Q&A: Glasgow’n ilmastokokous ja kansainväliset markkinamekanismit

Glasgow’n ilmastokokouksessa (COP26) pyritään löytämään yhteisymmärrys Pariisin ilmastosopimuksen kansainvälisiä markkinamekanismeja koskevista säännöistä.

Mitä kansainvälisiä markkinamekanismeja koskevilla säännöillä tarkoitetaan?

Kansainväliset markkinamekanismit mahdollistavat sen, että Pariisin sopimuksen allekirjoittaneet maat voivat tehdä ilmastotoimia oman maansa rajojen ulkopuolella. Sääntöjä tarvitaan siihen, miten maat voivat hyödyntää kumppanimaissa rahoittamiaan ilmastotoimia omien päästötavoitteidensa saavuttamisessa.

Mitä hyötyä päästövähenemien kansainvälisestä kaupasta on Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpanolle?

Parhaimmillaan yhteiset pelisäännöt voivat vauhdittaa ilmastotoimia ja kannustaa maita, yrityksiä ja kansalaisia sopimuksen kunnianhimoiseen toimeenpanoon. Kun päästöjä vähennetään siellä, missä vähennykset ovat halvimpia, samalla rahalla saadaan nopeammin hillittyä ilmastonmuutosta. Päästövähenemien myyntituloilla voidaan rahoittaa ilmastotoimia. Vaikka osa isäntämaan päästövähennyksistä käytettäisiin toisen maan sitoumusten täyttämiseksi, ilmastotoimien paikalliset oheishyödyt, esimerkiksi uusiutuva energiatuotanto, jäävät isäntämaahan. 

Miksi hiilimarkkinoita pitää säännellä?

Jos markkinoita ei säännellä, mekanismien käyttö voi vaarantaa Pariisin sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseen. Päästöt voidaan laskea esimerkiksi sekä rahoittajamaan että toteutusmaan hyväksi (ns. tuplalaskenta) eikä päästövähennyksien pysyvyyttä (esim. metsitys) ja lisäisyyttä (olisiko toimet tehty muutenkin) ole todennettu.

Miten markkinoita on säännelty ilmastosopimuksen alla tähän mennessä?

Kioton pöytäkirjassa mm. puhtaan kehityksen mekanismin (Clean Development Mechanism, CDM) puitteissa myönnettiin ns. sertifioituja päästövähennyksiä kehitysmaissa toteutetuille hankkeille, jotka täyttivät tietyt kriteerit. Teollisuusmaat saivat täyttää osan Kioton pöytäkirjan päästövähennysvelvoitteesta näillä yksiköillä. Kioton pöytäkirjan toinen velvoitekausi päättyi vuoden 2019 lopussa.

Myös Pariisin sopimuksessa (2020->) mahdollistetaan kansainvälisesti siirrettyjen päästövähenemien käyttäminen kansallisten sitoumusten täyttämiseksi (6.2 artikla) ja perustetaan päästövähennysten hyvitysmekanismi (6.4 artikla). Onnistunut artikla 6:n toimeenpano edellyttää päästövähenemien kansainvälisiin siirtoihin osallistuvilta mailta laadunvarmistusta, vankkaa laskentaa ja kestävän kehityksen edistämistä.

Missä mennään markkinamekanismeja koskevissa neuvotteluissa?

Pariisin sopimuksen markkinamekanismeja koskevista säännöistä on neuvoteltu yli viisi vuotta. Vaikka Pariisin sopimuksen sääntökirja saatiin valtaosin valmiiksi 2018 Katowicen COP24-ilmastokokouksessa, markkinamekanismeja koskevista säännöistä ei päästy sopuun. Sopua ei löytynyt myöskään Madridin ilmastokokouksessa 2019. 

Yksi keskeinen kysymys on niin sanottu kaksoislaskenta, eli se, että samat päästövähennykset laskettaisiin hyväksi sekä rahoittaja- että toteutusmaassa. Toinen kiistakysymys on Kioton pöytäkirjan aikaisten päästöyksiköiden kohtalo. Osa maista on sitä mieltä, että vanhan järjestelmän puitteissa vuoden 2020 loppuun mennessä tapahtuneisiin päästövähennyksiin perustuvat päästöyksiköt pitäisi voida jossain määrin hyväksi lukea Pariisin sopimuksen sitoumusten täyttämiseen. Tämä mahdollistaisi Pariisin sopimuksen tulevaisuuteen tähtäävien sitoumusten kattamisen menneisyydessä toteutetuilla ilmastotoimilla. Maiden nykyisten ja tulevien ilmastotoimien kunnianhimo vähenisi entisestään tilanteessa, jossa luvatut toimet ovat johtamassa yli kolmen asteen lämpenemiseen kuluvan vuosisadan loppuun mennessä tavoitellun 1,5°C sijaan. 

Mikä vaikutus sääntöjen puuttumisella on?

Sääntöjen puuttuminen ei estä markkinamekanismien kansainvälistä käyttöä. Yhteiset pelisäännöt päästövähenemien kansainvälisille siirroille ja Pariisin sopimuksen hyvitysmekanismille ovat kuitenkin tärkeät juuri siksi, että niillä turvataan Pariisin sopimuksen kunnianhimoinen toteutus.

EU on ilmoittanut toteuttavansa nykyisen, vuoteen 2030 ulottuvan päästövähennyssitoumuksensa sisäisin toimin, eikä aio käyttää kansainvälisiä hyvityksiä. Vaikka hyvitysmekanismin säännöillä ei EU:n näkökulmasta ole kiire, EU:lle on tärkeää varmistaa, että kansainväliset säännöt varmistavat osaltaan Pariisin sopimuksen kunnianhimoisen toimeenpanon ja luotettavan seurannan.

Globaalisti useat maat ovat nykyisissä sitoumuksissaan ilmoittaneet käyttävänsä kansainvälisiä markkinoita. Säännöistä sopiminen toisi varmuutta kansainvälisille markkinoille. Yksityinen sektori on korostanut, että markkinamekanismeja koskevien sääntöjen on oltava vankat ja niiden on mahdollistettava yksityisten toimijoiden tehokas osallistuminen.