Maankäytön muutosmaksun lainsäädäntöä valmistelleen työryhmän loppuraportti ja vaikutusten arviointi valmistuneet
Maankäytön muutosmaksun lainsäädäntöä valmistelemaan asetettu työryhmä on luovuttanut loppuraporttinsa sekä siihen liittyvän vaikutusten arvioinnin maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön kansliapäälliköille. Asiakirjat on julkaistu myös valtioneuvoston hankeikkunassa.
Maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman hyväksymisen yhteydessä kesällä 2022 pääministeri Sanna Marinin hallitus päätti käynnistää lisätoimia, joilla edistettäisiin silloisen hallitusohjelman ja ilmastolain tavoitteita hiilinielujen kasvusta sekä Suomen hiilineutraaliuden saavuttamisesta vuoteen 2035 mennessä. Yhtenä toimenpiteenä käynnistettiin rakentamista ja pellonraivausta koskevan maankäytön muutosmaksun lainsäädännön valmistelutyö.
Maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö asettivat maankäytön muutosmaksun valmistelemiseksi poikkihallinnollisen työryhmän, jonka toimikausi oli 30.9.2022–30.11.2023. Työryhmä arvioi mahdollisen maankäytön muutosmaksun erilaisia toteutustapoja ja vaikutuksia sekä valmisteli lakiesitysluonnosta maankäytön muutosmaksusta.
Työryhmän laatima ehdotus maankäytön muutosmaksusta olisi veroluonteinen ohjauskeino, jota sovellettaisiin metsämaan raivaamiseen muuhun käyttöön. Ehdotettu maksun suuruus olisi 500 euroa täydeltä 10 aarilta eli 5 000 euroa hehtaarilta. Maksu olisi sama riippumatta jatkokäytöstä. Alle puolen hehtaarin yksittäiset alueet jäisivät lain soveltamisalan ulkopuolelle. Asemakaava-alueet olisi rajattu maksun ulkopuolelle. Lakiesitystä ei viimeistelty työryhmän toimikauden aikana, joten sen mahdollinen käyttöönotto vaatisi vielä lisävalmistelua.
Lisäksi työryhmä tunnisti useita erilaisia keinoja ja niiden yhdistelmiä, joilla pyritään vähentämään metsäkatoa. Metsäkadolla tarkoitetaan metsän muuttamista muuhun maankäyttöön. Suomessa metsäkatoala on ollut keskimäärin noin 12 000–14000 ha vuodessa, josta hieman yli puolet rakentamiseen ja noin kolmannes maatalouteen.
Työryhmän tunnistamia ohjauskeinoja ovat muun muassa:
-
Euroopan unionin metsäkatoasetus,
-
yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) ehdollisuuden vaatimukset uusille lohkoille,
-
tilusjärjestelyt sekä
-
maankäyttöpäätösten vaikutusarviointien kehittäminen.
Työryhmä on syksyn 2023 aikana arvioinut maankäytön muutosmaksun käyttöönoton vaikutuksia. Vaikutusarvion tarkoituksena on toimia päätöksenteon tukena sekä havainnollistaa, miten maankäytön muutosmaksu täydentäisi olemassa olevia maankäyttösektorin ohjauskeinoja, mikä olisi maksun potentiaalinen ilmastovaikutus ja miten se vaikuttaisi toteutuessaan erilaisissa hankkeissa.
Maankäytön muutosmaksu muodostaisi raivaushankkeille lisäkustannuksen, joka kannustaa metsänraivausta vähentäviin vaihtoehtoihin silloin kun niitä on tarjolla. Ohjausvaikutus olisi merkittävämpi pellonraivauksesta aiheutuvan metsäkadon hillitsemisessä kuin rakentamisesta aiheutuvan metsäkadon hillitsemisessä.
Pääministeri Petteri Orpon hallitus on ohjelmassaan linjannut, että maankäytön muutosmaksun käyttöönotto vaikutusarvioidaan. Hallitus ei ole sopinut jatkoaskelista tai maksun käyttöönoton valmistelusta.
-
Maankäytön muutosmaksua valmistelleen työryhmän loppuraportti
-
Työryhmän asettamispäätös ja pöytäkirjat valtioneuvoston hankeikkunassa
Lisätietoja:
Työryhmän puheenjohtajat
Heikki Granholm
luonnonvaraneuvos, maa- ja metsätalousministeriö
[email protected]
029 516 2130
Outi Honkatukia
ympäristöneuvos, ympäristöministeriö
[email protected]
029 525 0272
-----
Jaakko Nippala
neuvotteleva virkamies, maa- ja metsätalousministeriö
[email protected]
029 516 2119