Ajankohtaista Helmi-ohjelmassa

null Ensimmäiset Helmi-keskittymät tunnistettu – Helmi-keskittymissä avainasemassa on yhteistyö ja vaikuttavuus

Ensimmäiset Helmi-keskittymät tunnistettu – Helmi-keskittymissä avainasemassa on yhteistyö ja vaikuttavuus

ympäristöministeriö
Julkaisuajankohta 6.6.2023 16.18
Uutinen
Hankoniemen Helminauha. Kuva: Tiina Kanerva

Ensimmäiset Helmi-keskittymät on tänään käsitelty Helmi-ohjelman seurantaryhmässä. Helmi-keskittymät ovat ekologisesti merkittävien elinympäristöjen kokonaisuuksia, joilla on tiedossa olevia elinympäristöjen ennallistamis-, kunnostus- tai hoitotarpeita. Helmi-ohjelman elinympäristöjen kunnostustoimintaa keskitetään alueellisten yhteistyöryhmien aloitteesta näille seuduille, joita on ympäri Suomen.

Helmi-keskittymiä tunnistetaan, jotta Helmi-ohjelman toimenpiteitä voidaan kohdentaa laajemmiksi, toisiaan tukeviksi kokonaisuuksiksi. Luonnon monimuotoisuuden kannalta on tärkeä tarkastella elinympäristöjä ja niiden tarvitsemia ennallistamis- ja hoitotoimia laajoina kokonaisuuksina ja usean toimijan yhteistyönä. Näin varmistetaan, että kunnostus- ja hoitotoimet ovat mahdollisimman vaikuttavia sekä taloudellisesti että ekologisesti.

Helmi-keskittymät tunnistetaan alueilla

Helmi-ohjelman alueelliset yhteistyöryhmät tunnistavat Helmi-keskittymiä. Alueellisiin yhteistyöryhmiin kuuluvat alueella Helmi-ohjelmaa toteuttavat organisaatiot sekä ohjelman kannalta keskeisiä sidosryhmiä. ELY-keskusten, Metsäkeskuksen tai Metsähallituksen Luontopalvelujen asiantuntijat ovat maanomistajiin aina yhteydessä elinympäristöjen kunnostustarpeiden osalta. Maanomistajille Helmi-ohjelman toimenpiteet ovat vapaaehtoisia. Maanomistajan kanssa neuvotellaan heidän omistamiensa alueiden kunnostusvaihtoehdoista, esimerkiksi purojen kunnostuksista vaelluskalojen ja pohjaeliöstön elinolojen parantamiseksi, lintuvesien kunnostamisesta, soiden ennallistamisesta, lehtojen hoidosta tai vaikkapa alueen palauttamisesta perinnebiotooppiniityksi.

Helmi-keskittymien perustamisesta päättää Helmi-ohjelman seurantaryhmä. Viisi ensimmäistä Helmi-keskittymää ovat:

1. Rekijoen Helmet Varsinais-Suomessa

Rekijoki on kansallisesti erittäin edustava jokivarren elinympäristöjen ekologinen yhteyskokonaisuus niin lehtojen, pienvesien kuin perinnemaisemaluontotyyppien osalta. Alue on kokonaisuudessaan eräs Suomen edustavimmista ja laajimmista perinnemaisemakohteista, jossa on myös merkittäviä eteläisessä Suomessa esiintyviä vanhan metsän arvoja pääosin pohjoiseen avautuvilla rinteillä. Rekijoen seudulla on myös useita erityisesti suojeltavia lajeja mm. pikkuapollo, lisäksi Rekijoki ja sen läheiset virtavedet ovat tärkeitä vaelluskala-alueita. Aluetta on jo ennestään hoidettu laiduntamalla, mutta arvokkaiden luontotyyppien verkostoa tulee kuitenkin edelleen vahvistaa laajentamalla nykyisiä laidunalueita, parantamalla hoidon laatua ja aloittamalla osalla niityistä niittohoito.

