Usein kysyttyä risteilyalusten jätevesienkäsittelystä Itämerellä
Tiedotusvälineissä on viime viikkoina uutisoitu runsaasti risteilyalusten jätevesistä ja niiden laskemisesta Itämereen. Myös ympäristöministeriöön on tullut paljon tiedusteluja aiheen tiimoilta. Oheiseen listaan on kerätty muutamia useimmin kysyttyjä kysymyksiä aiheeseen liittyen.
Miten risteilyalusten tulee tällä hetkellä käsitellä jätevetensä?
Alukset voivat laskea käsittelemättömät jätevetensä mereen, jos alus on yli 12 meripeninkulman (noin 22 km) päässä rannikolta. Käsiteltyjä jätevesiä voidaan päästää veteen kolmen meripeninkulman (noin 5,5 km) päästä rannasta sellaisen laitteiston kautta, joka hienontaa ja desinfioi käymäläjäteveden.
Miten huviveneiden tulee tällä hetkellä käsitellä jätevetensä?
Edellisessä kohdassa mainitut päästömääräykset koskevat kaikkia aluksia, mukaan lukien huviveneet.
Miten risteilyalusten tulee tulevaisuudessa käsitellä jätevetensä?
Kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO hyväksyi Itämeren suojelukomissio HELCOMin ehdotuksesta vuonna 2011 Itämeren erityisalueeksi, missä aluksista ei saa päästää käsittelemätöntä käymäläjätevettä mereen. Päätöksen mukaan Itämeren erityisalue-status tulee voimaan 12 kuukautta sen jälkeen, kun Itämeren maat ovat ilmoittaneet, että alueen satamissa on riittävät vastaanottolaitteet matkustajalaivojen tarpeisiin ja kun IMO on päättänyt voimaatulosta. Kun päästökielto tulee voimaan, vähentää se merenkulusta aiheutuvaa ravinnerasitetta Itämereen.
Matkustaja-aluksilla on kaksi mahdollisuutta täyttää uudet vaatimukset: 1) joko jättää jätevedet satamiin tai 2) asentaa laivaan jäteveden käsittelylaitteet, joilla voidaan poistaa typpeä ja fosforia sovittujen määräysten mukaisesti (typpi 70 %:sti ja fosfori 80 %:sti), ennen vesien päästämistä mereen.
Milloin uudet jätevesienkäsittelymääräykset tulevat voimaan?
IMO:n vuonna 2011 tekemän päätöksen mukaiset sääntelyn voimaantulovuodet olisivat olleet 2016 uusille aluksille ja 2018 olemassa oleville aluksille. Jotta Itämeren erityisaluemääräykset olisivat tulleet voimaan näinä vuosina, Itämeren maiden olisi pitänyt löytää yksimielisyys asiassa ja lähettää ilmoitus riittävästä satamien jäteveden vastaanottokapasiteetista IMO:on viimeistään vuonna 2014.
Koska yksimielisyyttä Itämeren maiden kesken ei löytynyt, lähettivät Itämeren maat, Venäjää lukuun ottamatta, tänä keväänä ilmoituksen omien satamiensa riittävästä kapasiteetista IMO:n meriympäristökomiteaan, joka hyväksyi uudet ehdotetut päivämäärät 1.7.2019 uusille laivoille ja 1.7.2021 olemassa oleville laivoille.
Perusteena myöhemmälle ajankohdalle oli satamien vastaanottolaitteiden riittämättömyys eräissä maissa alkuperäisenä ajankohtana.
Mitä aluksia uudet jätevesimääräykset tulevat koskemaan?
Uudet säännökset koskevat kaikkia matkustaja-aluksia, eli aluksia, joissa on enemmän kuin 12 matkustajaa. Käytännössä säännökset koskevat ulkomaisia risteilyaluksia, koska Suomesta säännöllisesti liikennöivät automatkustajalaivat ovat jo pitkään jättäneet käymäläjätevetensä satamiin.
Millainen on Suomen satamien vastaanottokapasiteetti?
Suomi on panostanut siihen, että risteilyalusten käyttämissä satamissa on riittävä vastaanottokapasiteetti. Helsinki, Turku, Maarianhamina, Kotka ja Kemi ovat satamia, joissa risteilyalukset käyvät. Isot kansainvälisten risteilyvarustamojen alukset käyvät tosin lähinnä vain Helsingissä. Suomessa katsotaan, että vastaanottokapasiteetti on riittävä näissä satamissa.
Miten Suomi suhtautuu jätevesienkäsittelyvelvoitteeseen?
Suomen päätavoitteena on, että kaikki Itämeren maat tukisivat Itämeren erityisalueen voimaantuloa ja Suomi toimii aktiivisesti tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Mikäli kaikki maat eivät ole hyväksyneet Itämeren erityisalue-statusta, on vaarana, että risteilyalukset laskevat jätevetensä niiden maiden edustalle, jotka eivät ole erityisalueessa mukana. Itämeren kannalta tämä on valitettava vaihtoehto.
Suomi toimii aktiivisesti HELCOMissa tavoitteenaan saavuttaa eri toimijoiden yhteistyöllä hyvät käytännöt alusten käymäläjätevesien käsittelyyn Itämerellä. Suomi osallistuu aktiivisesti HELCOMissa vuonna 2011 perustetun ”Käymäläjätevesiä koskevan yhteistyöalustan” toimintaan, jonka tavoite on parantaa jätevesien vastaanottokykyä Itämeren satamissa, ylläpitää vuoropuhelua risteilyvarustamoiden, satamien, kunnallisten jätevedenpuhdistuslaitosten ja hallinnon välillä. On myös tärkeää varmistaa, että kunnalliset jäteveden puhdistuslaitokset kykenevät vastaanottamaan aluksilla käsiteltyjä käymäläjätevesiä.
Miten paljon risteilyalusten jätevedet kuormittavat Itämerta?
VTT:n tekemän selvityksen (Saara Hänninen, Jukka Sassi, Estimated nutrient load from waste waters originating from ships in the Baltic Sea area – Updated 2009, VTT Research report VTT-R-07396-08) perusteella Itämerellä liikkuvien alusten käymäläjätevesipäästöjen aiheuttama kuormitus oli 356 tonnia typpeä ja 119 tonnia fosforia vuodessa, jos kaikki alukset laskisivat käymäläjätevetensä mereen. Tämä vastaisi noin 0.035 % Itämeren kokonaistyppikuormituksesta ja noin 0.34 % kokonaisfosforikuormituksesta. Risteilyalusten aiheuttaman kuormituksen oli arvioitu olevan noin kolmasosa edellä mainituista kuormituksista.