Hyppää sisältöön
Valtioneuvosto ja ministeriöt
Media

Ilmastolain uudistus on käynnissä – kansalaisten näkemyksiä osallistumisesta ja oikeudenmukaisuudesta kerätään verkkokyselyillä

Ympäristöministeriö 15.10.2020 18.07
Tiedote

Ilmastolakia uudistetaan parhaillaan. Ympäristöministeriö on avannut 15.10. kaksi verkkokyselyä, joilla kerätään kansalaisten näkemyksiä siitä, millä tavalla osallistuminen, tiedonsaanti ja oikeudenmukainen siirtymä hiilineutraaliin yhteiskuntaan tulisi huomioida uudessa ilmastolaissa. Lisäksi kerätään tietoa siitä, miten saamelaisten oikeudet tulisi kirjata ilmastolakiin.

Syksyllä 2019 järjestetyssä ensimmäisessä kansalaiskyselyssä nousi vahvasti esiin kaksi teemaa: kansalaisten mahdollisuus osallistua ilmastopolitiikkaan ja mahdollisuus saada tietoa ilmastolain suunnitelmista. Nyt avatun kyselyn tarkoituksena on saada vielä syvällisempi ymmärrys siitä, miten kansalaisten osallistuminen ilmastopolitiikkaan ja tiedonsaanti ilmastoon liittyvistä suunnitelmista voitaisiin turvata. Lisäksi kyselyssä kartoitetaan kansalaisten ajatuksia siitä, miten siirtyminen kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa voidaan tehdä oikeudenmukaisesti.

”Voimme onnistua ilmastonmuutoksen torjunnassa vain, jos ihmiset laajasti kokevat ilmastotoimet perustelluiksi, ymmärrettäviksi ja oikeudenmukaisesti toteutetuiksi. Siksi haluamme kuulla vielä tarkemmin, miten kansalaisten osallistuminen ja tiedonsaanti voidaan laissa parhaiten toteuttaa”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen.

Nykyisessä ilmastolaissa ei ole erikseen mainittu alkuperäiskansan oikeuksia. Sekä Suomessa että kansainvälisesti on vakiintuneesti tunnustettu, että ilmastonmuutos vaarantaa perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista. Ilmastolain uudistuksessa perus- ja ihmisoikeuksien tilan tarkastelulla on siksi suuri painoarvo. Erillisellä kyselyllä kerätään tietoa siitä, miten alkuperäiskansa saamelaisten oikeudet tulisi kirjata ilmastolakiin.

”Ilmastonmuutos uhkaa erityisesti saamelaiskulttuuria ja sen perinteisiä luontoon perustuvia elinkeinoja. Saamelaisten oikeuksia alkuperäiskansana halutaan lain uudistuksessa vahvistaa. Myös kyselyihin on mahdollisuus vastata saamen kielillä”, ministeri Mikkonen kertoo.

Kyselyihin voi vastata Otakantaa-sivustolla. Kyselyt ovat auki 12.11.2020 asti. Vastauksista koostetaan yhteenveto, joka toimitetaan lakia valmistelevalle työryhmälle ja julkaistaan ympäristöministeriön verkkosivustolla.

Kansalaisten osallistumista, tiedonsaantia ja oikeudenmukaisuutta kartoittava kysely on saatavilla viidellä kielellä: suomeksi, ruotsiksi, englanniksi, pohjoissaameksi, inarinsaameksi ja koltansaameksi. Saamelaisten oikeuksia kartoittavaan kyselyyn voi vastata pohjoissaameksi, inarinsaameksi, koltansaameksi ja suomeksi.

Verkkokuuleminen on toteutettu yhteistyössä Kansalaisuuden kuilut ja kuplat -tutkimushankkeen (BIBU) kanssa. Kuuleminen on osa BIBU-hankkeessa toimivaa Demokratiakiihdyttämöä, joka tutkii muun muassa uusien teknologioiden roolia kansalaisten osallistumisessa yhteiskuntapolitiikkaan.

Ilmastolakia uudistetaan hallitusohjelman mukaisesti

Nykyinen ilmastolaki tuli voimaan 2015. Se on puitelaki, eli se velvoittaa vain viranomaisia. Laissa asetetaan päästövähennystavoite vuodelle 2050 sekä säädetään Suomen ilmastopoliittisesta suunnittelujärjestelmästä, joka koostuu kolmesta eri suunnitelmasta: keskipitkän aikavälin suunnitelmasta vuoteen 2030, pitkän aikavälin suunnitelmasta vuoteen 2050 ja sopeutumissuunnitelmasta.

Hallitusohjelman mukaan ilmastolakia uudistetaan siten, että tavoite hiilineutraaliudesta eli päästöjen ja nielujen tasapainosta, saavutetaan vuoteen 2035 mennessä. Lakiin lisätään välitavoitteet vuosille 2030 ja 2040, ja vuoden 2050 päästövähennystavoitetta päivitetään. Ilmastolakiin sisällytetään myös kasvihuonekaasuja ilmakehästä poistavien nielujen vahvistamista koskeva tavoite. Hallituksen esityksen uudistetuksi ilmastolaiksi on määrä valmistua alkuvuodesta 2021.

Lisätietoja:

Ilmastolaki: erityisasiantuntija Heta-Elena Heiskanen, ympäristöministeriö, p. 0295 250 380, [email protected]

BIBU-hanke: tutkija Isak Vento, Helsingin yliopisto, [email protected]