Vesien ja meren tilan parantaminen 2023-2027 (Ahti-ohjelma)

Vesien tilan parantamisen tavoitteena on hallituskaudella 2023-2027 saada ravinnekuormitus kuriin, maan rakenne kuntoon, haitta-aineet hallintaan sekä resurssit talteen ja käyttöön. Hallitusohjelmassa painotetaan erityisesti Saaristomeren valuma-alueella tehtäviä toimia. Näillä Ahti-ohjelman toimilla jatkamme vesiensuojelun tehostamisohjelman (2019-2023) sekä ravinteiden kierrätysohjelman (2012-2023) ja Saaristomeri-ohjelman (2021-) työtä.  

Toimilla pyritään vesien ja Itämeren hyvään tilaan. Vesien tilan paraneminen palvelee alueen asukkaita ja virkistyskäyttäjiä. Samalla parannamme huoltovarmuutta ja ruokaturvaa, sopeudumme ilmastonmuutokseen ja hillitsemme luontokatoa. 

Saaristomeren valuma-alueesta ravinnekierron pilottialue 

Saaristomeren valuma-alueen maatalouden aiheuttama ravinnekuormitus halutaan poistaa Itämeren suojelukomission Itämeren pahimpien kuormittajien listalta viimeistään vuonna 2027. Saaristomeren tilaa heikentää voimakas rehevöityminen, jonka vuoksi ravinteiden kierrätystä on tehostettava ja mereen päätyvää ravinnekuormitusta pienennettävä.

Meren tilaa parantavat toimet liittyvät muun muassa maanparannusaineiden käyttöön, vesien kunnostus- ja hallintahankkeiden tukemiseen, valuma-aluesuunnitelmien laatimiseen, vesiensuojelun yritysyhteistyöhön, ravinteiden kierrätykseen ja siirtämiseen sekä vesiensuojeluneuvontaan. Saaristomeritoimia edistetään koko Saaristomeren valuma-alueella, mutta toimenpiteitä kohdennetaan erityisesti pilottialueille: Aurajoen ja Paimionjoen valuma-alueille sekä Kemiönsaareen ja sitä ympäröiville merialueille.

Hallitusohjelma osoittaa Saaristomeren tilaa parantavia toimia usealla ministeriölle. Alueen toimijoiden aktiivisuutta tarvitaan. Toimet edellyttävät tiivistä yhteistyötä alueen viranomaisten, kuntien, viljelijöiden ja muiden toimijoiden välillä.

• Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus: Saaristomeri-ohjelma

Ravinnekuormitus kuriin 

Tuemme edelleen vesistökunnostuksia sekä maa- ja metsätalouden vesienhallinnan avustushankkeita.   

Kunnostuksia tarvitaan sekä vesistöissä että erityisesti niiden valuma-alueilla eli alueilla, jossa kuormitusta syntyy ja jolta vesi lopulta valuu vesistöön. Kun vesien tilan parantaminen aloitetaan valuma-alueilta, voidaan kuormitusta vesistöihin ennaltaehkäistä. Tämä lisää vesistöissä tehtävien kunnostustoimien mielekkyyttä ja vaikuttavuutta. Tavoitteena on, että kaikissa hankkeissa tehdään entistä vahvempaa valuma-aluelähtöistä yhteistyötä. Ympäristöministeriön ja maa-ja metsätalousministeriön julkaisema valuma-aluesuunnittelun tiekartta antaa tähän yhteiset suuntaviivat.  

Myös vesistökunnostusten alueellisten asiantuntijaverkostojen tukemista jatketaan ja kehitetään, sillä se lisää toiminnan aktiivisuutta, parantaa hankesuunnittelua sekä vahvistaa toimijoiden välistä yhteistyötä ja sitoutumista hankkeen toteuttamiseen. Vesistökunnostusosaajien syventävä koulutus vesialan osaamisen kehittämishankkeessa jatkuu vuoden 2024 loppuun ja vahvistaa verkostojen osaamista.  

Jatkamme valuma-aluepilottien toteuttamista sekä tutkimuksia luonnonmukaisen vesienhallinnan keinoista maa- ja metsätalouden kuormituksen vähentämiseksi. Vesiensuojelussa on tärkeää hallita veden määrää, laatua ja kulkua valuma-alueilla. Vesienhallinnan avulla voidaan tehostaa vesiensuojelua ja sopeutua paremmin ilmastomuutokseen, josta aiheutuvat lisääntyvät sateet ja leudot talvet kasvattavat ravinnekuormitusta vesiin. 

