Hajarakentaminen raskasta kunnan taloudelle
Tänään julkaistun Kuntatalous ja yhdyskuntarakenne -selvityksen mukaan uudisrakentamisen säätelyllä on kunnalle suuri taloudellinen merkitys. Mitä lähemmäs taajamaa rakennetaan, sitä edullisempaa se kunnalle on. Kalleimmaksi tulee antaa hajarakentamisen kasvaa taajaman ulkopuolelle ilman ohjausta.
Kustannukset näkyvät kunnan kukkarolla vasta pitkän ajan päästä, mutta hyvin pitkäaikaisina. Kun haja-asutusalue vuosien saatossa kasvaa, siellä tarvitaan kunnallistekniikkaa, kunnossapitoa ja palveluja. Kun asutus on jo päässyt hajautumaan, keinot kustannusten hallintaan ovat vähissä. Yhdyskuntarakenteen perusratkaisut säilyvät jopa vuosisatoja.
Pitkäaikaiset taloudelliset vaikutukset arvioitava
Selvityksessä käsitellään kolmea erilaista aluetyyppiä: taajamaa täydentävää aluetta, taajamasta irrallaan olevaa aluetta ja taajaman ulkopuolista hajarakentamista. Keskeistä kunnan taloudelle on juuri se, millä tavalla uudet asuinalueet sijoittuvat olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen.
Hajarakentaminen aiheuttaa selvityksen mukaan kunnalle 30 vuoden aikana vajaan 4000 euron nettokustannukset asukasta kohti. Täydentävän rakentamisen taloudellinen vaikutus on sen sijaan positiivinen, eli jokainen kuntalainen tuo kunnan kassaan 1 000 – 1 500 euroa. Ero hajarakentamisen ja täydentävän rakentamisen välillä voi siten olla jopa yli 5 000 euroa asukasta kohti.
"Tämä selvitys osoittaa konkreettisesti, kuinka pitkäkestoisia vaikutuksia yhdyskuntarakenteella on ja kuinka edesvastuutonta on hajarakentamisen salliminen. Selvityksen kautta varmistuu, että hajarakentaminen ei ole ongelmallista pelkästään ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta, vaan myös kuntatalouden näkökulmasta. Uskallanpa väittää, että monessa tapauksessa samat ongelmat ulottuvat myös yksityistalouksiin asti" sanoi asuntoministeri Jan Vapaavuori tiedotustilaisuudessa.
Tarkastelussa 30 aluetta
Selvityksen pohjalla on 30 alueen tarkastelu eri puolilla Suomea: Hyvinkäällä, Kuopiossa, Nurmijärvellä, Siilinjärvellä ja Vantaalla. Kohteet olivat joko viime vuosien kuluessa valmistuneita tai rakenteilla olevia, 100 - 1 500 asukkaan alueita. Lisäksi käytettiin vertailevia tietoja kymmenistä eri suunnittelu- ja/tai kaavoitusvaiheen alueista.
Selvityksen tekoa tuki ohjausryhmä, jossa oli edustajia ympäristöministeriöstä, Suomen Kuntaliitosta, Nurmijärven kunnasta, Vantaan kaupungista, Hyvinkään kaupungista, Siilinjärven kunnasta sekä Kuopion kaupungista. Selvityksen teki FM Kimmo Koski FCG Planeko Oy:stä.
Lisätietoja
Projektipäällikkö Kimmo Koski, FCG Planeko Oy, puh. 010 409 5245, [email protected]
Ympäristöneuvos Harry Berg, ympäristöministeriö, puh. 0400 143 972, [email protected]