Veden vuoro – hankkeet ja niiden rahoitus

Vesistöjen kunnostushankkeet

Vesiensuojelun tehostamisohjelma on avustanut noin 500 vesistökunnostushanketta noin 10 miljoonalla eurolla vuosina 2019-2021. Hankkeita on ollut toteuttamassa noin 600 tahoa. Hankkeiden aiheet jakaantuvat seuraavasti:

• Suunnittelu ja selvitys, 138 hanketta

• Vesistökunnostus, 325 hanketta

• Tutkimus ja kehittäminen, 5 hanketta

• Verkostoituminen, 11 hanketta

• Neuvonta, koulutus, viestintä, 16 hanketta

Monilla alueilla on aloittanut uusia hanketoimijoita tai vanhat toimijat ovat aktivoituneet. Myös uusia suojeluyhdistyksiä tai vastaavia on perustettu. Hanketoimijoista suurin osa on alueellisia tai paikallisia vesiensuojeluyhdistyksiä tai muita paikallisyhdistyksiä, osakaskuntia ja kalatalousalueita. Myös uusia kuntia on saatu mukaan vesiensuojelun verkostoihin sekä omarahoittamaan tai lainoittamaan hankkeita.

Hankkeissa on käytetty perinteisiä kunnostusmenetelmiä, kuten niittoa, hoitokalastusta, ilmastusta ja ruoppausta. Yhä useammin kunnostukset ulottuvat vesistön sijaan kuormitusta valuma-alueilla vähentäviin toimiin, kuten kosteikkojen ja kaksitasouomien rakentamiseen. Kuormitusta vähentävien toimien sekä vesienhallinnan suunnittelu valuma-alueilla on avainasemassa vesistökunnostusten vaikuttavuuden varmistamiseksi. Vesikasvillisuuden poistamiseksi on kokeiltu uposkasvillisuuden raivausnuottausta, kelluslehtisten kasvien poistoa pohjajyrsintämenetelmällä sekä ilmaversoiskasvillisuuden pressutusta. Nämä toimet hyödyttävät myös luonnon monimuotoisuutta, esimerkiksi linnustoa. Näin kunnostusten työkalupakki kasvaa ja kehittyy.

ELY-keskukset kokoavat tietoa hankkeiden vaikutuksista ympäristön tilaan, jotta toimia voidaan tulevaisuudessa suunnitella paremmin ja kohdentaa juuri sinne, mistä niistä on eniten hyötyä.

Vesistökunnostusten asiantuntijaverkostojen kehittäminen

ELY-keskuksille on myönnetty noin 3,5 miljoonaa euroa hanketoimijoiden neuvontaan, yhteen tuomiseen, parempaan suunnitteluun ja kunnostustiedon levittämiseen.

Asiantuntijaverkostotoiminta on käynnistetty vuosina 2019-2021 kaikissa ELY-keskuksissa. ELY-keskuksissa on syntynyt uusia verkostoja tai olemassa olevien toiminta on virinnyt uudelleen tai laajentunut. Verkostojen viestintä, hankeneuvonta ja tiivistynyt yhteistyö on auttanut levittämään kunnostustietoa. Myös kiinnostus hanketoimintaa kohtaan lisääntynyt, mikä on nostanut hankehakemusten määrää useissa ELY-keskuksissa tai kasvattanut hankkeiden laajuutta ja parantanut niiden laatua. Hanketoimijoiden ja viranomaisten osaamisen kehittäminen edistää  kunnostustoimintaa, ja vesiensuojelun tehostamisohjelman rahoituksella on toteutettu vuosina 2021-2122 myös kunnostusosaamisen koulutusmoduuli. Koulutushanke jatkuu vuonna 2023 ja keskittyy erityisesti vesistökunnostusten menetelmäosaamisen päivittämiseen. 

