Virtaa vesienhoitoon – vesistökunnostuksen sekä maa- ja metsätalouden vesienhallinnan rahoitushaku
Vuoden 2022 haku päättyi 30.11.2022
Vesiensuojelun tehostamisohjelma haluaa tehdä Suomesta maailman tehokkaimman vesiensuojelijan. Ohjelmasta avustettavilla hankkeilla halutaan parantaa vesien tilaa ja vesiympäristöä, lisätä luonnon monimuotoisuutta ja monitavoitteista kestävää vesienhallintaa sekä vahvistaa vesistökunnostajien ja valuma-alueiden eri maanomistajien yhteistyötä. Vuoden 2022 päättyi 30.11.2022.
Järvissä kunnostustarve johtuu yleensä liiallisesta kuormituksesta, joka aiheuttaa rehevöitymistä, mataloitumista ja umpeenkasvua. Virtavesissä kunnostustarve johtuu usein ravinne- ja kiintoainekuormituksesta tai patojen ja perkauksen haitoista. Myös pienvesien vedenlaatu ja elinympäristöt ovat heikentyneet maa- ja metsätalousalueiden kuivatuksen sekä vesistörakentamisen vuoksi.
Kunnostustoimien lisäksi vesien tilaa voi parantaa viivyttämällä vettä valuma-alueella, jolloin myös vähennetään vesistöjen ravinne- ja kiintoainekuormitusta ja parannetaan vesiensuojelurakenteiden, kuten kosteikkojen, pintavalutuskenttien, patorakenteiden ja muiden virtaamahallintarakenteiden toimivuutta. Vesienhallinnalla edistetään myös sopeutumista muuttuviin vesioloihin ja sään ääri-ilmiöihin.
Vesistöt ovat valuma-alueidensa lapsia. Valuma-alueella tarkoitetaan aluetta, jolta kerääntyvä vesi valuu tiettyyn vesistöön. Valuma-alueelta vesistöihin virtaava vesi kytkee toisiinsa metsät, pellot ja rakennetut alueet.
Vesistökunnostus hyödyttää koko kuntaa asukkaista yrityksiin
Vesistöjen tila vaikuttaa merkittävästi niin luonnon kuin ihmisten hyvinvointiin. Kunnostustoimilla varmistamme, että tulevatkin sukupolvet pääsevät nauttimaan viihtyisästä asuinympäristöstä sekä vesien virkistyskäytöstä uimarannoilla ja kala-apajilla. Monimuotoisilla vesiekosysteemeillä ja kalakannoilla on myös parhaat mahdollisuudet sopeutua ilmastonmuutokseen.
Hyväkuntoiset vesistöt vahvistavat koko seutukunnan elinvoimaa. Ne tukevat kalataloutta, synnyttävät mahdollisuuksia matkailuliiketoimintaan, piristävät kylätoimintaa ja tekevät alueesta vetovoimaisemman potentiaalisille uusille asukkaille ja yrittäjille.
Maa- ja metsätalouden kokonaisvaltaisella vesienhallinnalla vähennetään vesistöön kohdistuvaa kuormitusta
Maa- ja metsätalouden kestävän vesienhallinnan avustuksilla suunnitellaan, edistetään, toteutetaan ja kehitetään valuma-alueella tai osavaluma-alueella toteutettavia luonnonmukaisia ratkaisuja, joilla parannetaan vesistöjen tilaa ja hallitaan vesimääriä. Luonnonmukaisen vesienhallinnan toimia ovat esimerkiksi kosteikot, kaksitasouomat, uomien ennallistaminen ja muut vettä pidättävät ratkaisut.
Vesienhallinnassa pyritään monitavoitteisuuteen: yhdistämään maa- ja metsätalouden tarpeet sekä vesiensuojelu ja ilmastonmuutoksen hillintä. Keskeisiä keinoja ovat valuma-aluesuunnittelu, monitavoitteisten luonnonmukaisten vesienhallintaratkaisujen kehittäminen ja käyttöönoton edistäminen sekä tiiviimpi yhteistyö eri toimijoiden ja sektoreiden välillä.
Avustettavia toimenpiteitä voivat olla esimerkiksi vesienhallinnan ja valuma-aluekunnostuksien yleissuunnittelu ja konkreettisten toimien toteutus. Lisäksi voidaan avustaa maa- ja metsätaloustoimijoiden välisen yhteistyön lisäämistä. Hankkeisiin voi sisältyä koulutusta, tiedonvälitystä ja oppimateriaalin tuottamista esimerkiksi suunnittelijoille, neuvojille, urakoitsijoille sekä maanomistajille.
Näin saatte hankkeenne alkuun
Vesistökunnostushankkeisiin voi hakea vuosittain valtionavustusta ELY-keskuksista. Maa- ja metsätalouden vesienhallintahankkeeseen avustus haetaan Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta.
