Näkökulma
Puhtaan siirtymän sijoittamislupa vauhdittaa fossiilienergiasta irtautumista

Rakentamislakiin on tulossa uutena asiana puhtaan siirtymän sijoittamislupa, joka vauhdittaa puhtaan energian investointien sijoittumista Suomeen. Sijoittamislupa on osa rakentamislupaa, jonka myöntää kunnan rakennusvalvontaviranomainen. Kriteerit täyttävien teollisuushankkeiden luvitus ja rakentaminen nopeutuvat, kun niiden sijoittumisesta on mahdollista päättää ilman kaavoitusta. Hankkeiden ympäristövaikutukset on arvioitava tavalliseen tapaan, eikä merkittäviä haittoja saa syntyä.

Jos rakentamishankkeeseen ryhtyvä niin haluaa, puhtaan siirtymän teollisuushankkeet voidaan jatkossa rakentaa puhtaan siirtymän sijoittamisluvalla ilman asemakaavaa tai yleiskaavaa. Prosessi sujuvoituu rakentamishankkeeseen ryhtyvän kannalta, kun kaavoitus kuulemisineen, lausuntoineen ja valituksineen jää välistä. Estettä sille, että hankkeet kaavoitettaisiin perinteisesti ei ole, vaan asiassa voidaan hankkeeseen ryhtyvän niin halutessa edetä kaavoituksen kautta. 

Rakentamislaki sisältää jo nykyisellään mahdollisuuden hakea erikseen rakentamishankkeelle sijoittamislupaa. Tätä mahdollisuutta ehdotetaan nyt laajennettavaksi puhtaan siirtymän sijoittamisluvalla. Rakentamislupa koostuisi tällöin puhtaan siirtymän sijoittamisluvasta, jolla ratkaistaan hankkeen sijoittuminen tiettyyn paikkaan sekä toteuttamisluvasta, jolla arvioidaan täyttyvätkö rakennushankkeen olennaiset tekniset vaatimukset. Sijoittamisluvasta voidaan valittaa erikseen.

Puhtaan siirtymän hanke tukee irtautumista fossiilienergiasta

Puhtaan siirtymän sijoittamislupa edistää monenlaisia investointeja puhtaaseen energiaan. 

Puhtaan siirtymän teollisuushankkeen määritelmä pohjautuu lakiin, joka säätelee ympäristönsuojelu- ja vesiasioiden käsittelemistä aluehallintovirastossa (1144/2022, 2 a §).

Puhtaan siirtymän teollisuushankkeita voivat olla esimerkiksi uusiutuvaa energiaa tuottava laitos, sähköistämisen teollisuushanke, vedyn valmistaminen ja hyödyntäminen, hiilidioksidin talteenotto, hyödyntäminen ja varastointi sekä akkutehdas. Keskeistä on, ettei hanke tuota tai käytä fossiilisia polttoaineita. 

Tuuli- ja aurinkovoimahankkeet eivät kuitenkaan kuulu luvan piiriin, koska niitä koskevat yleiskaavat sisältyvät alueidenkäyttölakiin.

Merkittävää haittaa ei saa syntyä

Puhtaan siirtymän sijoittamislupahakemuksen yhteydessä on selvitettävä hankkeen ympäristövaikutukset, mukaan lukien sen yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. 

Silloin, kun kysymyksessä on ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (YVA-laki, 252/2017) 3 §:ssä tarkoitettu hanke, sen ympäristövaikutukset arvioidaan samalla tavalla kuin muissakin rakentamishankkeissa. YVA-lain mukaisia hankkeita ovat esimerkiksi energian tuotantoon liittyvä voimalaitos, jonka suurin polttoaineteho on vähintään 300 megavattia; kemiallisten tuotteiden varasto, jossa aineiden varastosäiliöiden tilavuus on yhteensä vähintään 50 000 kuutiometriä; laitos, joka on tarkoitettu hiilidioksidivirtojen talteenoton geologista varastointia varten tai laitos, jossa talteen otetun hiilidioksidin kokonaismäärä on vähintään 1,5 megatonnia vuodessa. 

Hanke ei saa heikentää merkittävästi kenenkään elinympäristön laatua. Hankkeesta ei saa aiheutua maanomistajalle kohtuutonta rajoitusta tai haittaa, joka voidaan välttää ilman, että puhtaan siirtymän hankkeelle sen sijoittamisluvassa asetettavat tavoitteet tai vaatimukset vaarantuvat. Arvioinnin tekee kunnan rakennusvalvontaviranomainen lupaa myöntäessään. 

Sijoittumiselle on tarkat kriteerit

Puhtaan siirtymän sijoittamisluvan edellytykset noudattavat rakentamisluvan edellytyksiä. Suurin ero on, että puhtaan siirtymän rakentamishankkeen ei tarvitse olla kaavan mukainen, koska kaavaa ei tarvita ennen luvitusta. Todennäköisintä on, että puhtaan siirtymän sijoittamislupia haetaan alueille, joilla ei vielä ole asemakaavaa.

