Asunto- ja viestintäministeri Pia Viitanen Oulussa: Ennakoivalla korjausrakentamisella kuntien homeongelman kimppuun
Kosteus- ja hometalkoiden tiedote 31.10.2013:
Kosteus- ja homevaurioita on Suomen rakennuskannasta suhteellisesti eniten kuntien omistamissa rakennuksissa. Lähes viidenneksessä koulujen ja päiväkotirakennusten
kerrosalasta esiintyy merkittäviä kosteus- ja homevaurioita, hoitolaitoksissa luku on vielä
korkeampi, noin 25 prosenttia. Vaurioituneissa kiinteistöissä on päivittäin satoja tuhansia
käyttäjiä. Kosteus- ja hometalkoiden asiantuntijat ja sidosryhmät kokoontuvat tänään
Ouluun vuotuiseen työmaakokoukseen, jossa pääteemana on löytää keinoja kosteus- ja
homeongelman ratkaisuun kunnissa.
Asunto- ja viestintäministeri Pia Viitanen painotti työmaakokouksen avauspuheenvuorossa
suunnitelmallisen kiinteistönpidon ja ennakoivan korjaamisen merkitystä kuntien korjausvelan
haltuunotossa.
”Kun taloudellinen tilanne on tiukentunut, on entistäkin tärkeämpää kohdentaa
korjausrakentamisen ja kiinteistönpidon resurssit oikein kunnissa. Siksi valtion korjaushankkeisiin
myöntämien avustusmäärärahojen myöntöperusteissa on otettu käyttöön talkoissa kehitetty
arviointimalli. Valtion avustusten ehtoina on muun muassa se, että korjattavien rakennusten
kuntotutkimukset on tehty asiantuntevasti, kattavasti ja perusteellisesti. Ehtoja on asetettu myös
korjausten suunnittelijoiden ja korjausten työnjohtajien osaamiselle ja käytettävien
tarkastusasiakirjojen laadulle. Myös ARA:n rahoittamien peruskorjaus- ja rakentamishankkeiden
ohjeisiin tullaan lisäämään hyvään sisäilmastoon, rakennusaikaiseen kosteudenhallintaan ja
kuntotutkimuksiin liittyvät osiot. Valtion tuella ei siis märkiä taloja rakenneta”, ministeri Viitanen
totesi.
Suuri osa rakennusten sisäilmaongelmista aiheutuu kiinteistöjen kunnossapidon puutteista ja
huonokuntoisten rakennusten viivästyneistä korjauksista, niin myös kuntien omistamissa
rakennuksissa.
”Kosteus- ja homevauriot voidaan voittaa, mutta se edellyttää määrätietoista ja suunnitelmallista
otetta sekä korjausrakentamisen asettamista muun rakentamisen edelle. Päättäjien on tehtävä
ripeästi ja rohkeasti tarvittavat investointipäätökset rakennusten kuntotutkimisesta ja
korjaussuunnittelusta ja sen jälkeen priorisoitava hankkeet tärkeysjärjestykseen. Vaurioituneet talot
on joko korjattava oikein tai purettava”, ohjelmapäällikkö Juhani Pirinen tiivisti talkoiden viestin.
Kunnat käyttävät vuosittain suuria rahasummia kosteus- ja homevauriokorjaamiseen, mutta
valitettavan usein korjaushankkeissa epäonnistutaan ja sisäilmaongelmat jatkuvat. Kosteus- ja
hometalkoiden tekemän selvityksen mukaan yleisimmät syyt korjausten epäonnistumiseen ovat
vastuun hajauttaminen ja puutteet hankkeen osapuolten välisessä tiedonkulussa. Myös
kuntotutkimusten tilaamisessa, toteuttamisessa ja tulkinnassa on haasteita, eikä vaurioiden
korjaussuunnittelu ja korjausten toteutuskaan aina onnistu.
Kosteus- ja hometalkoiden vinkit kuntien talojen kuntoon saamiseksi: 10 askelta ennakoivaan korjaamiseen ja kiinteistönpitoon
- Kunnan tilakeskus selvityttää seuraavan kahden vuoden aikana yli 30-vuotiaan rakennuskannan todellisen kunnon.
- Tilakeskus käyttää kuntotutkimuksiin vain osaavia asiantuntijoita: kilpailutuksen perusteena
selvitysten perusteellisuus ja laatu sekä toimijoiden asiantuntemus. - Kuntapäättäjät järjestävät edellä mainittuun resurssit – eli rahaa tilakeskuksen budjettiin
rakennusten tutkimiseen. - Tehtyjen kuntotutkimusten, käyttäjien kokemusten ja tilojen käyttömäärien perusteella
tilakeskus asettaa kunnan kiinteistöjen korjaukset ja uusimiset kiireellisyysjärjestykseen.
Useimmiten sisäilmaongelmien korjaus johtaa rakennuksen peruskorjaukseen. - Tilakeskus laatii 10-15 vuoden taloussuunnitelman kiinteistöjen sisäilmaongelmien ja
peruskorjausten toteuttamiseksi. - Kosteusvaurioiden ja sisäilmaongelmien korjaussuunnittelun laatu varmistetaan käyttämällä
vain niihin erikoistuneita, osaavia suunnittelijoita. - Korjausten suunnittelun ja toteutuksen kustannukset siirretään kunnan lähivuosien
budjetteihin ennakkosuunnitelmana ja huolehditaan siitä, että myös seuraava
kunnanvaltuusto ohjeistetaan tähän sitoumukseen. - Tilakeskus laatii kunnan rakennuksia varten kiinteistöjen huoltosuunnitelmat, joihin on
ohjeistettu myös kosteusvaurioita ennaltaehkäisevät toimenpiteet. Näitä ovat mm. salaojien
tarkastaminen, räystäskourujen ja sadevesikaivojen puhdistaminen, vesijohtoliitosten
tarkkailu ja muut yksinkertaiset toimenpiteet, joilla vesi pidetään toisaalta rakennuksen
ulkopuolella ja toisaalta putkien sisäpuolella. Vaurioita ehkäisevään huoltoon varataan
resurssit tilakeskuksen budjettiin. - Uudisrakentamistoimintaa vähennetään, kunnes nykyinen rakennuskanta on hyvässä
kunnossa. Paitsi, jos uudisrakentamisella korvataan purettavia kiinteistöjä. - Vuonna 2023 aloitetaan uudestaan kohdasta 1, koska silloin nyt 20-vuotiaat rakennukset
täyttävät 30 vuotta.
Juhani Pirinen, ohjelmapäällikkö, Kosteus- ja hometalkoot, ympäristöministeriö, Puh. 050 572 6351, [email protected]
Valtakunnalliset kosteus- ja hometalkoot on vuonna 2009 valtioneuvoston päätöksellä käynnistetty viisivuotinen ohjelma. Ympäristöministeriön vetämän laajan hankekokonaisuuden tavoitteena on kosteus- ja homevaurioiden aiheuttamien terveyshaittojen ja kansantaloudellisten menetysten systemaattinen vähentäminen.