Virtaa vesienhoitoon – vesistökunnostuksen sekä maa- ja metsätalouden vesienhallinnan rahoitushaku

Vuoden 2022 haku päättyi 30.11.2022

Vesiensuojelun tehostamisohjelma haluaa tehdä Suomesta maailman tehokkaimman vesiensuojelijan. Ohjelmasta avustettavilla hankkeilla halutaan parantaa vesien tilaa ja vesiympäristöä, lisätä luonnon monimuotoisuutta ja monitavoitteista kestävää vesienhallintaa sekä vahvistaa vesistökunnostajien ja valuma-alueiden eri maanomistajien yhteistyötä. Vuoden 2022 päättyi 30.11.2022.

Järvissä kunnostustarve johtuu yleensä liiallisesta kuormituksesta, joka aiheuttaa rehevöitymistä, mataloitumista ja umpeenkasvua. Virtavesissä kunnostustarve johtuu usein ravinne- ja kiintoainekuormituksesta tai patojen ja perkauksen haitoista. Myös pienvesien vedenlaatu ja elinympäristöt ovat heikentyneet maa- ja metsätalousalueiden kuivatuksen sekä vesistörakentamisen vuoksi.

Kunnostustoimien lisäksi vesien tilaa voi parantaa viivyttämällä vettä valuma-alueella, jolloin myös vähennetään vesistöjen ravinne- ja kiintoainekuormitusta ja parannetaan vesiensuojelurakenteiden, kuten kosteikkojen, pintavalutuskenttien, patorakenteiden ja muiden virtaamahallintarakenteiden toimivuutta. Vesienhallinnalla edistetään myös sopeutumista muuttuviin vesioloihin ja sään ääri-ilmiöihin.

Vesistöt ovat valuma-alueidensa lapsia. Valuma-alueella tarkoitetaan aluetta, jolta kerääntyvä vesi valuu tiettyyn vesistöön. Valuma-alueelta vesistöihin virtaava vesi kytkee toisiinsa metsät, pellot ja rakennetut alueet.

Vesistökunnostus hyödyttää koko kuntaa asukkaista yrityksiin

Vesistöjen tila vaikuttaa merkittävästi niin luonnon kuin ihmisten hyvinvointiin. Kunnostustoimilla varmistamme, että tulevatkin sukupolvet pääsevät nauttimaan viihtyisästä asuinympäristöstä sekä vesien virkistyskäytöstä uimarannoilla ja kala-apajilla. Monimuotoisilla vesiekosysteemeillä ja kalakannoilla on myös parhaat mahdollisuudet sopeutua ilmastonmuutokseen.

Hyväkuntoiset vesistöt vahvistavat koko seutukunnan elinvoimaa. Ne tukevat kalataloutta, synnyttävät mahdollisuuksia matkailuliiketoimintaan, piristävät kylätoimintaa ja tekevät alueesta vetovoimaisemman potentiaalisille uusille asukkaille ja yrittäjille.

Maa- ja metsätalouden kokonaisvaltaisella vesienhallinnalla vähennetään vesistöön kohdistuvaa kuormitusta

Maa- ja metsätalouden kestävän vesienhallinnan avustuksilla suunnitellaan, edistetään, toteutetaan ja kehitetään valuma-alueella tai osavaluma-alueella toteutettavia luonnonmukaisia ratkaisuja, joilla parannetaan vesistöjen tilaa ja hallitaan vesimääriä. Luonnonmukaisen vesienhallinnan toimia ovat esimerkiksi kosteikot, kaksitasouomat, uomien ennallistaminen ja muut vettä pidättävät ratkaisut.

Vesienhallinnassa pyritään monitavoitteisuuteen: yhdistämään maa- ja metsätalouden tarpeet sekä vesiensuojelu ja ilmastonmuutoksen hillintä. Keskeisiä keinoja ovat valuma-aluesuunnittelu, monitavoitteisten luonnonmukaisten vesienhallintaratkaisujen kehittäminen ja käyttöönoton edistäminen sekä tiiviimpi yhteistyö eri toimijoiden ja sektoreiden välillä.

Avustettavia toimenpiteitä voivat olla esimerkiksi vesienhallinnan ja valuma-aluekunnostuksien yleissuunnittelu ja konkreettisten toimien toteutus. Lisäksi voidaan avustaa maa- ja metsätaloustoimijoiden välisen yhteistyön lisäämistä. Hankkeisiin voi sisältyä koulutusta, tiedonvälitystä ja oppimateriaalin tuottamista esimerkiksi suunnittelijoille, neuvojille, urakoitsijoille sekä maanomistajille.

Näin saatte hankkeenne alkuun

Vesistökunnostushankkeisiin voi hakea vuosittain valtionavustusta ELY-keskuksista. Maa- ja metsätalouden vesienhallintahankkeeseen avustus haetaan Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta.

