Vanhanen KEKE-toimikunnassa: Itämeren rehevöityminen kuriin kohdennetuilla toimilla
Peltoviljelyn ravinnepäästöjen osuus on edelleenkin merkittävin Itämeren rehevöitymistä aiheuttava tekijä, esimerkiksi fosforikuormituksesta maatalous muodostaa noin 60 prosenttia. Tämä todettiin Suomen kestävän kehityksen toimikunnan kokouksessa keskiviikkona. Samoin pantiin kuitenkin tyytyväisenä merkille, että viljelykäytännöt ovat muuttuneet merkittävästi ympäristöystävälliseen suuntaan.
"Sademäärillä ja sääolojen muutoksilla on suuri vaikutus kuormituksen määrään, mikä on otettava huomioon", toimikunnan puheenjohtaja, pääministeri Matti Vanhanen totesi. Pääministerin mu-kaan suojavyöhykkeiden ja kosteikkojen määrää tulisi lisätä, sillä niillä on todettu olevan parhaat mahdollisuudet torjua ravinteiden valumista vesistöihin. Pääministeri painotti, että tarvitaan kohdis-tettuja, erilaiset olosuhteet huomioon ottavia toimenpiteitä rehevöitymisen vähentämiseksi Itämerel-lä.
Ympäristöministeri Jan-Erik Enestam totesi puheenvuorossaan, että Itämeren suojelun hyväksi on tehty työtä jo yli 30 vuotta. "Vaikka monessa suhteessa on saavutettu merkittävääkin edistystä, re-hevöitymistä ei kuitenkaan ole saatu hallintaan. Itämeren suojelun tärkeyttä ja kiireellisyyttä osoit-taa sekin, että valtioneuvosto hyväksyi vuonna 2002Suomen Itämeren suojeluohjelman, jonka toi-milla rehevöityminen aiotaan saada aisoihin", Enestam muistutti.
Itämerestä on tullut Venäjän ranta-aluetta lukuun ottamatta EU:n sisämeri. "EU:n laajentuminen tarjoaa uudenlaisia keinoja edistää Baltian ja muiden siihen liittyneiden Itämeren valuma-alueen maiden vesiensuojelua. Ympäristölainsäädännön harmonisointi ja EU:n rahoitusvälineiden käyttö mahdollistaa erityisesti yhdyskuntien jätevesien puhdistuksen paranemisen", Enestam korosti.
Ministeri Enestam painotti, että Suomen rannikkovesien tilan parantamiseksi on kyettävä vähentä-mään omia ravinnepäästöjämme. Koko Suomenlahden tilan kannalta on sen sijaan tärkeää, että Ve-näjältä ja erityisesti Pietarista tuleva ravinnekuormitus vähenee merkittävästi. Pietarin kaupungin jätevesien puhdistuksen tehostaminen ja sitä tukeva viemäröinnin parantaminen on Suomenlahden rehevöitymisen vähentämisessä keskeinen tavoite, mitä painotetaan myös Suomen lähialueyhteis-työssä. Enestam kertoi, että Pietarin lounainen puhdistamo saataneen käyttöön vuonna 2005. Puh-distamo käsittelee valmistuttuaan noin 700 000 asukkaan jätevedet, mikä tulee vähentämään Pieta-rista Suomenlahteen johdettavia käsittelemättömiä jätevesiä noin kolmanneksella.
Maatalouden kehittämisessä on Enestamin mukaan vahvistettava ympäristöllistä kestävyyttä, mikä vaatii ennen kaikkea sosiaalis-taloudellisia ohjauskeinoja: "Maatalouden ympäristötukijärjestelmän 2000-2006 toteuttaminen on tärkeää, mikä edellyttää riittävää rahoitusta. Suomen Itämeren suoje-luohjelman tavoitteeksi asetettiinkin EU:n osaksi rahoittaman ympäristötuen asteittainen korottami-nen 30,3 miljoonalla eurolla".
Myös maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja painotti puheenvuorossaan maatalouden ym-päristötukijärjestelmän toteutumisen sekä EU-rahoituksen ja kansallisen rahoituksen riittävyyden varmistamista myös tulevaisuudessa. Uusi ohjelmakausi alkaa vuonna 2007 ja sen suunnittelussa on tarkoitus ottaa oppia aikaisempien kausien kokemuksista. "Uudesta ympäristötuestaon tarkoitus tehdä entistä kohdennetumpi, ja tässä toimenpiteiden kustannustehokkuus otetaan erityisesti huomi-oon. Lisäksi uuden ohjelman rahoitus pyritään säilyttämään vähintään nykyisellä tasolla", Korkea-oja painotti. Hänen mukaansa on odotettavissa, että maatalouden kuormittamien rannikkoalueiden osalta joudutaan toteuttamaan tehostettuja ja suunnattuja vesiensuojelutoimia, jotta päästäisiin EU:n vesipuitedirektiivin tavoitteisiin.
Uusi kansallinen kestävän kehityksen strategiatyö käynnistyy
Kestävän kehityksen toimikunta päätti kokouksessaan myös aloittaa ensi vuoden aikana uuden kan-sallisen kestävän kehityksen strategian laatimisen. Valmistelun lähtökohtana on, että strategia laadi-taan hallinnon ja eri yhteiskunnan sidosryhmien yhteistyönä ja että strategia noudattaa Euroopan unionin Lissabonin strategian kokonaisnäkemystä kestävästä kehityksestä. Kestävän kehityksen toimikunnalla tulee olemaan keskeinen rooli prosessissa, jonka käytännön toteutus ja aikataulu mää-ritellään alkuvuonna 2005. Suomen edellinen kestävän kehityksen strategia on vuodelta 1998.
Mikä on Suomen kestävän kehityksen toimikunta?
Suomen kestävän kehityksen toimikunta on laajapohjainen hallinnon ja muiden yhteiskunnallisten toimijoiden keskustelufoorumi, joka on toiminut yhtäjaksoisesti vuodesta 1993 lähtien. Toimikunta kokoontuu keskimäärin neljä kertaa vuodessa käsittelemään kestävän kehityksen kannalta tärkeitä teemoja.
Toimikunnan puheenjohtajana toimii pääministeri Matti Vanhanen ja varapuheenjohtajana ympäris-töministeri Jan-Erik Enestam. Kestävän kehityksen toimikunta edistää kestävää kehitystä Suomessa ja antaa poliittista painoarvoa tärkeinä pitämilleen asioille.
Lisätietoja:
Neuvotteleva virkamies Hannele Nyroos, ympäristöministeriö, puh. (09) 1603 9449
Hallitusneuvos Ulla Kaarikivi-Laine, ympäristöministeriö, puh. (09) 1603 9722
>> Kestävän kehityksen toimikunnan 8.12.2004 kokouksen aineisto