Glasgow’n ilmastokokous COP26

Viimeisin YK:n ilmastokokous järjestettiin Iso-Britannian Glasgow'ssa 31.10.-12.11.2021. Glasgow'n kokouksen keskeisenä tavoitteena oli kirittää maita ilmastotoimien kunnianhimossa. Kuten hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n elokuussa 2021 julkaisema raportti osoitti, aikaa maapallon keskilämpötilan nousun rajaamiseksi 1,5 asteeseen on niukalti.

Glasgow'n ilmastokokous onnistui vahvistamaan sitoutumista Pariisin ilmastosopimuksen (2015) tavoitteisiin, mutta tietyissä keskeisissä kysymyksissä ratkaisuja lykättiin tuleville vuosille. Kokouksessa saatiin kuitenkin yli viiden vuoden työn jälkeen valmiiksi Pariisin sopimuksen sääntökirja. Pariisin sopimuksen konkretisoiva ja käytännöllistävä sääntökirja saatiin pääosin valmiiksi Katowicen ilmastokokouksessa vuonna 2018, mutta kansainvälisiä markkinamekanismeja koskevista säännöistä sovittiin vasta Glasgow'ssa.

Glasgow'n ilmastokokouksen päätös kehottaa maita päivittämään päästövähennystavoitteensa ja pitkän tähtäimen vähähiilisyyssuunnitelmansa jo ensi vuoden aikana. Etenemistä kohti Pariisin sopimuksen 1,5 asteen tavoitetta tarkastellaan jatkossa vuosittain.

Kansainväliset markkinamekanismisäännöt

Pariisin sopimuksen sääntökirja täydentyi kansainvälisiä markkinamekanismeja koskevilla säännöillä. Säännöillä pyritään estämään samojen päästövähennysten käyttämistä kahden eri maan kansallisiin tavoitteisiin sekä varmistamaan, että päästövähennyshankkeet ovat lisäisiä muihin toimiin nähden.

Glasgow'n kokouksessa muodostettu kompromissiratkaisu sallii kuitenkin vanhojen, Kioton pöytäkirjan aikaisten päästövähennysyksiköiden rajatun käytön Pariisin sopimuksen kaudella 2030 saakka. EU ja Suomi ajoivat vaihtoehtoa, jossa edellisen kauden yksiköitä ei olisi hyväksytty lainkaan Pariisin sopimuksen sitoumusten täyttämiseen.

Rahoitusta ilmastonmuutokseen sopeutumiseen

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen oli Glasgow'n kokouksen yksi keskeisistä neuvottelukysymyksistä. Pariisin sopimuksessa ei ole määritelty mitattavaa tavoitetta ilmastonmuutokseen sopeutumiselle. Glasgow'n kokouksen myötä globaalia sopeutumistavoitetta konkretisoidaan Glasgow-Sharm el-Sheikh-työohjelmalla.

Kokouksen aikana maat lupasivat ennennäkemättömän paljon rahoitusta, 356 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria, ilmastonmuutokseen sopeutumiseen. Kehittyneet maat sitoutuivat tuplaamaan rahoituksensa kehittyville maille ilmastonmuutokseen sopeutumiseen vuoden 2019 tasosta 2025 mennessä. Tavoitteena on, että ilmastonmuutokseen sopeutumiseen suunnattavaa osuutta lisättäisiin puoleen kaikesta julkisesta ilmastorahoituksesta. 

Maat sopivat myös, että kansainvälisen markkinamekanismin kautta saatavista myyntituloista viisi prosenttia siirretään sopeutumisrahastoon. Lisäksi kokouksessa sovittiin seuraavista askelista vuoden 2025 jälkeisen, julkista ja yksityistä rahoitusta koskevan ilmastorahoitustavoitteen määrittelemiseksi. 

Ilmastonmuutoksen aiheuttamien vahinkojen ja menetysten käsittelyä vahvistetaan. Kehittyneitä maita kehotetaan rahoittamaan vahinkojen ja menetysten käsittelyyn perustetun asiantuntijaverkoston (Santiago Network) toimintaa.

Raportointisäännöt vahvistavat ilmastotoimien läpinäkyvyyttä

Glasgow'ssa saavutettiin sopu taulukoista, joiden pohjalta maat kertovat päästöjensä kehityksestä, toimistaan sekä rahoituksesta. Sääntöjen myötä myös kehittyvien maiden päästöjä ja toimia koskeva raportointi vahvistuu ja täsmentyy.

Jatkossa kansalliset päästövähennyssitoumukset tulisi antaa yhteismitallisesti. Vuonna 2025 annettavien sitoumusten tavoitevuoden tulisi olla kaikille sama 2035. Tällä helpotetaan yhteisen tavoitteen seurantaa ja arviointia sekä Pariisin sopimuksen viisivuotistarkasteluja.

Ensimmäinen YK-kirjaus hiilenpolton vähentämisestä

Maat sitoutuivat nopeuttamaan irtautumista hiilenpoltosta sekä luopumaan tehottomista fossiilituista. Päätöksessä korostettiin luonnonsuojelun ja ekosysteemien ennallistamisen merkitystä Pariisin sopimuksen tavoitteen saavuttamisessa. Hiilenpolton vähentäminen mainitaan nyt ensimmäisen kerran YK-tekstissä.

Suomi mukana Glasgow'n kokouksen keskeisissä ilmastoaloitteissa

Varsinaisen kokouspäätöksen lisäksi Glasgow'ssa julkaistiin useita päästöjä vähentäviä aloitteita. Suomi liittyi mukaan mm. metsäkadon pysäyttämistä sekä liikenteen päästöjen ja metaanipäästöjen vähentämistä koskeviin aloitteisiin ja julkilausumiin.

Suomen delegaatio Glasgow'n ilmastokokouksessa

Suomen delegaatio Glasgow'n ilmastokokoukseen nimettiin Tasavallan Presidentin istunnossa 8. lokakuuta 2021. Glasgow'ssa Suomea edusti päämiesten kokouksessa tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja jälkimmäisellä kokousviikolla Suomen delegaatiota johti ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen. Pääneuvottelija kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa toimi ympäristöneuvos Marjo Nummelin. Delegaatioon kuului neuvottelijoita eri ministeriöistä sekä sidosryhmien edustajia.

Seuraava ilmastokokous järjestetään vuoden kuluttua Egyptissä.

Lisää aiheesta

Lisätietoja

Marjo Nummelin, ympäristöneuvos 
ympäristöministeriö, Ympäristönsuojeluosasto, Ilmasto 0295250227