Ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön Helmi-elinympäristöohjelman tavoitteena on vahvistaa Suomen luonnon monimuotoisuutta ja turvata elintärkeiden ekosysteemipalveluiden toiminta. Ohjelman rahoittama Suonielu-hanke selvitti turpeen kykyä sitoa valumavesien ravinteita ja paljasti, että suoekosysteemillä on merkittävä veden laatua parantava vaikutus.

Reilu puolet Suomen soiden 69:stä luontotyypistä on uhanalaisia. Merkittävin soiden uhanalaistumisen syy on metsäojitus, joka heikentää soiden tilaa kahdella tavalla. Suon ojittaminen kuivattaa alueen ja muuttaa suon ravinnetaloutta nopeasti ja merkittävästi. Yli puolet koko Suomen suopinta-alasta on ojitettu tällä tavoin.

Ojittamattomienkin soiden tila heikkenee. Monet ojittamattomista soista eivät ole enää luonnontilaisia, sillä niiden valuma-alueella on tehty ojituksia, minkä seurauksena vedet kiertävät suon joko osittain tai kokonaan. Ojittamaton suo menettää luontaisen yhteyden valuma-alueeseen ja kuivuu. Suo ei enää kykene toteuttamaan sille ominaisia ekosysteemipalveluita, kuten vesien suodattamista ja pidättämistä. Tällaista ojittamatonta, mutta heikentynyttä suoalaa on Suomessa paljon.

Suonielu-hankkeella halutaan edistää vesiensuojelua ja soiden ennallistamista

Suonielu-hankkeessa tutkittiin, miten vesien luontaisten kulkureittien palauttaminen näille ojittamattomille, mutta ympäröivien ojitusten vuoksi kärsineille soille vaikuttaa suon läpi ohjatun valumaveden ravinnetasapainoon.

”Tutkimuksen yhtenä päämotiivina on vesiensuojelun edistäminen ja lisäporkkanana soiden alkuperäisen vesitaloudellisen tilan palauttaminen, eli soiden ennallistaminen”, kertoo Suonielu-hankkeen vetäjä Tapani Sallantaus.

Soiden suojelu ja ennallistaminen vahvistavat suoluonnon monimuotoisuutta, hillitsevät ilmastonmuutosta ja parantavat vesistöjen tilaa. Luonnontilaiset suot sitovat ja varastoivat merkittäviä määriä hiiltä. Suot ovat yksi voimakkaimmin heikentyneistä ja edelleen lajistoltaan köyhtyvistä elinympäristöistämme. Soilla elää 120 uhanalaista lajia, kuten linnuista riekko ja suokukko, kasveista suoneidonvaippa ja lettorikko sekä perhosista suovenhokas ja kirjopapurikko.

Suot ovat merkittäviä ravinnenieluja

Suon turve sitoo itseensä valumavedestä ravinteita ja ravinteet kertyvät turpeeseen. Yksi tällaisista ravinteista on fosfori, joka on merkittävä vesistöjen tilaa heikentävä aine. Suonielu-hankkeen tulokset erityisesti fosforin sitoutumisesta turpeeseen ovat merkittäviä: valumavesiä vastaanottava suo pienentää huomattavasti alueen fosforihuuhtoumaa.

Turpeen kerryttävien ja soiden suodattavien toimintojen taloudellinen arvo on merkittävä, kun sitä verrataan vaihtoehtoisten hajakuormitusta vähentävien vesiensuojelutoimenpiteiden kustannuksiin.

Valuma-alueen luontaisten virtausreittien palauttamista niin, että vedet virtaavat kuivuneille ojittamattomille soille, pidetään kustannustehokkaana tapana pienentää valumavesien ravinnekuormaa. Lisäksi soiden virtauksien palauttamista pidetään merkittävänä vesiensuojelun näkökulmasta.

Helmi-ohjelmassa suojellaan ja ennallistetaan kymmeniätuhansia hehtaareja soita

Helmi-ohjelman tavoitteena on suojella noin 60 000 hehtaaria soita vuoden 2030 loppuun mennessä. Suojelu on vapaaehtoista ja maanomistajat saavat siitä korvauksen. Soiden ennallistamisen tavoite taas on noin 59 300 hehtaaria vuoden 2030 loppuun mennessä. Ennallistaminen aloitetaan luonnonsuojelualueilta, missä on edelleen noin 25 000 hehtaaria ojitettuja soita. Samalla maanomistajien kanssa on tarkoitus ennallistaa myös suojelualueita ympäröiviä ja niitä kuivattavia ojikoita. Tämä voidaan tehdä tukkimalla ojia tai palauttamalla vedet takaisin ojittamattomalle suolle.

”Helmi-ohjelman puitteissa soiden hydrologinen ennallistaminen on saanut lisävauhtia. Nyt kun ennallistaminen on tapetilla EU:n ennallistamisaloitteesta johtuen, on Suonielu-hankkeen tutkimuksen arvo konkretisoitunut”, Sallantaus sanoo.

• Helmi-elinympäristöohjelma  
• Metsätalousmaan kuivatus (vesi.fi)
• Maa- ja metsätalousministeriön SOTKA-hanke
• LETOT-hanke turvaa luonnon monimuotoisuutta tiedon avulla 

Lisätietoja

Inka Keränen
erityisasiantuntija
p. 0295250403
[email protected]