Vesienhoitotoimilla Suomen vesien tila hyväksi

Valtioneuvosto on hyväksynyt Manner-Suomen seitsemän alueellista vesienhoitosuunnitelmaa vuosille 2010–2015. Suunnitelmilla tähdätään siihen, että pinta- ja pohjavedet saadaan hyvään tilaan vuoteen 2015 mennessä ja tilan heikkeneminen estetään.

Suunnitelmissa esitetyillä toimilla vesiemme tila paranee merkittävästi. Vesien hyvä tila voidaan vuoteen 2015 mennessä turvata tai saavuttaa yli 90 prosentissa tarkastellusta järvipinta-alasta, noin 70 prosentissa jokipituuksista ja yli 40 prosentissa rannikkovesien kokonaisalasta. Noin 98 prosenttia pohjavesistä arvioidaan olevan hyvässä tilassa vuoteen 2015 mennessä. Kaikissa vesissä hyvä tila pyritään saavuttamaan viimeistään vuonna 2027.

Tehostamalla vesiensuojelua turvataan hyvälaatuisen juomaveden saanti ja säästetään veden käsittelykustannuksissa. Puhtaat vedet lisäävät virkistyskäyttö- ja kalastusmahdollisuuksia ja asuinympäristömme viihtyisyyttä sekä parantavat edellytyksiä matkailulle ja vapaa-ajan asumiselle.

"Kyseessä on kaikkien aikojen suurin suomalaisiin vesiin kohdistunut kehittämishanke. Tavoitteena on, että kaikkien meidän lähivetemme saataisiin lähivuosina hyvään kuntoon. Olemme saaneet aikaan kattavat ja laadukkaat suunnitelmat vesien hyvän tilan saavuttamiseksi. Suunnittelu on perustunut laajaan yhteistyöhön, joka on tärkeää myös toimeenpanossa. Erillisellä toteutusohjelmalla hahmotellaan askeleet suunnitelmien konkretisoimiseksi", totesi ympäristöministeri Paula Lehtomäki esitellessään valtioneuvoston tuoretta päätöstä.

Suunnitelmissa käsitellään laajasti erilaisia vesistöjä muuttavia toimintoja, kuten teollisuuden ja yhdyskuntien jätevesiä, maa- ja metsätalouden vesistökuormitusta sekä vesirakentamista. Eniten toimia tarvitaan rehevöitymistä aiheuttavan ravinnekuormituksen vähentämiseksi. Maatalouden ravinnepäästöjen hallintaa tehostavia toimia esitetään noin kahdelle kolmannekselle peltoalasta. Karjanlannan käyttöä tehostetaan sekä kosteikkoja ja suojavyöhykkeitä lisätään niin maataloudessa kuin metsätaloudessakin. Lähes tuhat vesistökohdetta esitetään kunnostettavaksi. Kalojen nousumahdollisuuksia edistetään noin 150 kohteessa. Pohjavesien suojelusuunnitelmien laatimista ja toteutusta edistetään.

Nykytasolla vesiensuojelun kustannukset ovat vuosittain noin 1,5 miljardia euroa (noin 275 euroa/asukas/vuosi). Vesienhoitosuunnitelmissa esitettävät vesienhoidon lisätoimet nostavat kustannuksia noin 15 prosenttia.

Vesienhoitosuunnitelmia laaditaan koko EU:n alueella nyt ensimmäistä kertaa. Suomi sai suunnitelmansa valmiiksi EU:n ensimmäisten maiden joukossa. Suunnitelmat valmisteltiin alueellisissa ympäristökeskuksissa laajassa yhteistyössä alueen toimijoiden ja sidosryhmien kanssa. Suunnittelu kattaa nyt suuren osan Suomen vesistä. Pieniä pintavesiä tarkastellaan seuraavalla suunnittelukierroksella. Suunnitelmat tarkistetaan kuuden vuoden välein.

Lisätietoja:

Neuvotteleva virkamies Hannele Nyroos, ympäristöministeriö
puh. 050 5726 358

Ympäristöministerin erityisavustaja Helena Pakarinen, ympäristöministeriö, puh 050 388 0011

Vesienhoitoalueiden koordinaattorit

Hydrobiologi Pertti Manninen,
Vuoksen vesienhoitoalue, puh. 0400 595 562

Ympäristöinsinööri Mauri Karonen,
Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue, puh. 0400 291 704

Erikoisasiantuntija Liisa Maria Rautio,
Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue,
puh. 0400 565 471

Biologi Anne Laine,
Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalue, puh. 040 554 5689

Ylitarkastaja Pekka Räinä,
Kemijoen ja Tornionjoen sekä Tenon-Näätämöjoen-Paatsjoen vesienhoitoalueet, puh. 040 570 2389

Sähköpostit: [email protected]