Väliarviointi kirittää Ryhtiä tavoitteisiin
Ryhti-hankkeen väliarviointiraportti on valmistunut. Hankkeen toimintaa on kehitetty arviointiryhmän havaintojen avulla jo arvioinnin aikana. Väliarviointiin osallistuneet sidosryhmät pitävät hankkeen tavoitteita kannatettavina.
Kehittävä väliarviointi on Ryhti-hankkeelle tärkeä seurannan ja arvioinnin työkalu. Toukokuun lopussa valmistuneessa raportissa esitetään riippumattoman ryhmän toteuttaman arvioinnin keskeiset havainnot, johtopäätökset ja kehittämissuositukset. Arviointi perustuu sidosryhmien edustajien haastatteluihin sekä näille suunnattuun kyselyyn.
Väliarviointi keskittyy lokakuun 2021 loppuun mennessä hankkeessa tehtyihin toimenpiteisiin, aikaansaatuihin tuloksiin ja niistä syntyneisiin vaikutuksiin. Tuolloin hanke oli ollut käynnissä noin puolitoista vuotta. Osana väliarviointia tarkasteltiin hankkeessa myönnettyjen järjestöavustusten vaikutusta.
Tarve tunnistetaan, resurssit huolettavat
Väliarviointiin osallistuneet sidosryhmät jakavat näkemyksen siitä, että Ryhti-hankkeelle on yhteiskunnallinen tarve. Hankkeen korkealle asetettuja tavoitteita pidetään yleisesti ottaen kannatettavina. Arviointiryhmä katsoo hankkeen onnistuneen kohtuullisen hyvin yhteiskunnallisesti merkittävän ja laaja-alaisen kokonaisuuden organisoinnissa.
Keskeiseksi haasteeksi raportissa nostetaan tiukat aikataulut ja resurssien niukkuus. Sidosryhmät ovat tyytyväisiä hankkeen aktiiviseen ja monikanavaiseen vuorovaikutukseen. Kiitosta annetaan erityisesti riskien määrittelystä, hallinnasta ja seurannasta.
Osana väliarviointia toteutetussa kyselyssä vastaajat arvioivat hankkeen yleisarvosanaksi 6,8 asteikolla 1–10. ”Ryhdin kaltaiselle suurelle digitalisaatiohankkeelle tätä tulosta voi pitää verrattain kohtuullisena etenkin kun huomioidaan hankkeen aikataulu ja laajuus”, arviontitiimin vetäjä Petri Uusikylä Frisky & Anjoy Oy:sta kommentoi.
Arviointiryhmä listaa hankkeelle seitsemän keskeistä kehittämissuositusta.
- Ryhti-hankkeen lopputavoitetta on kirkastettava ja järjestelmän tuottamaa lisäarvoa on korostettava loppuasiakkaan ja käyttäjän näkökulmasta.
- Ryhti-hankkeen tilannekuvaa, kokonaiskoordinaatiota ja strategista johtamista on kehitettävä hankkeen toimeenpanon edistämiseksi ja hankkeeseen liittyvien riskien minimoimiseksi.
- Hankkeen kokonaisresursointia on vahvistettava ja kehitettävä resurssien priorisointia.
- Ryhti-hankkeen viestintään ajantasaisuutta ja asiakaslähtöisyyttä.
- Ryhti-hankkeen seurantaa ja arviointia tulisi vahvistaa entisestään.
- RYTJ:n järjestelmäarkkitehtuuria on selkeytettävä siten, että alueidenkäytön tietovaranto ja rakennustietovaranto erotetaan omiksi kokonaisuuksiksi.
- Järjestöavustusten toteutusmalli tulisi uudistaa jatkossa.
”Saimme arvioinnin tekijöiltä paljon hyödyllisiä näkemyksiä ja havaintoja jo arvioinnin aikana ja pystyimme heti kehittämään työtämme. Arvioinnin suositusten pohjalta olemme ryhtyneet ratkaisemaan arviointiryhmän esiin nostamia kehittämistarpeita. Ensimmäisenä keskitymme erityisesti suosituksiin 1 ja 4”, vaikutusten arvioinnin ja vaikuttavuuden asiantuntija Laura Valkonen ympäristöministeriöstä kertoo.
Väliarvioinnissa Ryhti-hanketta lähestyttiin eri aineistojen ja analyysimenetelmien kautta. Arviointiaineistona käytettiin Ryhti-hanketta koskevaa asiakirja-aineistoa, järjestöavustusmateriaalia ja -raportteja, haastatteluaineistoja, arvioinnin yhteydessä järjestettyjen työpajojen materiaalia sekä sähköisen kyselyn tuottamaa määrällistä ja laadullista aineistoa. Arvioinnin toteuttamisesta vastasivat Frisky & Anjoy Oy sekä Netum Oy.
Lisätiedot
Laura Valkonen
erityisasiantuntija
[email protected]
p. 0295 250 304