Kaksi uutta raporttia tarkastelee jätteiden hyödyntämisen ympäristövaikutuksia
Ympäristöministeriön raportteja -sarjassa on ilmestynyt kaksi uutta tutkimusta, joissa tarkastellaan eri jätelajien hyödyntämisen ympäristövaikutuksia. Toinen tutkimus tarkastelee kahden jätemateriaalin, biojätteen ja paistorasvan, ja toinen puupakkaus- ja rakennuspuujätteen eri hyödyntämistapojen ympäristövaikutuksia. Selvitysten tarkoituksena on tuottaa tarpeellista taustatietoa Euroopan unionissa käytäviin neuvotteluihin kiertotaloudesta, biotaloudesta ja jätedirektiivien uudistamisesta.
Biojätteen ja paistorasvan hyödyntämisen ympäristövaikutukset positiivisia
Biojätteen hyödyntämisvaihtoehtoina vertailtiin mädätystä, energiahyödyntämistä ja bioetanolin tuotantoa. Paistorasvalle tarkasteltiin mädätystä, energiahyödyntämistä ja uusiutuvan dieselin tuotantoa.
Ympäristövaikutusten osalta tarkastelussa olivat mukana ilmastonmuutos-, happamoitumis- ja rehevöitymisvaikutukset. Prosesseista laskettiin sekä suorat vaikutukset (mm. energiankulutuksesta ja kemikaalien käytöstä aiheutuvat vaikutukset) sekä vältettävät vaikutukset (mm. kun tuotetulla bioenergialla korvataan nykyistä energiantuotantomuotoa). Tulosten perusteella kaikki käsittelyvaihtoehdot olivat ympäristövaikutuksiltaan positiivisia. Nettoympäristövaikutusten suuruuteen vaikutti erityisen paljon mitä oletuksia tehdään korvattavien prosessien osalta.
Jätepuun energiahyödyntäminen kannattavaa
Puupakkausjätettä ja rakennuspuujätettä on Suomessa hyödynnetty pääosin energiantuotannossa. Energiahyödyntämistä on Suomen oloissa pidetty järkevänä, koska puujätteellä voidaan korvata fossiilisia polttoaineita ja samalla saadaan energiantuotannon ilmastonmuutosvaikutuksia pienennettyä.
EU:n jätedirektiivissä asetetaan tavoitteeksi, että 70 % rakennus- ja purkujätteestä tulisi kierrättää tai käyttää muutoin materiaalina hyödyksi vuoteen 2020 mennessä. Puupakkausjätteen kierrätystavoite on nykyisin 15 %, mutta sitä on ehdotettu tiukennettavaksi jopa 75 %:iin vuonna 2030. Tavoitteet ovat haastavia Suomelle, jossa kierrätyspuulle ei ole kysyntää laajan metsätalouden vuoksi ja puujätteen osuus rakennus- ja purkujätteestä on korkeampi kuin monissa muissa EU-maissa .
Selvitys tarkastelee puupakkausjätteen ja rakennuspuujätteen eri hyödyntämistapojen elinkaarenaikaisia ympäristövaikutuksia kolmessa eri vaikutusluokassa: ilmastomuutosvaikutus, happamoittavat vaikutukset ja rehevöittävät vaikutukset. Jätepuun energiahyödyntäminen todettiin selvityksessä tarkasteluista kierrätysvaihtoehdoista nettoympäristövaikutuksiltaan parhaimmaksi vaihtoehdoksi Suomen olosuhteissa kaikissa tutkituissa ympäristövaikutusluokissa. Tämä tulisi ottaa huomioon EU:n jätedirektiivien kierrätystavoitteiden asettamisessa.
- Ympäristöministeriön raportteja 3/2016: Mädätyksen, energiahyödyntämisen ja biopolttoaineen tuotannon elinkaarenaikaiset ympäristövaikutukset – Biojätteen ja paistorasvan käsittelyvaihtoehdot (helda.fi)
- Ympäristöministeriön raportteja 29/2015: Rakentamisen puujätteiden ja puupakkausjätteiden käsittelyvaihtoehtojen elinkaarenaikaiset ympäristövaikutukset (helda.fi)