• Vemo – Kaupunkien jätevesien haitallisten aineiden vähentäminen monitorointia tehostamalla, Mikkeli
• Vantaanjoen PFAS-hanke
• Source Track, Turku
• Uudet haitalliset aineet suomalaisilla jätevedenpuhdistamoilla
• Tertiääripuhdistuksen innovaatiot laboratoriosta puhdistamoille, Lappeenranta
• PLÄTS - Plasma lääkejäämien tuhoamiseen sairaalajätevesistä, Lappeenranta
• Rening av Läkemedel vid Lohja Avloppsreningsverk, Lohja
• Hulevesien laatu ja kaivokohtainen suodatus (HuLaKaS)
• Hula - Hulevesien laadullinen hallinta ja haitallisten aineiden monitorointi
• Mahanpuruja muovista -kaivonkansikampanja
• Työkaluja työmaavesien laadunhallintaan
• Jyväskylän hulevesirakenteiden vaikuttavuus (HULVA - hanke)
• Papinpellon hulevesikosteikon laadullisen hallinnan parantaminen Rauman kaupunkialueella
• Välimaan hulevesien pilottirakenteen toimivuuden seuranta
• Vaarallisten haitta-aineiden hallinta rakennus- ja purkutyömaiden hulevesissä
• Hulevesien laadun hallinnan ja monitoroinnin kehittäminen (HuLa)
• Hulevesijärjestelmien kasvillisuuden kyky pidättää haitallisia aineita ja jatkokäsittelyohjeistus
• Huleveden hallinta kaupunkivaluma-aluelähtöisessä turvallisuussuunnittelussa (HULVATTU)
• Piilevien viemäriverkostovuotojen paikantaminen, Kuopio
• Pintakuivatuksen ja viemäriverkoston paikkatietopohjainen ristiin analysointi, Hämeenlinna
• Turun seudun jätevesiylivuotojen parempi hallinta
• Jätevesipumppaamoiden etäluenta ja tekoälymalli, Saarijärvi, Kangasala, Korpilahti
• ÖVERI, viemäriverkon ylivuotojen reaaliaikainen mallinnus ja vuotojen seulonta, Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen
• Viemäriylivuodot Kuriin Kimpassa, Virrat, Ähtäri, Saarijärvi, Keuruu, Mänttä ja Parkano
• Viemäriylivuotojen hankesuunnitelma, Salpakankaan alue, Hollola
• Koneoppimisjärjestelmän hyödyntäminen jätevesiverkoston hallinnassa, Kuusamo
• Vuoto- ja hulevesien etsintä sekä, verkostotiedon tuottaminen vuotojen vähentämiseksi, Somero
• Jätevesiviemäreiden hallinnan parantaminen ja ylivuotojen ennaltaehkäisy, Lahti
• Viemäriverkoston sekä ylivuotojärjestelyjen rakenne- ja sijaintikartoitus, Sulkava
• Ylivuotojen vähentäminen jätevesipumppaamojen automaatiotietojen ja vesitaselaskennan avulla, Tuusula

• Käytännöntoimilla kohti Eurajoen vesistöalueen vaikuttavampaa vesienhallintaa (KÄTEVÄ)
• Salinjoen valuma-alueen vesienhallinnan kehittäminen
• JUUREVA - Vesienhallinnan työkalupakki Teuronjoen ja Puujoen alueelle
• Valuma-aluesuunnittelulla vesistöystävällistä metsänhoitoa, VALVE-Metsä
• Vesienhallintaa Länsi-Uudellamaalla maa- ja metsätalousalueilla – VALUME
• Yhteistyöllä Loimijoki kuntoon II (Loiku II)

• PUUJALKA – Valuma-aluesuunnittelu ja puunkäyttö maa- ja metsätalouden vesienhallinnassa ja vesiensuojelussa

• Kuusjärven alivedenkorkeuden nosto ja Kuuskosken kunnostus (Ylöjärvi)
• Ruojärven alivedenkorkeuden/keskivedenkorkeuden nostaminen (Ruovesi)