Hyppää sisältöön
Valtioneuvosto ja ministeriöt
Media

Hallitus hyväksyi asumisoikeusjärjestelmää uudistavan lakiesityksen

Ympäristöministeriö 22.10.2020 14.04
Tiedote

Hallitusohjelman mukaisesti uudistuksella vahvistetaan asumisoikeusjärjestelmän kohtuuhintaisuutta ja läpinäkyvyyttä, lisätään asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia ja yksinkertaistetaan asukasvalintaa.

Esityksen mukaan asumisoikeusasuntojen asukasvalinnassa siirrytään määräaikaisiin järjestysnumeroihin ja valtakunnalliseen jonotusjärjestelmään siten, että jatkossa asumisoikeusyhtiöt valitsevat asukkaat Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:n myöntämän järjestysnumeron perusteella. Uutta menettelyä sovellettaisiin kahden vuoden siirtymäajan jälkeen, ja nykyiset asukasvalinnan järjestysnumerot olisivat voimassa kaksi ja puoli vuotta lain voimaantulosta. Uudistuksessa ARA:n asema asumisoikeusjärjestelmän valvojana vahvistuisi. Muutoksilla tavoitellaan nopeampaa ja asukaslähtöisempää palvelua.

Asukkaiden asemaa vahvistettaisiin lisäämällä mahdollisuuksia vaikuttaa yhtiön asioihin. Asukasjäsenten määrää yhtiön hallituksessa kasvatettaisiin 40 prosenttiin. Asukkaat voisivat valita valvojan tarkastamaan yhtiön toimia, esimerkiksi vuokranmääritystä ja hankintojen kilpailutuksia. Talokohtainen asukashallinto säilytettäisiin, minkä lisäksi jatkossa yhtiötason asioita, kuten korjaus- ja rahoitussuunnitelmia, hoitojärjestelmää, kilpailutuksia sekä käyttövastikkeiden tasauksen periaatteita, käsittelisi myös asukkaiden ja omistajan välinen yhteistyöelin. Lisäksi perustettaisiin asumisoikeusasioita kehittävä valtakunnallinen neuvottelukunta.

Poikkeustilanteessa, jossa yhtiön rakennuksella ei ole enää kysyntää asumisoikeustalona ja sen asumisoikeusasukkaista on jäljellä enintään kolmasosa, ARA voisi myöntää yhtiölle luvan muuttaa jäljellä olevat asumisoikeussopimukset vuokrasopimuksiksi. Muita ehtoja tälle poikkeukselliselle luvalle olisivat: tappiollisen kohteen käyttövastikkeet ja vuokrat eivät riitä kulujen kattamiseen, yhtiön taloudelliset ongelmat eivät johdu sen omasta toiminnasta vaan haastavasta markkinatilanteesta ja yhtiö on jo ryhtynyt talouttaan tervehdyttäviin toimiin. Tappiollisista ja vajaakäyttöisistä asumisoikeustaloista luopuminen olisi sekä yhtiön että asukkaiden etu, sillä näin katkaistaisiin yhtiön kulujen kertyminen ja asumiskustannusten kasvu sekä estettäisiin talousongelmien kaatuminen muiden asumisoikeustalojen kannettavaksi. Näin myös valtion tuki kohdistuisi asumisoikeusasukkaille eikä tyhjien asuntojen ylläpitoon.

Asukkaiden asumisturvan tulisi toteutua myös edellä mainitussa poikkeustilanteessa. Yhtiön tulisi tarjota asukkaille toista asumisoikeus- tai vuokra-asuntoa, asumisoikeusmaksu korotuksineen palautettaisiin ja asukkaalla olisi myös oikeus lunastaa asuntonsa itselleen talon muuttuessa tavalliseksi asunto-osakeyhtiöksi. Asukkaalle korvattaisiin myös muuttokustannukset.

Suomessa on noin 50 000 asumisoikeusasuntoa ja niissä noin 100 000 asukasta. 30 vuotta voimassa ollut asumisoikeusjärjestelmä tarjoaa tärkeän, kohtuuhintaisen vaihtoehdon vuokra- ja omistusasumiselle etenkin kaupunkikeskuksissa, joissa se myös tasapainottaa asuinalueiden asukasrakennetta.

Vuonna 2016 valmistuneen selvityksen mukaan järjestelmän suurimpia haasteita ovat talojen vanheneminen, korjausvelan kasvu, ikuiset rajoitukset sekä toimijoiden välinen epäluottamus. Uudistuksessa on haettu ratkaisuja, jotka ovat reiluja sekä asukkaille että omistajille. Uudistuksen tavoitteena on varmistaa, että asumisoikeusasuminen on toimiva ja houkutteleva asumismuoto myös tulevaisuudessa.

Laki astuisi voimaan 1.1.2021. Uutta asukasvalintamenettelyä sovellettaisiin 1.1.2023 lähtien, ja nykyiset järjestysnumerot olisivat voimassa 31.8.2023 saakka.

Lisätietoja:

Lainsäädäntöneuvos Anu Karjalainen, p. 029 525 0067, [email protected]

Ministerin erityisavustaja Timo Juurikkala, p. 040 555 4013, [email protected]

Krista Mikkonen