Vuokra-asuntojen hakijat yhä valikoivampia
Tyypillinen vuokra-asunnonhakija pääkaupunkiseudulla on alle 35-vuotias, joka hakee yksin yksiötä tai kaksiota. Vuokra-asuntojen hakijat ovat tänä päivänä selvästi valikoivampia tarjottujen asuntojen suhteen kuin kymmenen vuotta sitten. Peräti 40 prosenttia asunnonhakijoista kieltäytyy tarjotusta asunnosta ja jää odottamaan toiveiden mukaista asuntoa. Vuokra-asunnontarjoajilla onkin yhtenä ongelmana se, ettei heillä ole riittävästi sellaisia asuntoja, jotka täyttäisivät tämän päivän hakijan toiveet. Nämä tiedot käyvät ilmi ympäristöministeriön Taloustutkimuksella teettämästä tutkimuksesta Vuokra-asuntojen hakijatilanne pääkaupunkiseudulla.
Tutkimuksen mukaan kaupungilta asuntoa hakevan tulot ovat selvästi alhaisemmat kuin yleishyödyllisten tahojen asunnonhakijoilla. Kolme neljäsosaa kaupungilta asuntoa hakevista ruokakunnista ansaitsee enintään 1 500 euron kuukaudessa, kun taas VVO:n ja SATO:n asunnonhakijoiden vastaavan osuuden kuukausitulot ovat enintään 2 750 euroa.
Peräti 48–66 % hakijoista on yksinasuvia. Kaupunkien asuntoja hakevat yksinäiset henkilöt yleishyödyllisten tahojen asuntoja useammin. VVO:n ja SATO:n hakijoista 20–23 % on lapsettomia pariskuntia. Tutkimuksen mukaan mitä suurempi perheen koko on, sitä harvemmin perhe hakee kaupunkien tai yleishyödyllisten tahojen vuokra-asuntoa.
Asunnonhakija asuu yleisimmin siinä kaupungissa, mistä asuntoa haetaan. Helsinkiläiset haluaisivat asua erityisesti kantakaupungin alueella.
Tämän päivän vuokra-asunnon hakijalle on tyypillistä, että hänellä on mahdollisuus odottaa sellaista asuntoa, joka vastaa mahdollisimman hyvin asunnolle asetettuja vaatimuksia sijainnin, asunnon kunnon, vuokran suuruuden, asunnon koon ja varustetason suhteen. Asuntojen lisävarusteina toivotaan usein parveketta, hissiä ja/tai huoneistokohtaista saunaa. Kaupungeilta asuntoa hakevat kieltäytyvät heille tarjotuista asunnoista varsin usein (kieltäytymisprosentti 35–43 %). Tämä johtunee pitkälti siitä, että suurimmalla osalla hakijoista on jo kohtuullinen asunto.
Tutkimuksella selvitettiin, minkälaiset ruokakunnat pääkaupunkiseudulla hakevat arava- ja korkotukivuokra-asuntoa ja miksi asuntoa haetaan. Selvitettävänä oli myös hakijoiden toiveet asunnon ja asunnon sijainnin suhteen. Tutkimuksen kohteena olivat Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkien vuokra-asunnon hakijat sekä yleishyödyllisistä yhteisöistä VVO:n ja SATO:n em. kunnissa omistamien arava- ja korkotukivuokra-asuntojen hakijat. Tutkimusaineisto kerättiin syksyllä 2005. Tutkimuksen toteutti tutkimuspäällikkö Kati Myrén Taloustutkimus Oy:stä.