Puhtaan siirtymän sijoittumisluvan myöntämiselle on tarkat edellytykset. Rakennuspaikan on esimerkiksi oltava kooltaan vähintään 1 000 neliömetriä, eikä siellä saa olla tulvan, sortuman tai vyörymän vaaraa. 

Rakennukset on sijoitettava vähintään neljän metrin etäisyydelle kiinteistön rajasta, ottaen huomioon myös mitä eri laessa määrätään suoja- ja näkemäalueista. Rakennuskohteen on sovelluttava rakennettuun ympäristöön ja maisemaan. 

Hankkeen rakentamisen on sovittava yhdyskuntatekniikkaan ja liikenneväyliin liikenneturvallisuuden ja palveluiden saatavuuden näkökulmasta. Rakentaminen ei saa vaikeuttaa erityisten luonnonarvojen tai kulttuuriympäristöarvojen säilyttämistä tai virkistystarpeita, eikä se saa haitata naapureita. 

Kunnalle tai valtiolle ei saa syntyä erityisiä kustannuksia teollisuushankkeen tarvitsemien teiden, vedensaannin tai viemäröinnin järjestämisestä. Vedensaanti, jätevedet ja hulevedet eivät saa aiheuttaa haittaa ympäristölle.

Lupaa myönnettäessä on otettava huomioon Seveso III -direktiivi. Vaarallisia kemikaaleja valmistavien, käsittelevien tai varastoivien tuotantolaitosten sijoittamisessa on otettava huomioon sijoituspaikan ympäristön nykyinen ja tuleva kaavassa osoitettu käyttötarkoitus.

Jos puhtaan siirtymän sijoittamisluvan mukainen rakentaminen edellyttää rakennuksen purkamista, on myös purkamisluvan edellytysten täytyttävä.

On kuultava heitä, joihin hanke voi vaikuttaa

Puhtaan siirtymän teollisuushankkeiden kuulemista ja osallistumista koskeva sääntely noudattaa sekin rakentamisluvan kuulemista. Kunnan on ilmoitettava lupahakemuksen vireille tulosta ja kuultava naapureita ja niitä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin rakentamishanke voi huomattavasti vaikuttaa. 

Luvan hakija voi liittää hakemukseen selvityksen siitä, että naapurit tai osa heistä ovat tietoisia hankkeen merkittävistä asiakirjoista ja tiedoista sekä selvityksen naapureiden kannasta. 

Kunnan on lisäksi varattava kunnan jäsenille ja osallisille tilaisuus esittää mielipiteensä lupahakemuksesta, joka koskee rakennusta hankkeessa, johon sovelletaan YVA-lakia. Kunnan on myös tiedotettava lupahakemuksen vireilläolosta rakennuspaikalla.

Ennen luvan myöntämistä kunnan on pyydettävä puhtaan siirtymän sijoittamislupahakemuksesta lausunto elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (ELY-keskukselta), maakunnan liitolta sekä muulta valtion viranomaiselta, jos lupahakemus koskee merkittävästi sen toimialaa.

Luvan valitusoikeudet ovat laajat

Puhtaan siirtymän sijoittamisluvan valitusoikeus on rakentamislain mukaisista valitusoikeuksista laajin. Viranomaisista valittaa voivat kunta, naapurikunta (jonka maankäytön suunnitteluun päätös vaikuttaa), ELY-keskus sekä muu viranomainen toimialaansa kuuluvissa asioissa. 

Valittaa voivat myös viereisen tai vastapäisen kiinteistön tai muun alueen omistaja tai haltija. Valitusoikeus kuuluu näiden lisäksi muillekin kiinteistön tai muun alueen omistajalle tai haltijalle, jonka rakentamiseen tai muuhun alueen käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa. 

Valitusoikeus kuuluu myös toimialueellaan sellaiselle rekisteröidylle yhteisölle, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun edistäminen sekä sillä, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa.

Investointien ennakoitavuudesta ja sujuvuudesta kilpailuetua 

Pääministeri Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelman mukaan tällä hallituskaudella investointien luvituksen sujuvuutta ja ennakoitavuutta parannetaan Suomen keskeisenä kilpailuetuna. 

Hallitusohjelman mukaisesti pyritään myös siihen, että jatkossa samasta asiasta voisi valittaa hallinto-oikeuteen vain kerran.

Teollisuuspuistoistot ovat yksi keino sujuvoittaa Suomeen suuntautuvia investointeja. Hallitusohjelman mukaisesti edistetään uusien teollisuuspuistojen rakentamista, nykyisten teollisuuspuistojen kehittymistä, teollisuuden uusiutumista ja laajentumista kevennetyillä lupamenettelyillä. Hankkeiden vaikutukset ympäristöön arvioidaan, eikä ympäristökriteereistä tingitä. 

Kirjoittaja