KÄTEVÄ-hankkeessa kehitetään kestävää maa- ja metsätaloutta
Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät Eurajoen vesistöalueella
Viljelijöille tarjotaan Eurajoen vesistöalueella keinoja kestävään maa- ja metsätalouteen. Pyhäjärvi-instituutin ja Suomen metsäkeskuksen Käytännöntoimilla kohti Eurajoen vesistöalueen vaikuttavampaa vesienhallintaa –yhteistyöhankkeen (KÄTEVÄ) tavoitteena on parantaa Säkylän Pyhäjärven ja Eurajoen tilaa.
Eurajoen alueen vesistöt ovat ekologiselta tilaltaan tyydyttävässä kunnossa, sillä niitä kuormittavat maa- ja metsätalous, jätevedet sekä turvetuotanto. Myös ilmastonmuutos aiheuttaa vesiensuojelulle uusia haasteita.
KÄTEVÄ-hankkeessa vähennetään Pyhäjärven ja Eurajoen ravinnekuormitusta, kehitetään vesienhallintaa ja vesiensuojelua pilottialueella sekä tuodaan ympäristön kannalta kestäviä toimintatapoja osaksi maa- ja metsätaloutta. Mukana on esimerkiksi uomissa toteutettavia toimia, kuten kosteikkoaltaita ja pohjapatoja, sekä peltolohkojen kasvukunnon parantamiseen tähtääviä menetelmiä.
Hankkeen pilottialueilla on rekrytoitu mukaan viljelijöitä. Heidän kanssaan on suoritettu maastokäyntejä, joissa peltolohkojen ongelmia on kartoitettu ja ratkaisuja ideoitu. Suomen metsäkeskus on suunnitellut metsätalouden vesiensuojelun toimenpiteitä ja vesienhallintaa.
”Lisäksi hanke on toteuttanut viime kesänä yhteistyössä Pyhäjärvi-instituutin muiden hankkeiden kanssa Keinoja pellon rakenteen parantamiseksi –pellonpiennarpäivän”, kertoo Pyhäjärvi-instituutin asiantuntija Lauri Anttila.
Hankkeen monipuolinen yhteistyöjoukko
Pyhäjärvi-instituutti toimii hankkeen päätoteuttaja ja Suomen metsäkeskus osatoteuttajana.
”Tämä on meidän ensimmäinen laajempi yhteistyöhankkeemme, ja on hienoa, että Metsäkeskuksen luonnonhoidon toimintaa saadaan kohdistumaan myös Eurajoen vesistöalueelle”, Anttila iloitsee.
Eurajoen vesistöalue on kokonaisuudessaan kuntien, yritysten ja yhdistysten vapaaehtoisen vesiensuojelurahoituksen piirissä. Pyhäjärven suojeluohjelma ja JOKIohjelma (Eurajoen suojeluohjelma) kokoavat yhteen monipuolisen joukon paikallisia toimijoita. KÄTEVÄ-hankkeessa merkittävä rooli onkin maanomistajilla ja viljelijöillä.
Toiminnan keskiössä asukastyö ja paikallistahojen kuuleminen
Ongelmakohdat, joihin KÄTEVÄ-hanke pureutuu, ovat laajalti tunnistettuja. Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät Eurajoen vesistöalueella niin maa- ja metsätaloudessa kuin vesistöissäkin.
”Viime vuodet ovat avanneet useiden ihmisten silmiä muuttuvaan ilmastoon sopeutuvien vesienhallinnan ratkaisujen tarpeesta. Hankkeeseen mukaan kutsutut viljelijät ovat suhtautuneet toimintaan pääasiassa positiivisesti ja valtaosa on myös ympäristönäkökulmasta varsin valveutuneita”, toteaa Anttila.
Viljelijät ovat osallistuneet maastokierroksille sekä avoimiin pellonpiennartilaisuuksiin. Kentältä kuuluneet tarpeet ja mielipiteet ovat vaikuttaneet hankkeen sisältöön jo suunnitteluvaiheessa.
”Pyhäjärvi-instituutin toiminnassa asukastyö ja paikallistahojen tarpeiden kuuleminen ovat tärkeässä roolissa”, kertoo Anttila.
Viljelijöiden työkalupaketti auttaa toiminnan jalkauttamisessa
KÄTEVÄ-hankkeessa viljelijöille tarjotaan neuvontaa ja suunnitteluapua maan kasvukunnon parantamiseen sekä peltolohkojen vesitalouden kohentamiseen. Erilaisten osallistavien esimerkkien kautta pyritään jalkauttamaan toimintatapoja laajemmalle sekä lisäämään viljelijöiden tietotaitoa vesistö- ja ilmastokestävistä menetelmistä.
”Viljelijöiden kanssa toteutettavien pilottien työkalupakki pitää sisällään esimerkiksi viljelykierron, muokkauksen, pellontasauksen ja säätösalaojituksen menetelmiä sekä tietoa maanparannusaineisiin liittyen”, Anttila luettelee.
Valuma-alueen uomissa sekä peltomaassa toteutettavilla toimilla tähdätään siihen, että vettä olisi oikeaan aikaan oikeassa paikassa. Valuma-aluekohtaisen suunnittelun tarkoituksena on, että vesi pysyisi hallitusti valuma-alueella ja maaperässä. Silloin vesistötkin kiittävät!
Vesiensuojelu hyödyttää ympäristöä ja alkutuottajaa
Omat haasteensa hankkeen toiminnalle ovat aiheuttaneet lounaisen Suomen epävakaat sääolosuhteet, joiden vuoksi monien toimenpiteiden toteutusikkuna on hyvin lyhyt. Maltti on tarpeen, kun tasapainotellaan kuivien kesäkuukausien ja syksyjen ja talvien vetisyyden välillä.
Hankkeen intensiivinen toteutus jatkuu marraskuulle 2022. Nyt alkutalven aikana hiotaan kuntoon käytännön toteutussuunnitelmat ensi vuodelle. Luvassa on metsätalouden vesiensuojelutoimien käytännön toteutusta sekä peltolohkokohtaisten vesitalouspilotointien toimintaa. Jo tehtyjen toimenpiteiden seurantaa jatketaan ja hankkeen edetessä myös niiden vaikuttavuutta voidaan arvioida paremmin.
”Tulemme järjestämään lisää pellonpiennartilaisuuksia, joissa viljelijät pystyvät esimerkkien kautta saamaan kokemusta ja rohkaisua uusien menetelmien testaamiseen”, Anttila kertoo.
KÄTEVÄ-hankkeen toimenpiteet hyödyttävät niin ympäristöä kuin alkutuottajaakin.
”Yhteistyöstä viljelijöiden kanssa on jäänyt hyvä mieli ja on ollut mukava huomata, että vesienhallintaan ja -suojeluun liittyvät haasteet tiedostetaan käytännön tasolla”, toteaa Anttila.
Vesiensuojelun tehostamisohjelma
Ympäristöministeriön vesiensuojelun tehostamisohjelman rahoittamilla hankkeilla mm. vähennetään ravinteiden pääsyä vesiin, kunnostetaan vesistöjä, rahoitetaan tutkimusta ja kehitystyötä.
