Pietarin lounainen jätevedenpuhdistamo vihitään käyttöön

Pietarin lounainen jätevedenpuhdistamo on Suomen lähialueyhteistyön suurin yksittäinen hanke. Se on myös ensimmäinen EU:n pohjoisen ulottuvuuden ympäristökumppanuuden tukemana valmistunut projekti. Suomi on avustanut kokonaiskustannuksilta lähes 200 miljoonan euron hanketta vuosina 2002-2004 yhteensä 10 miljoonalla eurolla.

"Lounainen puhdistamo on viime vuosien merkittävimpiä Itämeren alueen ympäristönsuojeluhankkeita, joka tulee vähentämään Pietarista Suomenlahteen johdettavia käsittelemättömiä jätevesiä noin kolmanneksella. Puhdistamon käyttöönotto on erittäin myönteinen asia, mutta vesiensuojelutyötä Pietarissa tulee jatkaa. Tavoitteena on saada myös Pietarin pohjoisten alueiden vielä käsittelemättömät jätevedet käsittelyn piiriin, jotta ravinnepäästöt laskevat," toteaa ympäristöministeri Jan Erik-Enestam.

Suomen ympäristökeskus ennustaa, että hankkeen kustannustehokkuus Suomenlahden ekologisen tilan parantajana on samaa luokkaa tai suurempi kuin Suomen rannikkoseudun jätevedenpuhdistamoilla toteutettava tehostettu typenpoisto. Vaikutukset kohdistuvat selvityksen mukaan paitsi Pietarin edustan, myös avoimen Suomenlahden ja ulkosaariston ekologiseen tilaan.

Pietarin lounaisen puhdistamon rakentaminen on ympäristöministeriön lähialueyhteistyön tärkeimpiä hankkeita, jota on valmisteltu Pietarin vesilaitoksen kanssa yli kymmenen vuoden ajan. "Yhteistyö suomalaisten kanssa on luonut edellytykset laajalle kansainväliselle rahoituspohjalle Lounaisen puhdistamon toteuttamiseksi. Me teimme sen yhdessä", toteaa Pietarin vesilaitoksen pääjohtaja Felix V. Karmazinov.

Puhdistamo käsittelee 700 000 asukkaan jätevedet

Lounainen puhdistamo on Helsingin Viikinmäen jätevedenpuhdistamon kokoluokkaa. Se voi käsitellä Pietarin lounaisosissa asuvien noin 700 000 asukkaan jätevedet Itämeren suojelukomission HELCOM:n suositusten mukaisesti. Virtaamaltaan tämä vastaa 330 000 m3 jätevettä vuorokaudessa. Vähennyksen Suomenlahden ravinnekuormitukseen arvioidaan olevan noin 2 200 tonnia typpeä ja 360 tonnia fosforia vuodessa. Orgaanisen kuormituksen arvioidaan vähenevän 16 600 tonnia vuodessa. Lietteenpolttolaitosta lukuun ottamatta hanke valmistui sovitussa aikataulussa ja noin kaksi miljoonaa euroa asetettua kattohintaa halvemmalla.

Jätevedenpuhdistamolla syntyvä liete käsitellään lietteenpolttolaitoksessa, jota rakennetaan parhaillaan puhdistamon viereen. Polttolaitos valmistuu vuoden 2007 alussa. Siihen saakka puhdistamolla syntyvä liete sijoitetaan väliaikaiseen varastoon.

Lähes 200 miljoonan euron hanke toteutui kansainvälisellä ja paikallisella rahoituksella

Hankkeen kokonaiskustannukset ovat noin 197 milj. euroa, josta varsinaisen puhdistamourakan kustannusarvio oli 128 milj. euroa. Hanke on rahoitettu kansainvälisillä lainoilla, avustuksilla, pääomasijoituksilla sekä paikallisella rahoituksella. Yhteensä rahoittajia oli 14. Hankkeen lainoittajat ovat Pohjoismaiden investointipankki (NIB, 41 milj. euroa), Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki (EBRD, 33 milj. euroa) ja Euroopan investointipankki (EIB, 15 milj. euroa) sekä kehitysrahoitusyhtiöt Finnfund ja Swedfund kumpikin 3,2 milj. euron osuudella. Suomi avusti hanketta yhteensä 10 miljoonalla eurolla vuosina 2002-2004. Avustus käytettiin suomalaisiin toimituksiin. Hanke sai lahjarahoitusta myös Ruotsista 11 milj. euroa ja Pohjoisen Ulottuvuuden Ympäristökumppanuusrahastosta (NDEP 5,8 milj. euroa) sekä EU komissiolta (25 milj. euroa).

Hankkeen toteutus perustuu Venäjällä uuteen julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyömalliin (ns. PPP). Rakennuttajana toimii Pietarin vesi- ja viemärilaitoksen, urakoitsijakonsortion ja Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiön NEFCO:n Venäjälle yhdessä perustama yhtiö LLC Nordvod. Samalla omistuspohjalla perustettu käyttöyhtiö Ekovod tulee operoimaan laitosta sen valmistuttua 12 vuoden ajan, jona aikana investointilainat maksetaan takaisin.