Hankkeeseen voi ryhtyä esimerkiksi vesiensuojelu- tai vesienhoitoyhdistys, säätiö, kyläyhdistys, ympäristöjärjestö, neuvontajärjestö, vapaa-ajan kalastukseen liittyvä yhdistys, kunta tai kaupunki. Hankkeen suunnitteluvaiheessa verkostoituminen on tärkeää, sillä useiden toimijoiden välinen yhteistyö lisää hankkeen vaikuttavuutta. Kannattaa olla ajoissa yhteydessä alueen asiantuntijoihin ja vesistökunnostusverkostoihin, joilta saa neuvoja hankkeen suunnitteluun. Alla on linkit ohjeisiin, joissa on kuvattu, kuinka kunnostushankkeen tai maa- ja metsätalouden vesienhallintahankkeen voi aloittaa, miten avustusta haetaan ja kuinka hakulomake täytetään.
- Näin aloitat vesistökunnostushankkeen
- Näin täytät hakulomakkeen
- Näin aloitat maa- ja metsätalouden vesienhallintahankkeen
- Ilmoittaudu haun Teams-infotilaisuuteen 20.9.2022 klo 13-15.30
ELY-keskus vastaa hakemusten käsittelystä ja asiantuntija-avusta
Vesistökunnostushankkeen avustushakemus osoitetaan sille ELY-keskukselle, jonka toimialue kattaa pääosan toiminnasta.
- ELY-keskus: Rahoitus ja avustukset - ympäristövastuualue (rahoitushakua koskeva tieto tulee hyvissä ajoin ennen haun alkamista)
- Sähköinen hakulomake (aluehallinnon asiointipalvelu) Rekisteröidy ensin palveluun
- Tulostettava hakulomake (aluehallinnon asiointipalvelu) Rekisteröidy ensin palveluun
Vesistökunnostuksen yhteyshenkilöt elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksissa
Huom. sähköpostiosoitteet ovat muotoa [email protected], ellei nimen perässä toisin kerrota
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus
Vincent Westberg, ryhmäpäällikkö, p. 0295 027 956
Etelä-Pohjanmaa
Riku Palo, vesienhoidon asiantuntija, p. 0295 027 414
Pohjanmaa
Helena Puro, vesienhoidon asiantuntija, p. 0295 027 029
Keski-Pohjanmaa:
Marko Aalto, vesitalousasiantuntija, p. 0295 027 971
Etelä-Savon ELY-keskus
Liisa Muuri, vesistöasiantuntija, p. 0295 024 029
Lasse Hämäläinen, vesistöasiantuntija, p. 0295 024 206
Juho Kotanen, johtava asiantuntija, p. 0295 024 192
Hämeen ELY-keskus
Heini-Marja Hulkko, hydrobiologi, p. 0295 025183
Harri Mäkelä, erityisasiantuntija, p. 0295 025207
Kaakkois-Suomen ELY-keskus
Antti Haapala, hydrobiologi, p. 0295 029103
Ville Räihä, vesienhoidon asiantuntija, p. 0295 029 226
Kainuun ELY-keskus
Timo Piirainen, vesitalousasiantuntija, p. 0295 023 877
Tuuli Mäkinen, ympäristöasiantuntija, ProAgria Itä-Suomi ry, KAIPO-verkko, p. 043 827 2308
Keski-Suomen ELY-keskus
Timo Sokka, vesitalousasiantuntija, p. 0295 024 816
Lauri Kaisto, vesitalousasiantuntija, p. 0295 024 752
Lapin ELY-keskus
Reijo Kallioniemi, vesitaloussuunnittelija, p. 0295 037 346
Jarmo Huhtala, ylitarkastaja, p. 0295 037 327
Annukka Puro-Tahvanainen, hydrobiologi, p. 0295 037 495
Ville Viitanen, ympäristöasiantuntija, p. 0295 037 097
Pirkanmaan ELY-keskus
Salla Taskinen, vesienhoidon asiantuntija, p. 0295 036 150,
Anu Peltonen, ylitarkastaja, p. 0295 036 367
Pohjois-Karjalan ELY-keskus
Tiina Käki, vesistöasiantuntija, p. 0295 026 196
Rosanna Sjövik, suunnittelija, p. 0295 026 027
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
Jukka Tuohino, vesitalousasiantuntija, p. 0295 038 426
Anne Korhonen, ympäristöasiantuntija p. 0295 038 414
Pohjois-Savon ELY-keskus
Sanna Katajamäki, vesitalousasiantuntija, p. 0295 026 804
Veli-Matti Vallinkoski, johtava vesienhoidon asiantuntija p. 0295 026 854
Uudenmaan ELY-keskus
Pasi Lempinen, erikoistutkija, p. 0295 021 425
Harri Aulaskari, erikoissuunnittelija, p. 0295 021 375
Varsinais-Suomen ELY-keskus
Ari Sallmén, vesitalousasiantuntija, p. 0295 022 937
Pekka Paavilainen, ylitarkastaja, p. 0295 022 921
Maa- ja metsätalouden vesienhallinnan yhteyshenkilöt elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksissa
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
Henri Vaarala, ympäristöasiantuntija p. 0295 037 089
Varsinais-Suomen ELY-keskus
Essi Hillgren, ympäristöasiantuntija, p. 0295 022 022
Jaa valmista viestintämateriaalia
Haluatko jakaa tietoa rahoitushauista? Lataa alta päivitystekstit ja niihin tehdyt kuvat, joita voit julkaista sosiaalisen median kanavissa.