EU:n ennallistamisasetuksen kansallisen ennallistamisasetuksen valmistelun tueksi järjestettiin Tulevaisuuden turvemaat -kiertue 28.10.–6.11. neljällä paikkakunnalla. Maa- ja metsätalousministeriön ja sen kumppaneiden yhteiskiertueella kerrottiin ennallistamissuunnitelmaan suunnitelluista toimista ja kuultiin viljelijöiden ja muiden sidosryhmien ratkaisuehdotuksia ennallistamiseen. Lisäksi kuultiin maanomistajien käytännön kokemuksia turvemaiden ennallistamistoimista ja niiden rahoituksesta.

Maa- ja metsätalousministeriön, ELY-keskusten valtakunnallisen ilmastoyksikön ja Maaseutuverkoston järjestämä Turvemaiden tulevaisuus -kiertue päättyi 6.11. Tornioon. Sitä ennen kiertue pysähtyi 28.10. Parkanossa, 30.10. Siikalatvalla ja 4.11. Suomussalmella. Tilaisuuksiin osallistui yli 200 henkilöä.

”Kiertueelle lähdettiin, jotta suunnitelmasta saataisiin eri osapuolten näkökulmasta hyväksyttävä ja toteuttamiskelpoinen. Ministeriön lähtökohtana on, että toimien on oltava maanomistajalle vapaaehtoisia ja ne eivät saa vaarantaa ruoantuotantoa ja huoltovarmuutta. Tämä oli monille helpottava viesti ja saimme tästä sidosryhmiltä kiitosta”, kertoo maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Pekka Pesonen.

Palautteiden perusteella tilaisuuksien henkeä ja antia kiiteltiin. Osallistujat kokivat tulleensa kuulluksi ja ymmärrys ennallistamistoimista lisääntyi.
Tilaisuuksissa suuri paino pantiin viljelijöiden ja muiden sidosryhmien kuulemiselle. Pienryhmäkeskusteluissa kehiteltiin ajatuksia esimerkiksi siitä, kuinka erilaiset maanomistajat saataisiin kiinnostumaan ennallistamistoimista tai miten aiheesta tulisi viestiä. 

”Vuoropuhelu sidosryhmien kanssa osoittautui erittäin hedelmälliseksi. Kyse ei ole vain pakollisesta etapista osana valmistelutyötä, vaan tilaisuuksissa kirkastui hienosti se, mihin jatkotyössä kannattaa keskittyä”, erityisasiantuntija Tuuli Orasmaa maa- ja metsätalousministeriöstä kertoo.

Mitä ennallistamistoimia turvemailla tarvitaan?

Ennallistamisella tarkoitetaan erilaisia ympäristön tilaa parantavia toimia. Turvemaita pitää ennallistaa puolet turvepeltojen kokonaispinta-alasta vuoteen 2050 mennessä. Alustavan tulkinnan mukaan monet nykyiset maatalouden ympäristötoimet, kuten suojavyöhykkeet tai kesannot turvepelloilla, voitaisiin laskea ennallistamiseksi. Tämä tarkoittaisi, että uusia ennallistamistoimia ei välttämättä tarvita, koska ympäristötoimet kattavat jo suuren osan turvepeltoalasta. Euroopan komission kantaa tulkintaan ei vielä tiedetä.

Osa turvemaiden ennallistamistoimista (16,7 % turvepeltojen kokonaispinta-alasta v. 2050 mennessä) täytyy tehdä vettämällä, eli nostamalla pohjaveden pintaa. Vettäminen tarkoittaa, että alue muutetaan suoksi tai muuksi kosteikoksi tai siellä harjoitetaan kosteikkoviljelyä.

Maa- ja metsätalousministeriö korostaa, että ennallistamis- ja vettämistoimia voidaan tehdä turvepelloilla tai turvetuotantoalueilla, ja osa toimista voidaan tehdä ojitetuissa suometsissä. Toimia pyritään ohjaamaan alueille, jotka eivät ole aktiivisen ruoantuotannon piirissä. Valmistelun lähtökohta on, että turvemaiden ennallistamis- ja vettämistoimet ovat vapaaehtoisia. 

Sidosryhmien ratkaisuehdotuksia turvepeltojen ennallistamiseen

Sidosryhmien ehdotuksissa nousivat esiin mm. viljelemättömien turvepeltojen kartoittaminen, valtion vaihtomaapankki sekä avaimet käteen -tyyppiset kosteikkohankkeet vähentämään maanomistajien työtaakkaa. Moni keskustelija uskoi, että ennallistettavia alueita löytyy tarjolle etenkin hylätyiltä turvepelloilta, jos rahoitusta löytyy ja jos maanomistajat saavat tietoa vettämiskelpoisista kohteista.

