Kansallinen IPBES-työryhmä 2023-2027

YM044:00/2022 Toimielin

Kansallinen IPBES-työryhmä toimii yhteydenpitokanavana kansainvälisen ja kansallisen IPBES-työn välillä.

Hankkeen perustiedot Käynnissä

Hankenumero YM044:00/2022

Asianumerot VN/26097/2022

Asettaja ympäristöministeriö

Toimikausi/aikataulu 1.1.2023 – 31.12.2027

Asettamispäivä

Toimielimen tyyppi Työryhmä

Tavoitteet ja tuotokset

Kansallisen IPBES-työryhmän tehtävänä on:
- toimia IPBESin kansallisena yhteistyöverkkona,
- osallistua Suomen ehdotusten valmisteluun IPBESin työohjelmaan otettavista arviointiraporteista
- tukea ympäristöministeriötä Suomen kantojen ja näkemysten kokoamisessa ja esittämisessä IPBES-arviointiraporttien luonnoksiin,
- tukea valmistautumista IPBESin täysistuntoihin,
- tehdä tunnetuksi IPBESin työtä ja tuloksia Suomessa,
- edistää suomalaisten asiantuntijoiden osallistumista IPBES-työhön.
- ryhmän jäsenten tehtävänä on toimia yhdyshenkilöinä edustamaansa organisaatioon ja edistää IPBESin arviointiraporttien viestien soveltamista Suomessa

Lisäksi ryhmän jäsenten tehtävänä on toimia yhdyshenkilöinä edustamaansa ministeriöön, yliopistoon tai asiantuntija- ja tutkimuslaitokseen.

Tiivistelmä

Kansallinen IPBES-työryhmä toimii yhteydenpitokanavana kansainvälisen ja kansallisen IPBES-työn välillä.

Lähtökohdat

Hallitustenvälinen biodiversiteettiä ja ekosysteemipalveluita koskeva tieteen ja politiikan välinen IPBES-paneeli perustettiin vuonna 2012 Panama Cityssä Suomen ja 93 muun maan hallitusten toimesta. Sen tarkoituksena on vahvistaa tieteen ja politiikan vuorovaikutusta luonnon monimuotoisuutta ja ekosysteemipalveluita koskevissa kysymyksissä monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön edistämiseksi sekä ihmisen hyvinvoinnin ja kestävän kehityksen turvaamiseksi pitkällä
aikavälillä. Kansainvälinen IPBES-paneeli laatii alueellisia ja globaaleja raportteja biodiversiteettiä ja ekosysteemipalveluita sekä niiden yhteyksiä koskevan tiedon pohjalta, kokoaa ja priorisoi tieteellistä tietoa poliittisen päätöksenteon tueksi, edistää uuden tiedon hankkimista tekemällä yhteistyötä tiedeyhteisön, päätöksentekijöiden ja rahoittajien kanssa sekä mobilisoi rahoitusta tunnistettujen prioriteettien mukaisesti.