Kysymyksiä ja vastauksia keskipitkän ilmastopolitiikan suunnitelmasta

Mikä on keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma?

Vuoteen 2035 ulottuvassa keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmassa kuvataan, millä tavalla Suomessa päästään hallitusohjelman mukaiseen hiilineutraaliustavoitteeseen taakanjakosektorin osalta. Lisäksi suunnitelmassa määritellään keinot, joilla vähennetään taakanjakosektorin päästöjä ehdotetun uuden EU-tavoitteen mukaisesti, eli 50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.

Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma perustuu vuonna 2015 voimaan tulleeseen ilmastolakiin. Suunnitelma laaditaan kerran vaalikaudessa.

Ilmastosuunnitelma sisältää toimenpideohjelman päästökaupan ulkopuolisten sektoreiden eli ns. taakanjakosektorin päästöjen vähentämiseksi. Taakanjakosektorille lasketaan liikenteen, maatalouden, rakennusten erillislämmityksen, työkoneiden, jätteiden käsittelyn ja F-kaasujen päästöt.

Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman toimeenpanoa seurataan eduskunnalle vuosittain annettavassa, ilmastolakiin perustuvassa ilmastovuosikertomuksessa.

Lisätietoja keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta ja sen valmistelusta

Miten ilmastosuunnitelman valmistelu etenee?

Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma on lausuntokierroksella 7.12.2021-14.1.2022.

Lausuntoja voivat antaa kaikki organisaatiot ja kansalaiset lausuntopalvelu.fi-sivustolla.

Lausuntokierroksella saatu palaute analysoidaan ja koostetaan  ilmastosuunnitelman viimeistelyn tueksi. Valtioneuvoston on tarkoitus antaa ilmastosuunnitelma selontekona eduskunnalle alkuvuodesta 2022.

Miten ilmastosuunnitelma on valmisteltu?

Ilmastosuunnitelman laatimista koordinoi ympäristöministeriö. Suunnitelman laadinnan tueksi asetettiin lokakuussa 2020 työryhmä, jossa olivat edustettuina keskeiset ministeriöt sekä asiantuntijatahona Ilmastopaneeli. Työryhmän työ päättyi syyskuun lopussa 2021. Sektorikohtaisista linjauksista ja päästövähennystoimien määrittelystä on vastannut kunkin sektorin vastuuministeriö.

Miten sidosryhmiä on kuultu ilmastosuunnitelman valmistelussa?

Ilmastosuunnitelman valmistelun lähtökohtana on ollut avoimuus ja kansalaisten kuuleminen. Tavoitteena on ollut tuottaa tietoa ja kehittää ratkaisuja mahdollisimman oikeudenmukaisen ilmastopolitiikan valmistelun tueksi. Suunnitelman valmisteluun on osallistunut useita eri tahoja, ja kuulemisissa on käytetty monipuolisesti erilaisia menetelmiä.

Sidosryhmät ovat saaneet tietoa valmistelun etenemisestä esimerkiksi kaikille avoimessa verkkotilaisuudessa. Eri osapuolien näkemyksiä on kerätty kevään aikana Saamelaiskäräjien neuvottelutilaisuudessa, ilmastopolitiikan pyöreän pöydän käsittelyssä sekä oikeudenmukaisuutta ja yhdenvertaisuutta koskevissa tilaisuuksissa. Kansalaisille suunnattu verkkokysely keräsi huikeat 18 000 vastausta.

Ilmastosuunnitelman valmistelussa kokeiltiin myös kansalaisraatia täydentävänä osallistumisen muotona. Raadin toteutuksesta vastasi kansalaisraateihin erikoistunut tutkimusryhmä Turun yliopistosta. Tutkijat toteuttivat satunnaisotannalla koostetun 33 henkilön raadin, jonka kokoonpanossa huomiotiin mm. alueellisuus, sukupuoli, kieli ja ikä. Kansalaisraadin kommentit ilmastosuunnitelman valmistelun osalta tuottivat tärkeitä huomioita etenkin kulutuksen yleisten ohjauskeinojen jatkovalmistelun kannalta.

Hankeikkuna: kuulemisten aineistot

Miten ilmastosuunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden oikeudenmukaisuus on otettu huomioon valmistelussa?

