Selvitys: Vapaaehtoisten päästökompensaatioiden kaksoislaskentaa voidaan välttää eri tavoin

Ilmastopäästöjen vapaaehtoista kompensaatiota voidaan toteuttaa eri tavoin ja välttää päästökompensaation kaksoislaskentaa, todetaan tuoreessa selvityksessä. Selvityksen mukaan EU-lainsäädäntö ei kuitenkaan mahdollista mukautusten tekemistä valtioiden kasvihuonekaasupäästöjen laskentaan.

Hanke ilmastopäästöjen vapaaehtoisen kompensaation kaksoislaskennasta on valmistunut. Selvityksessä tutkittiin kansallisten ilmastotavoitteiden ja vapaaehtoisen kompensaation kaksoislaskentaan liittyviä periaatteellisia, teknisiä ja oikeudellisia kysymyksiä.

Suomessa on aloittanut viime vuosina useita yrityksiä, jotka tarjoavat päästökompensaatiopalveluita. Hyvän päästökompensaation kriteerit on julkaistu ympäristöministeriön sivuilla ja yksi kriteereistä on kaksoislaskennan välttäminen. Tuore selvitys keskittyy yhteen kaksoislaskennan muodoista, ns. kaksinkertaiseen hyväksilukuun. Sillä tarkoitetaan tilannetta, jossa sekä päästöjä kompensoiva yritys että valtio, jonka alueella kompensointi tapahtuu, laskevat vähennyksen hyväkseen. Kaksoislaskennan välttämisen tarve on aiheuttanut epäselvyyttä vapaaehtoisen päästökompensaation markkinoilla.

Huomio ilmastoväittämiin ja hillintäkeinoihin

Selvityksen tulosten perusteella kaksoislaskentaa voidaan tällä hetkellä välttää yksinkertaisimmin kiinnittämällä huomioita ilmastoväittämiin. Yritykset ja muut organisaatiot voivat esimerkiksi esittää, että kotimaassa toteutetun hankkeen avulla tuetaan Suomen hiilineutraalisuustavoitetta. Pelisääntöjen luominen ilmastoväittämien esittämiselle on käynnissä valtioneuvoston rahoittamassa hankkeessa.

Toinen vaihtoehto yrityksille välttää kaksoislaskentaa on käyttää päästöjen ilmastohaitan kumoamiseen vain sellaisia hillintätuloksia, joita ei lasketa Suomen tavoitteen saavuttamiseen. Esimerkiksi suoraan ilmasta poistetun hiilidioksidin varastointi ja biohiilen käyttö maanparannusaineena eivät kuulu EU:n tai Suomen tämänhetkisten ilmastotavoitteiden tai laskennan piiriin. Mahdollisuutena on myös ostaa kaksoislaskennan välttäviä kompensaatioyksiköitä kansainvälisiltä markkinoilta, jos yritys ei halua toimia Suomen ilmastotavoitteiden puolesta.

EU-lainsäädäntö ei mahdollista mukautusta jäsenmaan hiilidioksidipäästöjen laskentaan

Pariisin ilmastosopimukseen sitoutuneet valtiot ovat velvollisia raportoimaan päästönsä ja hiilinielunsa YK:lle. Lisäksi Suomi ja muut EU:n jäsenmaat raportoivat tiedot EU:n komissiolle, ja niitä velvoittaa EU-lainsäädäntö.

Selvityksen mukaan EU-lainsäädäntö ei mahdollista niin sanottujen vastaavien kansallisten mukautusten tekemistä. Kansallisessa mukautuksessa valtio tekisi muutoksia omaan kasvihuonekaasupäästöjen laskentaan tai sitoutuisi ylittämään kansallisen tavoitteensa yrityksen tai organisaation hillintätulosta vastaavalla määrällä.

”Selvityksemme mukaan kaksinkertainen hyväksiluku voidaan välttää jo tänään osallistumalla Suomen ilmastotalkoisiin ilmastotekoväittämillä tai tukemalla hankkeita, jotka eivät vielä sisälly Suomen tavoitteisiin ja laskentaan. Vastaavien mukautusten osalta tilanteen selkeytyminen vie aikaa”, kertoo konsultti Hanna-Mari Ahonen Perspectives Climate Groupilta.

Suomen ja muiden EU:n jäsenmaiden näkökulmasta kansallisten mukautusten mahdollisuudet ovat erilaisia kuin useimpien muiden Pariisin sopimuksen osapuolten. EU:n ilmastotavoitteita seurataan kollektiivisesti Pariisin sopimuksessa. Suomen näkökulmasta Pariisin sopimusta tärkeämpiä ovatkin EU-tason raportointi- ja tilinpitosäännökset päästöjen laskennassa, kun kyseessä on vapaaehtoinen kompensointi.

Päästökompensaatioyksiköiden tulisi olla luotettavia

Selvityksessä huomautetaan, että pidemmällä aikavälillä EU-lainsäädännön kehittyessä vastaavia mukautuksia tulisi tehdä vain aidosti lisäisille ja tarkkaan lasketuille hillintätuloksille. Muuten vaarana on, että tehdyt vastaavat mukautukset voivat vaikeuttaa isäntämaan tavoitteen saavuttamista ja vaatia ylimääräisiä ilmastotoimia.

”Tällä hetkellä kotimaisten hankkeiden tuottamia maankäyttösektorin päästökompensaatioyksiköitä pidetään niin epävarmoina, että vastaavia kansallisia mukautuksia ei olisi muutenkaan mahdollista tehdä niiden osalta. Ennakkotietojen perusteella Suomen hiilinielut ovat myös muuttumassa päästölähteeksi, joten valtiolla on yhä vähemmän mahdollisuuksia ottaa riskiä siitä, että yritysten vapaaehtoinen kompensointi kilpailisi kansallisten toimien kanssa maankäyttösektorilla”, arvioi erityisasiantuntija Ville Laasonen ympäristöministeriöstä.

Ympäristöministeriö on luomassa pelisääntöjä päästöjen kompensaatiolle. Projektissa luodaan määritelmät yritysten ilmastotavoitteille ja määritellään käytettäville päästökompensaatioille tarkemmat kriteerit. Pelisääntöjen avulla voidaan parantaa alan luotettavuutta ja välttää kaksoislaskentaa. Projektin tulokset julkaistaan helmikuussa 2023.

Vapaaehtoisiin päästökompensaatioihin liittyvät erityiskysymykset –selvityksen on toteuttanut S. Laininen Law yhdessä Perspectives Climate Groupin, Gaia Consultingin ja Sun Innovationsin kanssa. Hanketta ovat rahoittaneet ympäristöministeriö, maa- ja metsätalousministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö.

Lisätietoja

Ville Laasonen
Erityisasiantuntija
Ympäristöministeriö
0295 250 250
[email protected]

Lotta Heikkonen
Johtava asiantuntija
Maa- ja metsätalousministeriö
0295 162 074
[email protected]

Hanna-Mari Ahonen
Senior Consultant
Perspectives Climate Group GmbH
040 768 1099
[email protected]

Jenni Laininen
Toimitusjohtaja
Laininen Law Oy
050 377 2685
[email protected]