Toisaalta rahoituksen riittävyydestä käytiin keskustelua ja ennallistamisen vaikutus maatalouden muuhun rahoitukseen herätti huolia. Myös turvepellon määritelmä herätti paljon kysymyksiä ja tästä kaivattiin selkeää viestintää maanomistajille.

Osallistujat kiittelivät tilaisuuden järjestämisestä alueilla ja käytännön kokemuksia ennallistamisesta maanomistajan näkökulmasta pidettiin hyvinä. Isoniemenkeitaan, Hangasnevan, Risusuon ja Leväjänkän kosteikot toimivat esimerkkeinä turvepelloille ja turvetuotantoalueille tehdyistä ennallistamistoimista. Osalle kosteikoista oli myös rakennettu lintutorneja ja esteettömiä polkuja EU:n maaseuturahoituksen tuella yhteistyössä paikallisten kyläyhdistysten kanssa. Erityisesti rahoitusmahdollisuuksista toivotaan lisää viestintää jatkossakin.

Mitä tapahtuu seuraavaksi – voiko vielä osallistua?

Kiertueella kerätty palaute ja ehdotukset siirtyvät Maatalous ja pölyttäjät -teemaryhmän arvioitavaksi ja valmisteluprosessiin. Teemaryhmän puheenjohtajana aloittaa 12.11. alkaen Joel Rouvavuori, joka sijaistaa Orasmaata äitiysloman ajan.

Lisäksi ennallistamisesta tehdään parhaillaan maaseutuvaikutusten arviointia. Osana maaseutuvaikutusten arviointia toteutetaan Luonnonvarakeskuksen, Motivan, maaseutupolitiikan neuvoston, MMM:n ja Sitran yhteistyössä alkuvuodesta 2026 avoin puntarointi Voxit-osallistumisalustalla. Alustalla käydään anonyymiä ja rakentavaa keskustelua äänestämällä ennallistamiseen liittyviä väitteitä sekä ehdottamalla omia näkökulmia. Voxit-keskustelun avulla halutaan saada syvällisempää ja kattavampaa tilannekuvaa mahdollisista maaseutuun kohdistuvista yhteiskunnallisista vaikutuksista.

Lausuntokierros ennallistamissuunnitelmasta järjestetään keväällä 2026. Ennallistamissuunnitelman luonnos on tarkoitus toimittaa komissioon elokuussa 2026 ja komissio hyväksyy suunnitelman elokuussa 2027.

Tutustu tarkemmin tilaisuuksien palautteisiin ja materiaaleihin:

MDI:n kooste sidosryhmäpalautteesta
Tilaisuuksissa esitetyt materiaalit 28.10. ja 30.10.
Tilaisuuksissa esitetyt materiaalit 4.11. ja 6.11.
Tilaisuuksissa usein kysytyt kysymykset

Uutista päivitetty 24.11.2025 Voxit-keskustelun ajankohdan osalta, joka siirtyy joulukuulta alkuvuoteen 2026.

Lisätiedot:
Joel Rouvavuori
Erityisasiantuntija, Maatalous ja pölyttäjä -teemaryhmän puheenjohtaja
[email protected]
Puh. 029 516 2091

Antti Miettinen
ELY-keskusten valtakunnallinen ilmastoyksikkö
[email protected]
Puh. 029 503 8185

Linkkejä:

www.mmm.fi/ennallistamisasetus
Tilaa ennallistamisen uutiskirje (YM:n ja MMM:n yhteinen)
Maaseutuvaikutusten arviointi
Ennallistamisasetus ja sen vaikutukset 

Lisätietoa kosteikoista ja niiden rahoituksesta:

Sotka-kosteikot -hankkeesta ja rahoituksesta
EU:n maaseuturahoituksen ei tuotannolliset investoinnit (kosteikkoinvestoinnit)
EU:n maaseuturahoituksen yleishyödylliset investoinnit (esim. lintutorni, esteetön polku)
Kosteikon tai suon kaltaisen alueen perustaminen turvepellolle (ely-keskuksen materiaali)
JTF- rahoitus turvetuotantoalueille 
Risusuon kosteikko (Suomussalmi)
Leväjänkän kosteikko (Tornio)
Hangasnevan kosteikko (Siikalatva)
Isonniemenkeidas (Kankaanpää)