•   Julkaisuarkisto VALTO: Valuma-aluesuunnittelun tiekartta vuoteen 2030

Resurssit talteen ja käyttöön  

Ravinteiden kierrätys mahdollistaa siirtymisen resurssitehokkaaseen, vähemmän neitseellisiä ja fossiilisia raaka-aineita käyttävään ravinteiden kiertotalouteen.  Hyödynnettäväksi voidaan kierrättää muun muassa jäte- ja sivuvirtojen ravinteita tai vesistöihin jo päätyneitä ravinteita. Ravinteiden ohella orgaanisen aineen kierrättäminen takaisin maaperään monipuolistaa maaperän eliöstöä ja parantaa mururakennetta.  

Jätevesisektorin energiankulutusta voidaan vähentää esimerkiksi prosessien ohjausta parantamalla ja energiatehokkailla ratkaisuilla. Jätevesiin liittyy myös merkittävää energiantuotannon potentiaalia. Jätevesien hukkalämmöstä voidaan tuottaa kaukolämpöä ja kaukokylmää, ja jätevesilietteistä puolestaan biokaasua.  

Resurssien talteenottoa ja hyödyntämistä edistetään lähivuosina tukemalla investointeja ja tutkimus-, kehitys- ja investointihankkeita, joissa hyödynnetään yhdyskuntien jäte- ja sivuvirtojen sekä vesien biomassojen ravinteita ja orgaanista ainetta tai parannetaan jätevesien käsittelyn energiataloutta. Ravinteiden kierrätyksellä ja uusilla energiaratkaisuilla edistetään ympäristötavoitteita, luodaan uutta liiketoimintaa ja vahvistetaan kansallista huoltovarmuutta. 

• Ravinteiden kierrätysohjelmasta 2012-2024 rahoitetut hankkeet

Maan rakenne kuntoon 

Ravinnepäästöjen vähentämiseksi ja maan rakenteen parantamiseksi edistämme maanparannusaineiden käyttöä. Viljelijöille ilmaista kipsin levitystä pelloille jatketaan vuosina 2024-2025 kunnes 100 000 hehtaarin levitystavoite on saavutettu. 

• Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus: Kipsin levitys koko Suomen rannikkoalueen pelloille - KIPSI

Haluamme lisätä myös kuitulietteen ja ravinnekalkin käyttöä maanparannusaineena. ”Maanparannusaineiden yhteiskäytön mahdollisuudet” -tutkimushanke (AIN3) selvittää kolmen maanparannusaineen rinnakkaiskäyttöä Savijoen valuma-alueella Varsinais-Suomessa. Eri vaihtoehdot antaisivat viljelijälle mahdollisuuden valita itselleen sopiva ratkaisu. Arvioimme vaihtoehtoisia toteuttamistapoja maanparannuskuitujen ja rakennekalkin käytön laajentamiseksi.  

• Luonnonvarakeskus: Maanparannusaineiden yhteiskäytön mahdollisuudet – kiertotaloutta ja maanhoitoa (AIN3)

Haitta-aineet hallintaan 

Keskitymme kaupunkivesien hallintaan ja pilaantuneiden pohjavesialueiden puhdistamiseen sekä tuemme panssarilaiva Ilmarisen hylyn saneerauksen loppuun saattamista. 

Kaupungeista kulkeutuu vesistöihin haitallisia aineita, ravinteita ja roskia, jotka aiheuttavat ongelmia vesiekosysteemissä. Käynnistämme avustushakuja sekä tuemme selvityksiä, joissa kehitetään ja otetaan käyttöön ennaltaehkäiseviä toimintatapoja ja keinoja vähentää viemäriylivuodoista ja hulevesistä tulevia päästöjä. Lisäksi kehitetään alueiden käytön, kaavoituksen ja vesihuollon yhteistyön toimintamalleja kaupunkien viemäröityjen hulevesien ja jätevesien hallinnassa sekä lisätään tietoa haitallisten aineiden vähentämisen ja poiston mahdollisuuksista.  

Ihmisen toiminnan seurauksena pohjavesialueille voi päätyä haitallisia aineita, joista aiheutuu vaaraa ympäristölle ja ihmisen terveydelle. Etsimme keinoja turvata hyvälaatuinen pohjavesi sellaisissa kohteissa, joissa pohjavesien likaajaa ei saada vastuuseen.  

Tutustu ohjelmien toimiin ja tuloksiin 

Voit tutustua Vesiensuojelun tehostamisohjelman ja Ravinteiden kierrätysohjelman toimiin ja tuloksiin asiakirjoihin hankkeiden sivuilla: