Asuntorakentamisen pitkän korkotukimallin lakiluonnos lausuntokierrokselle
Ympäristöministeriön valmistelemilla lakimuutoksilla parannetaan pitkiä korkotukilainoja koskevaa mallia, jolla tuetaan kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeusasuntojen rakentamista, hankintaa ja perusparantamista.
Kohtuuhintaisen asumisen tarve on jatkuvassa kasvussa, sillä etenkin suurimmilla kaupunkiseuduilla asumisen hinta aiheuttaa ongelmia varsinkin pienituloisille ja erityisryhmille. Pitkien korkotukilainojen avulla rakennettujen asuntojen asukkaat valitaan sosiaalisin perustein, ja niitä myönnetään myös erityisryhmille tarkoitettujen vuokra-asuntojen rakentamiseen.
Pääministeri Sanna Marinin hallituksen hallitusohjelman mukaisesti pitkää korkotukimallia halutaankin nyt kehittää aiempaa kannustavammaksi ja läpinäkyvämmäksi. Lausuntokierrokselle lähtevien lakiluonnosten valmistelun apuna on käytetty palautetta ja kommentteja, joita kerättiin aiemmalla lausuntokierroksella vuodenvaihteessa 2021-2022.
Parannuksia tuen määrään ja valvontaan
Esitysluonnoksessa pitkän korkotukimallin tuen määrää ehdotetaan lisättäväksi niin, että lainojen perusomavastuukorko laskee pysyvästi 1,7 prosenttiin. Myös perusparantamislainojen tukea lisättäisiin; näin hillittäisiin paineita omakustannusvuokrien korotuksiin ja parannettaisiin asukkaiden asemaa.
Lisäksi tuleviin peruskorjauksiin varautuminen sallittaisiin omakustannusvuokrissa. Kohtuullisen varautumisen sallimisella voitaisiin edistää hyvää kiinteistönpitoa ja parantaa yhteisöjen mahdollisuuksia toteuttaa perusparannuksia. Kohtuullinen varautuminen sallittaisiin myös korkotukikohteissa, jotka on lainoitettu 30.6.2018−1.9.2023 välisenä aikana, jolloin korjauksiin varautuminen vuokrissa oli kielletty.
Lakiluonnoksessa Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:lle ja Valtiokonttorille lisättäisiin mahdollisuus asettaa uhkasakkoja vuokrataloyhteisöjen valvonnan tehostamiseksi. Mahdollisuudella asettaa uhkasakkoja parannettaisiin ARA:n ja Valtiokonttorin edellytyksiä valvoa ja puuttua tilanteisiin, joilla myönnettyjä tukia on käytetty väärin.
Muutoksia asukasvalinnan säännöksiin
Osana pitkän korkotukimallin kehittämistä myös valtion tukemien vuokra-asuntojen asukasvalintaa koskeviin säännöksiin ehdotetaan muutoksia. Ne päivitettäisiin vastaamaan perustuslakivaliokunnan tulkintaa, jossa valtion tukemien vuokra-asuntojen asukasvalinta on julkinen hallintotehtävä, jota suoritettaessa on noudatettava hallinnon yleislakeja.
Korkotukilaissa säädettäisiin myös asukasvalintaa suorittavien henkilöjen virkavastuusta ja vuokrataloyhteisön vahingonkorvausvastuusta.
Sote-uudistus siirtää tehtäviä hyvinvointialueille
Sote-uudistuksen myötä osa valtion tukemien erityisryhmäkohteiden tehtävistä halutaan siirtää kunnilta hyvinvointialueille silloin, kun ne vastaavat asumispalvelujen järjestämisestä. Hyvinvointialueille siirtyisi korkotuki- tai aravalainoitettujen asuntojen asukasvalinnan valvonta silloin, kun asunnot on tarkoitettu erityisryhmille, joiden asumispalveluiden järjestäminen olisi hyvinvointialueen tehtävänä.
Hallitusohjelman mukaan korkotukilain uudistamisessa on otettava huomioon myös asumisen palvelullistuminen. Pitkän korkotuen kehittämisen suuntaviivojen lausuntokierroksella suurin osa lausunnonantajista katsoikin, että asumiseen liittyvien palvelujen perusmaksut pitäisi voida sisällyttää omakustannusvuokraan. Lakiluonnoksessa kohtuullisten perusmaksujen sisällyttäminen vuokraan toteutettaisiin ARA:n vuokranmääritysohjetta muuttamalla.
Ympäristöministeriö pyytää kommentteja luonnoksesta hallituksen esitykseksi 31.7.2022 mennessä. Hallituksen esitys annetaan eduskunnalle syksyllä 2022. Lakimuutokset tulisivat voimaan 1.9.2023.
Lisätietoja
Liisa Meritähti
hallitussihteeri
[email protected]
0295 250 376