Hankkeeseen voi ryhtyä esimerkiksi vesiensuojelu- tai vesienhoitoyhdistys, säätiö, kyläyhdistys, ympäristöjärjestö, neuvontajärjestö, vapaa-ajan kalastukseen liittyvä yhdistys, kunta tai kaupunki. Hankkeen suunnitteluvaiheessa verkostoituminen on tärkeää, sillä useiden toimijoiden välinen yhteistyö lisää hankkeen vaikuttavuutta. Kannattaa olla ajoissa yhteydessä alueen asiantuntijoihin ja vesistökunnostusverkostoihin, joilta saa neuvoja hankkeen suunnitteluun. Alla on linkit ohjeisiin, joissa on kuvattu, kuinka kunnostushankkeen tai maa- ja metsätalouden vesienhallintahankkeen voi aloittaa, miten avustusta haetaan ja kuinka hakulomake täytetään.

ELY-keskus vastaa hakemusten käsittelystä ja asiantuntija-avusta

Vesistökunnostushankkeen avustushakemus osoitetaan sille ELY-keskukselle, jonka toimialue kattaa pääosan toiminnasta.

Vesistökunnostuksen yhteyshenkilöt elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksissa

Huom. sähköpostiosoitteet ovat muotoa [email protected], ellei nimen perässä toisin kerrota

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Vincent Westberg, ryhmäpäällikkö, p. 0295 027 956

Etelä-Pohjanmaa

Riku Palo, vesienhoidon asiantuntija, p. 0295 027 414

Pohjanmaa

Helena Puro, vesienhoidon asiantuntija, p. 0295 027 029

Keski-Pohjanmaa:

Marko Aalto, vesitalousasiantuntija, p. 0295 027 971

Etelä-Savon ELY-keskus

Liisa Muuri, vesistöasiantuntija, p. 0295 024 029
Lasse Hämäläinen, vesistöasiantuntija, p. 0295 024 206
Juho Kotanen, johtava asiantuntija, p. 0295 024 192

Hämeen ELY-keskus

Heini-Marja Hulkko, hydrobiologi, p. 0295 025183
Harri Mäkelä, erityisasiantuntija, p. 0295 025207

Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Antti Haapala, hydrobiologi, p. 0295 029103
Ville Räihä, vesienhoidon asiantuntija, p. 0295 029 226

Kainuun ELY-keskus

Timo Piirainen, vesitalousasiantuntija, p. 0295 023 877
Tuuli Mäkinen, ympäristöasiantuntija, ProAgria Itä-Suomi ry, KAIPO-verkko, p. 043 827 2308

Keski-Suomen ELY-keskus

Timo Sokka, vesitalousasiantuntija, p. 0295 024 816
Lauri Kaisto, vesitalousasiantuntija, p. 0295 024 752

Lapin ELY-keskus

Reijo Kallioniemi, vesitaloussuunnittelija, p. 0295 037 346
Jarmo Huhtala, ylitarkastaja, p. 0295 037 327
Annukka Puro-Tahvanainen, hydrobiologi, p. 0295 037 495
Ville Viitanen, ympäristöasiantuntija, p. 0295 037 097

Pirkanmaan ELY-keskus

Salla Taskinen, vesienhoidon asiantuntija, p. 0295 036 150,
Anu Peltonen, ylitarkastaja, p. 0295 036 367

Pohjois-Karjalan ELY-keskus

Tiina Käki, vesistöasiantuntija, p. 0295 026 196
Rosanna Sjövik, suunnittelija, p. 0295 026 027

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Jukka Tuohino, vesitalousasiantuntija, p. 0295 038 426
Anne Korhonen, ympäristöasiantuntija p. 0295 038 414

Pohjois-Savon ELY-keskus

Sanna Katajamäki, vesitalousasiantuntija, p. 0295 026 804
Veli-Matti Vallinkoski, johtava vesienhoidon asiantuntija p. 0295 026 854

Uudenmaan ELY-keskus

Pasi Lempinen, erikoistutkija, p. 0295 021 425
Harri Aulaskari, erikoissuunnittelija, p. 0295 021 375

Varsinais-Suomen ELY-keskus

Ari Sallmén, vesitalousasiantuntija, p. 0295 022 937
Pekka Paavilainen, ylitarkastaja, p. 0295 022 921

Maa- ja metsätalouden vesienhallinnan yhteyshenkilöt elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksissa

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Henri Vaarala, ympäristöasiantuntija p. 0295 037 089

Varsinais-Suomen ELY-keskus

Essi Hillgren, ympäristöasiantuntija, p. 0295 022 022

Jaa valmista viestintämateriaalia

Haluatko jakaa tietoa rahoitushauista? Lataa alta päivitystekstit ja niihin tehdyt kuvat, joita voit julkaista sosiaalisen median kanavissa.