Puhdistamon rakennustyöt käynnistyivät jo 1987 ja joidenkin katkosten jälkeen päättyivät kokonaan 1995 federaation rahoituksen loputtua. Rakentamisen valmiusaste oli tuolloin 30-45 %. Vuonna 1999 hankkeen valmistelu käynnistyi uudelleen Suomen ympäristöministeriön, Ruotsin ja Pietarin vesilaitoksen yhteistyönä. Puhdistamon rakensi SWTP Construction Oy, joka on YIT Rakennus Oy:n, Skanska East Europe Oy:n ja NCC International Ab:n muodostaman urakoitsijakonsortion perustama suomalainen projektiyhtiö.

Kokoojaviemäreiden puute hidastaa koko Pietarin jätevesien käsittelyä

Pietarin vesi- ja viemärilaitos vastaa kaupungin 4,7 miljoonan asukkaan vesihuollosta. Kaupungissa on lounaisen puhdistamon lisäksi kaksi muuta suurta jätevedenpuhdistamoa. Puhdistamoiden yhteinen kapasiteetti riittäisi käsittelemään kaupungin kaikki jätevedet, mutta puuttuvien kokoojaviemäreiden vuoksi kaupungin jätevesistä yhä noin 30 % johdetaan puhdistamoiden ohituksina sekä yli 300 erillisestä purkupisteestä kaupungin keskusta-alueilla käsittelemättöminä Nevaan ja Suomenlahteen. Osittain rakennetun pohjoisen kokoojaviemärin on tarkoitus liittää viemäröimättömät alueet pohjoiselle jätevedenpuhdistamolle. Tämän tunneliviemärin rakentaminen aloitettiin jo vuonna 1987, mutta rahoituksen puuttuessa työt ovat edenneet hitaasti. Ensimmäinen kahdesta suunnitellusta rinnakkaisesta tunnelista voisi olla käytössä jo 2008, mikäli rakentamisen rahoitus saadaan järjestetyksi. Hankkeen kustannusarvio on 200-300 milj. euroa. Samalla nykyiset puhdistamot vaativat modernisointia. Suomen ympäristöministeriö rahoittaa yhdessä Ruotsin kanssa näiden kehittämistoimenpiteiden valmisteluun liittyvää selvitystä, joka valmistuu loppuvuonna 2005.

Ympäristöministeriön ja Pietarin vesilaitoksen välinen yhteistyö perustuu vuoteen 2007 ulottuvaan yhteistyön puiteohjelmaan, jonka tavoitteena on edelleen puhdistamattomina Suomenlahteen joutuvien jätevesien johtaminen jätevedenpuhdistamoille, nykyisten laitosten puhdistustehon nostaminen, käytön tehostaminen sekä vesilaitoksen organisaation ja taloudellisen aseman nostaminen. Ympäristöinvestoinnit ovat edelleen yhteistyön painopiste.

Pietarin vesilaitoksen tavoitteena on saavuttaa Itämeren suojelukomission suositusten mukainenjätevesien käsittelytaso vuoteen 2015 mennessä.

Ympäristöministeriö on avustanut ympäristönsuojelun yhteistyöhankkeita Suomen lähialueilla vuodesta 1991 lähtien yhteensä 150 milj. eurolla. Tärkein yhteistyöala on ollut Itämeren suojelu. Ympäristöministeriö on tukenut kahdenvälisiä ja kansainvälisiä vesiensuojeluhankkeita Pietarissa yli 30 milj. eurolla. Lounainen puhdistamo on ollut yhteistyön prioriteetti alusta alkaen, sillä se on suurin yksittäinen kohde Itämeren valuma-alueella, jolla Itämeren kuormitusta voidaan vähentää. Lisäksi on tuettu muun muassa pumppaamoiden ja viemäriverkoston saneerausta, laitosten käytön tehostamista, pohjoisen polttolaitoksen rakentamista ja Helsingin ja Pietarin vesilaitosten välistä twinning -yhteistyötä.

Lisätietoja:
Neuvotteleva virkamies Kristiina Isokallio, ympäristöministeriö,
puh. (09) 1603 9508 ja 050 581 9618
Ylitarkastaja Laura Saijonmaa, ympäristöministeriö, puh. (09)1603 9509 ja 040 546 3344
Vientijohtaja Kari Homanen, Suomen ympäristökeskus, puh. (09) 4030 0220 ja 040 700 5779

Suomenlahden kuormitus ja tutkimus, johtava tutkija Heikki Pitkänen, Suomen ympäristökeskus, puh. (09) 4030 0229, 040 582 3182

 >> Pietarin jätevedenpuhdistamot, kartta
>> Pietarin vesilaitosyhteistyö
>> Vodokanal of Saint-Petersburg
>> St. Petersburg, South West Westewater Treatment Plan
>> Northern Dimension Environmental Partnership, NDEP