Ministeri Mikkonen: ”Nyt on oikea aika investoida vähähiiliseen tulevaisuuteen”
Kestävän kasvun ohjelman miljardiluokan panostukset ilmastoon liikkeelle jo loppuvuoden aikana
Keskiviikkona julkistettu Kestävän kasvun ohjelma vauhdittaa Suomen vihreää siirtymää yhteensä yli miljardilla eurolla, ja vipuvaikutuksineen sen arvioidaan saavan liikkeelle ilmastotyöhön jopa neljä miljardia euroa. Suomi suuntaa puolet kaikesta elpymisvälineen kautta kanavoitavasta rahoituksesta vihreään siirtymään.
Avustuksia suunnataan kansalaisille, yrityksille ja kunnille ja muille yhteisöille vähähiilisiin investointeihin, tutkimukseen ja kehitykseen. Ensimmäiset hankkeet pääsevät vauhtiin jo loppuvuoden aikana, kun saataville tulee lisää tukea mm. öljylämmityksestä luopumiseen, sähköautojen latausinfran rakentamiseen ja tuulivoimakaavoitukseen.
”Kestävän kasvun ohjelma on Suomen historian suurin ilmastopanostus ja se näyttää esimerkkiä myös tulevaisuuden talousratkaisuille. Signaali eri toimijoille on selvä: nyt on oikea aika investoida kestävään tulevaisuuteen. Rahoituksella vauhditamme etenemistä kohti hiilineutraalia Suomea ja nostamme samalla Suomea jaloilleen koronakriisistä. Tärkeä periaate koko elvytyspaketille on se, ettei mikään elvytystoimi saa haitata ilmasto- ja luontotavoitteiden saavuttamista”, kuvaa ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen.
Investointien arvioidaan vähentävän päästöjä vuosittain vähintään kolme miljoonaa hiilidioksiditonnia vuodesta 2026 lähtien, mikä vastaa noin kuutta prosenttia Suomen päästöistä. Tavoitteena on tuoda Suomi globaaliksi kärkimaaksi vety- ja kiertotalouden, korkean jalostusarvon biotuotteiden ja päästöttömien energiajärjestelmien ja muiden ilmasto- ja ympäristöratkaisujen alalla, parantaa energiatehokkuutta sekä nopeuttaa muutosta fossiilittomaan liikenteeseen ja lämmitykseen.
Hallitus antaa torstaina 27. toukokuuta esityksen vuoden kolmanneksi lisätalousarvioiksi, joka sisältää rahoitusta Suomen kestävän kasvun ohjelmaan. Ensimmäiset rahoitushaut käynnistyvät vielä loppuvuoden aikana.
Lisärahaa öljylämmityksestä luopumiseen ja sähköautojen latausinfraan
”Öljylämmityksen vaihtaminen kestävään lämmitysmuotoon on kiinnostanut kansalaisia todella paljon, joten on hienoa, että voimme jatkaa avustusten myöntämistä saumattomasti. Samoin pidän erittäin tärkeänä sitä, että sähköautojen latausinfraan myönnettävät avustukset saavat lisäpontta. Kattava latausinfra on välttämätön edellytys liikenteen sähköistymiselle ”, ministeri Mikkonen sanoo.
Öljylämmityksestä luopumista tuetaan 70 miljoonan euron lisärahalla, mikä mahdollistaa noin 15 000 rakennuksen siirtymisen pois öljylämmityksestä ja tuottaa noin 100 000 hiilidioksiditonnin vuotuiset päästövähennykset taakanjakosektorilla. Tukea voivat saada yksittäiset kotitaloudet, kunnat, seurakunnat ja yhdistykset. Tämän vuoden lisätalousarvioissa on varattu 25 miljoonaa euroa pientalojen avustuksiin.
Pientalojen omistajat hakevat avustusta Pirkanmaan ELY-keskuksesta. Avustuksiin ohjataan 65 miljoonan euroa jo aiemmin tehtyjen panostusten jatkoksi. Kunnat hakevat avustusta Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAsta. Myös seurakunnat ja yhdistykset voisivat hakea avustusta 2022 lähtien. Avustuksiin varataan viisi miljoonaa euroa.
Sähköautojen latausinfran avustuksiin tulee 20 miljoonan euron lisäys, josta 17 miljoonaa suunnataan asuinrakennuksiin ja 3 miljoonaa euroa yritysrakennuksiin. ARA:n myöntämää avustusta on tarkoitus laajentaa yrityksille vuonna 2022. Tämän vuoden kolmannessa lisätalousarviossa avustuksiin on varattu 7,5 miljoonaa euroa.
Yrityksille investointitukea kiertotalouden, uusien puhtaiden teknologioiden ja prosessien vähähiilisyyden edistämiseksi
Yritykset voivat hakea rahoitusta muun muassa akku-, bio-, muovi-, tekstiili-, rakennus- ja elektroniikkamateriaalien sekä teollisuuden sivuvirtojen uudelleenkäyttöä ja kierrätystä edistäviin innovatiivisiin laitehankintoihin sekä prosessien kehittämiseen. Yhteensä 110 miljoonan euron investointituki tulee haettavaksi Business Finlandilta syksyyn mennessä. Ensimmäiset 20 miljoonaa euroa tarkoitukseen varataan hallituksen kolmannessa lisätalousarviossa. Rahoituksella tuetaan kiertotalousohjelman sekä valtakunnallisen jätesuunnitelman toimeenpanoa sekä vauhditetaan kansallista akkustrategiaa ja Suomen biotalousstrategiaa.
