkirjaa pidetään maailman onnistuneimpana kansainvälisenä ympäristösopimuksena. Sen jäseniä ovat kaikki maailman 197 valtiota. Sopimuksen avulla otsonikerrosta heikentävien aineiden kulutus on vähentynyt yli 98 prosenttia. Otsonikerroksen arvioidaan palautuvan ennalleen vuoteen 2065 mennessä. Montrealin pöytäkirjan menestys perustuu vahvaan tieteelliseen taustaan, teollisuuden osallistumiseen, kehitysmaille tarjottavaan rahoitukseen ja yhteiseen poliittiseen tahtoon toimia ympäristön hyväksi.

• (ympäristöministeriö)

Lisätietoa:

Neuvotteleva virkamies Eeva Nurmi, ympäristöministeriö, p. 0295 250 209, [email protected]
Erityisasiantuntija Laura Niskanen, ympäristöministeriö, p. 0295 250 082, [email protected]