Suunnitelman vaikutuksia yhdenvertaisuuteen arvioitiin aiempaa laajemmin. Yhdenvertaisuuden arvioimiseksi järjestettiin kaksi työpajaa. Ensimmäinen työpaja järjestettiin syksyllä 2020 ja toinen toukokuussa 2021. Työpajoihin osallistui yhteensä n. 60 ihmistä. Näin tietoa saatiin ennakoivasti varhaisessa vaiheessa ja vaiheessa, jossa todennäköisistä toimenpiteistä oli tarkempaa tietoa.

Ensimmäisessä työpajassa käsiteltiin maataloutta, liikennettä, työkoneita ja öljylämmityksestä luopumista. Toisessa työpajassa käsiteltiin liikennettä ja maataloutta sekä energiaa. Toinen työpaja järjestettiin yhteistyönä ilmasto- ja energiastrategian sukupuolivaikutusten arvioinnin tekijöiden kanssa.

Työpajojen lisäksi on huomioitu kansalaisraadin ja kuulemisten yhteydessä nousseita havaintoja sekä tutkimus- ja tilastotietoa, mukaan lukien ilmasto- ja energiastrategian yhteydessä valmisteltu sukupuolivaikutusten arviointi.

Mihin ilmastosuunnitelman laskelmat perustuvat?

Laskelmien pohjana on Tilastokeskuksen tiedot Suomen toteutuneista kasvihuonekaasupäästöistä sekä VTT:n laskema perusskenaario, joka kuvaa tulevien vuosien päästökehitystä nykyisillä toimenpiteillä. Tämän pohjalta on arvioitu tarvittavat lisätoimet, joilla vuoden 2030 EU-tavoite ja vuoden 2035 hiilineutraaliustavoite saavutetaan. Sektorikohtaiset lisätoimet, sektorirajat ylittävät, kuntien ilmastotyöhön ja kuluttajiin liittyvät sekä toimet muodostavat ilmastosuunnitelman toimenpideohjelman.

Suunnitelman vaikutusten arvioimisen tukena on toiminut mm. VTT:n koordinoima HIISI-hanke. Hankkeessa on analysoitu suunnitelman toimien vaikutuksia eri päästösektoreille, toimialoille, ihmisille ja ympäristölle. Samaa tietopohjaa hyödynnetään myös ilmasto- ja energiastrategiassa.

Toimenpiteiden päästövähennysarvioita ovat tehneet VTT:n, Luken, SYKEn, työ- ja elinkeinoministeriön ja ympäristöministeriön asiantuntijat. Sekä laskelmiin toimien vaikutusarvioista että perusskenaarion toteutumiseen ja toimintaympäristön muutoksiin sisältyy runsaasti epävarmuutta.

Mitkä ovat ilmastosuunnitelman keskeisimmät toimenpiteet eri sektoreilla?

Liikennesektori on kokonsa takia keskeisessä roolissa kokonaisuuden kannalta. Tärkeimmät liikenteen päästövähennystoimet muodostuvat fossiilittoman liikenteen tiekartan kahden ensimmäisen vaiheen toimeenpanosta sekä komission uuden ilmastopaketin toimeenpanosta liikenteen osalta. Lisäksi harkitaan edelleen tiekartan kolmannen vaiheen toimien tarpeellisuutta.

Maatalouden osalta kyse on erityisesti EU:n yhteisellä maatalouspolitiikalla (YMP) toimeenpantavista päästövähennystoimista. YMP:n kautta ei kuitenkaan ole mahdollista tai tarkoituksenmukaista toteuttaa kaikkia maatalouden ilmastonmuutoksen hillitsemis- tai sopeutumistoimenpiteitä, vaan käyttöön tulee ottaa myös kansallisia toimenpiteitä. Ilmastosuunnitelmassa esitetyt maatalouden päästövähennystoimet liittyvät erityisesti turvemaiden päästöjen hillitsemiseen, kuten turvemaiden viljelyyn korotetulla veden pinnalla, kivennäismaiden hiilensidonnan lisäämiseen, täsmäviljelyyn sekä lypsylehmien metaanituoton vähentämiseen. Toimien päästövähennysvaikutukset kohdistuvat maataloussektorin ohella suurelta osin myös maankäyttösektorille.

