Hyppää sisältöön
Media

Selvitys Suomen puukerrostalohankkeista: lähivuosina valmistumassa jopa 6000 puukerrostaloasuntoa

ympäristöministeriö
Julkaisuajankohta 2.11.2018 13.32
Tiedote

Puukerrostaloja rakennetaan Suomessa nyt paljon ja hankkeiden määrä on kasvanut viime vuodesta, kertoo ympäristöministeriön tilaama selvitys. Merkittäviä puukerrostalohankkeita ovat esimerkiksi Suomen korkein, 14-kerroksinen puukerrostalo Joensuussa ja Turkuun rakentuva puukaupunki Linnanfältti.

Suomessa on tällä hetkellä rakenteilla tai suunnitteilla yhteensä 51 puukerrostalohanketta, eli yksittäisiä puukerrostaloja tai kokonaisia puukerrostaloalueita. Näistä varmasti toteutuvia on 10, todennäköisiä 28 ja mahdollisia 13 kappaletta. Viime vuonna vastaava kokonaisluku oli 40 hanketta. Mahdollisia hankkeita ovat kaavavaiheessa olevat laajat hankkeet, joissa ei ole vielä puurakentamiseen sitoutunutta rakennuttajaa tai rakentajaa.

Jos kaikki varmat sekä todennäköiset hankkeet toteutuvat, puukerrostaloasuntoja on tulossa Suomeen lähivuosina lisää jopa yli 6 000 kappaletta. Tässä luvussa eivät ole mukana kaksikerroksiset kerrostalot.

Rakennustutkimus RTS:n kunnille aiemmin teettämän kyselyn mukaan puukerrostalojen määrän arvioidaan tuplaantuvan vuosina 2018‒2020.

”On erittäin lupaavaa, että selvityksen mukaan Suomessa on kymmeniä kokonaisia alueita, joihin on tulossa puukerrostaloja. Puun käytön lisääminen rakentamisessa on tärkeää, jotta Suomen ilmastotavoitteet täyttyisivät”, ympäristöministeriön puurakentamisen ohjelman ohjelmapäällikkö Petri Heino sanoo.

Joensuuhun Suomen korkein puukerrostalo, Turussa yksi suurimmista puukerrostalohankkeista

Suomen korkein puukerrostalohanke on tällä hetkellä käynnissä Joensuussa. 14-kerroksisen opiskelijoille suunnatun puukerrostalon on tarkoitus valmistua syksyllä 2019.

Yksi suurimmista käynnissä olevista puukerrostalohankkeista on Turun Linnanfältti, johon rakentuu 2020-luvun alkuvuosina useita 2-5-kerroksisia puukerrostaloja noin 1500 asukkaalle. Alueella on jo valmistunut kaksi puukerrostaloa ja käynnissä on tällä hetkellä viisi rakennustyömaata. Linnanfältin asuinalue oli puurakentamisen edistämisohjelman 2004–2010 valtakunnallinen pilottikohde.

Asuinpuukerrostalojen lisäksi Vaasassa on parhaillaan käynnissä Wasa Innovation Centerin eli massiivipuurakententeisen innovaatiokeskuksen rakentaminen. Rakennus koostuu 2-kerroksisesta ja 8-kerroksisesta osasta, joista ensimmäisen pitäisi valmistua jo tämän vuoden loppuun mennessä.

”Suomessa on nyt hyvä vauhti päällä puukerrostalojen rakentamisessa. Tavoitteena on, että saisimme lisättyä puun käyttöä myös julkisissa rakennuksissa. Vaasaan rakentuva innovaatiokeskus on hyvä esimerkki siitä, että puuta voidaan hyödyntää myös erilaisissa toimitiloissa”, ohjelmapäällikkö Petri Heino sanoo.

Muita varmoja puukerrostalohankkeita rakentuu tai on suunnitteilla Kirkkonummelle, Turun Pernoon, Nurmekseen, Nurmijärvelle, Rovaniemelle, Uuteenkaupunkiin ja Vesilahdelle.

Suomalainen puukerrostalohankekanta on koottu ensimmäisen kerran vuonna 2012 Puuinfon, työ- ja elinkeinoministeriön sekä Invest in Finlandin käyttöön. Hankekantaa on päivitetty vuosina 2014, 2015, 2017 ja 2018. Suurin osa tänä vuonna jo valmistuneista puukerrostalohankkeista löytyy viime vuoden raportista. Hankekannan tilaajana toimi tänä vuonna ympäristöministeriö. Hankekannan on koonnut oululainen arkkitehti Janne Tolppanen. Tiedot perustuvat kuntien julkisiin tietoihin. Lisäksi kuntia on kontaktoitu tietojen ajantasaisuuden varmistamiseksi.

Puukerrostalohankkeet on jaettu selvityksessä kolmeen eri luokkaan toteutumispotentiaalin mukaan: varmat, todennäköiset ja mahdolliset. Luokitus kuvastaa siis alueiden ja kohteiden toteutumistodennäköisyyttä puurakenteisena. Hankekantaan on kerätty kaikki vähintään 3-kerroksiset puukerrostalohankkeet sekä kaikki merkittävät suuren mittakaavan puurakenteiset julkiset rakennukset Suomessa.

Ympäristöministeriö julkaisi selvityksen tänään 2.11. Puupäivässä.

Lisää aiheesta

Lisätietoja

Petri Heino
puurakentamisen ohjelmapäällikkö
ympäristöministeriö
+358 295 250 203
[email protected]

Janne Tolppanen
selvityksen tekijä, arkkitehti
[email protected]