2. Hankamäen Helmi-keskittymä Pohjois-Savossa

Hankamäen Helmikeskittymä sijaitsee Pohjois-Savon maakunnassa Rautavaaran kunnassa. Keskittymä on itsessään monipuolinen alue, jolla on monien elinympäristöjen ennallistamis- ja luonnonhoitotarpeita. Keskittymän alueelle sijoittuu edustavaa harjujaksoa, soiden alueellista verkostoa sekä runsaasti vesistöjä. Esimerkiksi paahdeympäristöjen hoitotoimilla luodaan edellytyksiä ajuruohon sekä sillä elävien uhanalaisten perhoslajien leviämiselle. Painopiste tulee lähivuosina olemaan erityisesti soiden ja pienvesien kunnostustoimissa. Helmi-toimilla parannetaan ja vahvistetaan alueella sijaitsevien arvokkaiden elinympäristöjen tilaa sekä niiden välistä keskinäistä kytkeytyvyyttä.

3. Koskenkylänjokilaakso Uudellamaalla

Koskenkylänjokilaakson keskittymä kohdentuu alueelliseen jokilaakson monimuotoisuuskeskittymään metsineen, perinnebiotooppeineen ja pienvesineen sekä siihen yhdistyviin lintuvesiin. Koskenkylänjoen alue tarjoaa mahdollisuuden arvokkaiden lintuvesien jatkumon ylläpitoon ja arvokkaiden perinnebiotooppikokonaisuuksien vahvistamiseen. Koskialueita, puroja ja entisiä kutualueita kunnostamalla voidaan säilyttää lisäksi kalastolle ja muulle virtavesilajistolle tärkeä elinympäristökokonaisuus. Laiduneläimet ovat alueen monimuotoisuus- ja maisema-arvojen turvaamisessa avainasemassa.

4. Hankoniemen Helminauha Uudellamaalla

Hankoniemen Helminauha -niminen Helmi-keskittymä sisältää luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden luontotyyppien ja lajien elinympäristöjen kokonaisuuksia, joihin kohdentamalla kunnostus- ja hoitotoimenpiteillä saadaan aikaiseksi yksittäisiä toimenpiteitä vaikuttavimpia kokonaisuuksia. Hankoniemi on uloimman Salpausselän reuna-aluetta ja arvokasta eteläsuomen rannikkoaluetta. Alueelta löytyy mm. dyyni- ja harjumetsiä, vaihettumis- ja rantasoita, lähteitä, puroja, fladoja sekä kluuvijärviä, linnuille tärkeitä matalia merenlahtia, perinnebiotooppeja sekä hiekkarantoja ja merenrantojen dyynejä.

5. Eteläisen Perämeren saaristo- ja rannikkoalue Etelä-Pohjanmaalla

​​​​​​​Eteläisen Perämeren saaristo- ja rannikkoalue -niminen Helmi-keskittymä kattaa koko saaristoalueen ulkosaaristosta mantereelle saakka. Alueen ominaispiirteisiin kuuluvat rikkonaiset ja erikokoiset, pääosin puustoiset saaret, joissa on runsaasti fladoja, kluuvijärviä ja pieniä lahtia. Maankohoamisrannikon metsien sukkessiosarjat ovat koko alueelle tyypillisiä. Osa saarista on kalliorantaisia. Rannikolla esiintyy paikoin hiekkaisia alueita. Alueella on useita laidunnettavia saaria rantaniittyineen. Alueeseen kuuluu myös Luodon-Öjanjärvi ja siihen laskevien jokien suuosat sekä Lapuanjoen ja Perhonjoen suuosat.

Lisätietoja:

Maaret Väänänen
Helmi-ohjelman ohjelmapäällikkö
p. 0295 250 370
[email protected]
​​​​​​​
Inka Keränen
erityisasiantuntija
p. 0295 250 403
[email protected]