Valuma-aluesuunnittelun tiekartta viitoittaa kohti kestävää vesienhallintaa

Maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö julkaisivat vuoteen 2030 ulottuvan tiekartan, jolla halutaan edistää monitavoitteista valuma-aluesuunnittelua. Valuma-aluesuunnittelulla voidaan yhteen sovittaa ja ratkaista rinnakkain haasteita, jotka liittyvät tulva- ja kuivuusriskeihin, maankäyttösektorin ilmastotoimiin, vesien tilaan sekä lajien ja luontotyyppien suojeluun.

Viime vuosien sään vaihtelut ja ääri-ilmiöt ovat tuoneet haasteita maa- ja metsätaloudelle sekä kaupunkivesien hallinnalle ja muistuttaneet veden ja sen hallinnan tärkeydestä. Lisääntyvät sateet ja leudot talvet rehevöittävät vesiä entisestään.

Valuma-aluesuunnittelun tiekartassa vuoteen 2030 esitellään valuma-aluesuunnittelun periaatteet, tavoitteet ja toimet suunnittelun lisäämiseksi Suomessa. Tiekartalla halutaan luoda yhteistä ymmärrystä valuma-aluesuunnittelusta kaikkien alan toimijoiden kesken.

Tavoitteena on, että 
1. valuma-aluesuunnittelu vakiintuu toimintatapana,
2. valuma-aluesuunnittelun osaaminen kasvaa ja
3. ohjauskeinot ja rahoitus mahdollistavat kustannustehokkaat, oikeudenmukaiset ja monitavoitteiset toimet.

”Ilmastonmuutokseen vastaaminen ja vesien hyvän tilan saavuttaminen edellyttävät, että haittoja ennaltaehkäiseviä ja vähentäviä sekä ilmastonmuutokseen sopeutumista edistäviä toimia kohdennetaan valuma-alueilla vaikuttavimpiin kohteisiin”, maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Lauri Ahopelto sanoo.

Valuma-aluesuunnittelua tulee tehdä poikkialaisessa ja laajasti sidosryhmiä osallistavassa yhteistyössä niin, että otetaan huomioon sekä vesien ja muiden luonnonvarojen käytön että hoidon ja suojelun tarpeet. Tätä edistetään yhteistyössä maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön sekä sidosryhmien kanssa.

”Kestävän vesienhallinnan tulee perustua valuma-aluelähtöiseen suunnitteluun, jossa otetaan kokonaisvaltaisesti huomioon eri toimialojen väliset kytkökset valuma-alueella”, Ahopelto sanoo.
Toimia ja mahdollisuuksia tarkastellaan maanomistus huomioiden, maankäyttömuodot ylittävästi ja yhteisvaikutukset huomioon ottaen.

”Valuma-aluesuunnittelulla tavoitellaan monia hyötyjä. Sen avulla voidaan tehostaa vesiensuojelua ja suojella luonnon monimuotoisuutta. Yhteisesti suunnitellut toimet vesien hyväksi ovat myös taloudellisesti kannattavia, kun niillä sopeudutaan muuttuviin sääoloihin. Tiekarttaa on laadittu yhdessä sidosryhmien kanssa, sillä sen toteutuskin vaatii laajaa sitoutumista ja yhteistyötä”, ympäristöministeriön erityisasiantuntija Johanna Helkimo sanoo.

Valuma-alue on maastonmuotojen rajaama alue, jolta joki, puro tai uoma kerää sille sataneen veden. Valuma-alueen ominaisuudet ja maankäyttö vaikuttavat vesien tilaan, vesimääriin ja niiden vaihteluun sekä vesistä riippuvaisiin elinympäristöihin.

Valuma-alueella on monenlaisia toimijoita ja toimintaa, kuten maa- ja metsätaloutta, rakentamista, liikennettä, virkistyskäyttöä ja luonnonsuojelua. Ne vaikuttavat kaikki yhdessä vesienhallintaan, ja niillä on erilaisia intressejä vesienhallinnalle. Valuma-aluesuunnittelulla ja kestävällä vesienhallinnalla voidaan esimerkiksi 
•    parantaa maa- ja metsätalouden ja yhdyskuntien vesienhallintaa ja muuttuvaan ilmastoon sopeutumista, 
•    hillitä maankäyttösektorin ilmastopäästöjä, 
•    edistää pinta- ja pohjavesien hyvän tilan saavuttamista ja ylläpitämistä sekä 
•    lisätä vesiympäristöjen monimuotoisuutta ja kalakantojen elinvoimaisuutta. 

Linkit
Julkaisu: Valuma-aluesuunnittelun tiekartta vuoteen 2030
Lisätiedot
Lauri Ahopelto, neuvotteleva virkamies, maa- ja metsätalousministeriö, p. 0295 162 094, [email protected]
Johanna Helkimo, erityisasiantuntija, ympäristöministeriö, p. 0295 250 092, [email protected]
Sini Olin, erityisasiantuntija, ympäristöministeriö, p. 0295 250 248, [email protected]