Tukea tarjotaan myös uuteen teknologiaan tehtäviin investointeihin. Energiajärjestelmän vihreää siirtymää vauhditetaan panostamalla merituuli- ja aurinkovoimaan, geolämpöön, biokaasuun, uusiutuviin liikennepolttoaineisiin, ja lämmön talteenottoon. Yhteensä 155 miljoonan tukipotti tulee haettavaksi TEM:stä ja Business Finlandista tämän vuoden aikana.
Lisäksi tukea on tarjolla teollisuuden prosessien sähköistämiseen ja vähähiilistämiseen (60 miljoonaa euroa) sekä investointeihin, jotka liittyvät vähähiiliseen vetyyn ja hiilidioksidin hyödyntämisen, kuten puhtaan vedyn tuotanto- ja varastointiteknologian kaupalliseen skaalaukseen (150 miljoonaa euroa). Tuet auttavat teollisuudenaloja toteuttamaan vähähiilisyyden tiekarttojaan. Rahoitukset tulevat haettaviksi Business Finlandin sekä työ- ja elinkeinoministeriön kautta loppuvuoden aikana.
Vihreää siirtymää tukevien lupaprosessien käsittelyyn varataan 12 miljoonaa euroa, jolla lisätään väliaikaisia voimavaroja. Summasta kaksi miljoonaa euroa varataan jo tämän vuoden kolmannessa lisätalousarviossa. Kunnille ja maakuntien liitoille tarjottaviin tuulivoima-avustuksiin tehdään 1,5 miljoonan lisäys, jonka tarkoituksena on tukea erityisesti merituulivoiman kaavoitusta ja lupamenettelyjä. Tästä vuoden kolmannessa lisätalousarviossa varataan 250 000 euroa.
Rakennetun ympäristön päästöjen vähentämistä tuetaan 40 miljoonan euron ohjelmakokonaisuudella, jossa panostetaan vähähiilisyyttä vauhdittavaan tutkimukseen, kehittämiseen ja kansainvälistymiseen. Tänä vuonna käynnistyvästä ohjelmasta vastaavat ympäristöministeriö ja Business Finland, ja hankkeet valitaan pääosin vuosina 2022-2023. Hanke käynnistyy kolmannessa lisätalousarviossa allokoidun miljoonan euron rahoituspäätöksen myötä.
Maanviljelijöille tukea peltojen kipsikäsittelyyn, ravinteiden kierrätykseen lisävauhtia
Peltojen kipsikäsittelyyn suunnataan 15 miljoonaa euroa. Peltojen kipsikäsittely on uusi ja tehokas kiertotalousratkaisu, joka vähentää maatalouden fosforikuormitusta Itämereen ja edistää peltomaan hiilivarannon säilymistä. Käsittelyä on tähän mennessä kokeiltu Varsinais-Suomessa Saaristomeren kuormituksen vähentämiseksi.
Viljelijät voivat hakea käsittelyä keväästä 2022 lähtien. Toteutus painottuu vuosille 2022-2023, jolloin on tarkoitus käsitellä 80 prosenttia tavoitteena olevasta 50 000 hehtaarin pinta-alasta. Soveltuvat kohteet on tunnistettu valtioneuvoston asetuksessa maatalousmaan kipsikäsittelyyn myönnettävästä tuesta, ja tiedot tarkentuvat peltolohkojen tasolle rahoitushaun alkuun mennessä. Kipsi ja sen levitys on maksutonta ja verovapaata, eikä sen tilaaminen vaikuta viljelijöiden maataloustukiin. Kipsikäsittely täydentää muita vesien- ja merenhoidon suunnitelmissa esitettyjä rehevöitymisen torjuntakeinoja.
Ravinteiden kierrätystä vauhditetaan ohjaamalla viisi miljoonaa euroa hankkeisiin, joiden tavoitteena on edistää innovaatioita ja investointeja sekä kehittää ohjauskeinoja, joilla ravinteiden kierrätyksestä syntyy kannattavaa liiketoimintaa. Hankkeet toteutettaisiin vuosina 2021-2025 ja tuen osuus olisi 40-60 prosenttia kustannuksista. Tavoitteena on ottaa käyttöön uusia tekniikoita ja menetelmiä sekä tuottaa korkean jalostusasteen lopputuotteita, jotka vähentävät ravinteiden päätymistä vesistöihin. Tämän vuoden kolmannessa lisätalousarviossa hankkeelle on varattu miljoona euroa.
Rahoituksella tuetaan käynnissä olevia rakenteellisia uudistuksia
EU:n ehtona on, että hankkeet tukevat ja vauhdittavat yhteiskunnan rakenteellisia uudistuksia niin Suomessa kuin muualla EU:ssa. Suomi on sitoutunut rahoituksen vastineeksi viemään läpi maankäyttö- ja rakennuslain, luonnonsuojelulain ja ilmastolain uudistukset. Rahoituspäätökset tuettavista hankkeita tulee tehdä viimeistään vuoden 2023 loppuun mennessä ja hankkeiden tulee valmistua viimeistään elokuuhun 2026 mennessä.
Suomen kestävän kasvun ohjelma vaatii vielä komission hyväksynnän, ja lisätalousarvion rahoituspäätökset eduskunnan siunauksen.
Lisätietoja:
Terhi Lehtonen
Valtiosihteeri
p. 0295 161 000
[email protected]
Juho Korpi
Kehittämisjohtaja
p. 0295 250, 136
[email protected]
Valtionvarainministeriö: Suomen kestävän kasvun ohjelman uudistukset ja investoinnit lähtevät liikkeelle