Erillislämmityksen aiheuttamia päästöjä vähennetään ennen kaikkea luopumalla öljylämmityksestä ja siirtymällä vähäpäästöisiin ratkaisuihin. Siirtymää tuetaan investointiavustuksilla ja kotitalousvähennyksellä. Lisäksi on tarkoitus nostaa lämmityspolttoaineiden jakeluvelvoitetta, joka vaikuttaa tehokkaasti jäljellä olevan öljylämmityksen päästöihin. Jakeluvelvoitteen nosto vähentää myös työkoneiden ja muun öljynkäytön päästöjä.

Mikä on ilmastosuunnitelman yhteys ilmasto- ja energiastrategiaan?

Työ- ja elinkeinoministeriössä valmistellaan tällä hetkellä uutta ilmasto- ja energiastrategiaa. Strategiaa on valmisteltu koordinoidusti uuden keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman kanssa. Se käsittelee erityisesti energiapolitiikkaa ja päästökauppasektoria, kun taas ilmastosuunnitelma koskee taakanjakosektoria.

Strategiatyötä koordinoi ilmasto- ja energiapolitiikan ministerityöryhmä. Ilmasto- ja energiastrategian valmistelusta on päätetty erikseen vaalikausittain. Molemmissa suunnitelmissa käytetään yhtenevää tietopohjaa.

Miten kuulemiset ovat vaikuttaneet suunnitelman sisältöön?

Kuulemisten kautta on saatu valmistelun tueksi arvokkaita näkemyksiä ja huomioita eri toimien vaikutuksista niin kansalaisten kuin sidosryhmien näkökulmasta. Palautetta on hyödynnetty uusien toimien suunnittelussa ja eri toimien keskinäisessä painotuksessa. Saatujen näkemysten perusteella ilmastosuunnitelman hyväksyttävyyteen ja sen vahvistamiseen on voitu kiinnittää erityistä huomiota. Yleisesti ottaen vapaaehtoisuuteen ja kannustamiseen perustuvat toimet saivat kuulemisissa enemmän tukea kuin pakkoon tai hinnoitteluun nojaavat toimet. 

Miten budjettiriihessä sovittu perälauta eli tarkastelu toimenpiteiden riittävyydestä vaikuttaa suunnitelmaan?

Budjettiriihessä syksyllä 2021 sovitun vuoden 2022 maaliskuun tarkistuspisteen tarkoituksena on toimia varmistuksena sille, että ilmastosuunnitelmaan sisällytetyt päästövähennystoimet ovat riittäviä tavoitteiden saavuttamisen kannalta. Arvioinnin tekemiseen osallistuvat ministeriöt, tutkimuslaitokset ja ilmastopaneeli. Arvioinnin tulosten pohjalta päätetään mahdollisten lisätoimien käyttöönotosta.

Keskeisiä ilmastosuunnitelmaan liittyviä käsitteitä

Hiilineutraaliustavoite 2035

Sanna Marinin hallitusohjelman mukaisesti Suomen tulee olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n määritelmän mukaisesti hiilineutraalius saavutetaan, kun ihmisten aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt ovat laskennallisesti yhtä suuret kuin kasvihuonekaasujen poistumat. Toisin sanoen kasvihuonekaasujen poistumat kumoavat aiheutetut päästöt ja yhteiskunta ei nettomääräisesti tuota päästöjä.

Päästökauppasektori

Päästökauppasektoriin kuuluvat suuret teollisuus- ja energiantuotantolaitokset sekä Euroopan sisäinen lentoliikenne. Päästökauppasektorin päästövähennyksiä ohjataan pääasiassa markkinaehtoisesti EU:n päästökauppajärjestelmän kautta.

Taakanjakosektori

Taakanjakosektorilla tarkoitetaan päästökauppasektorin ulkopuolisia sektoreita. Taakanjakosektoriin kuuluvat liikenne, maatalous, rakennusten erillislämmitys, jätehuolto, työkoneet ja fluoratut kasvihuonekaasut sekä päästökaupan ulkopuoliset pienet teollisuus- ja lämpölaitokset. Taakanjakosektorin päästövähennyksiä ohjataan sekä kansallisella että EU-tason sääntelyllä.

Maankäyttösektori

Maankäyttösektorilla tarkoitetaan maankäyttö, maankäytön muutokset ja metsätalous -sektoria (engl. land use, land use change and forest, LULUCF). Maankäyttösektori koostuu kuudesta maankäyttöluokasta: metsämaasta, viljelysmaasta, ruohikkoalueista, kosteikoista, rakennetusta alueesta ja muusta maasta sekä puutuotevarastosta.