Vesien- ja merenhoito Suomessa
Vesienhoito
Vesienhoidon tavoitteena on turvata ja saavuttaa pinta- ja pohjavesien vähintään hyvä tila. Vesienhoidon järjestämisvastuu on valtakunnallisella Lupa- ja valvontavirastolla (LVV) Manner-Suomen seitsemällä vesienhoitoalueella. Vesienhoitosuunnitelmien toimeenpanon edistäminen ja tukiviranomaisena toimiminen on keskitetty viiteen alueelliseen elinvoimakeskukseen (Itä-Suomen, Uudenmaan, Etelä-Pohjanmaan, Pohjois-Suomen ja Lapin elinvoimakeskuksiin).
Valtioneuvoston hyväksymissä vesienhoitosuunnitelmissa ja niihin sisältyvissä toimenpideohjelmissa kerrotaan, mitä toimia tarvitaan vesien hyvän tilan saavuttamiseksi. Toimenpideohjelmien toteutumista seurataan myös tiiviisti.
EU:n vesipuitedirektiivi velvoittaa kaikkia EU-valtioita laatimaan alueilleen vesienhoitosuunnitelmat. Vesienhoidon kansainvälistä yhteistyötä tehdään EU-maiden kesken yhteisen toimeenpanostrategian puitteissa. EU-komissio laatii säännöllisesti arviointiraportteja vesipuitedirektiivin toimeenpanon edistymisestä eri EU-maissa.
Kansallisesti vesienhoidosta on säädettylaissa vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä (1299/2004), valtioneuvoston asetuksessa vesienhoidon järjestämisestä (1040/2006) ja valtioneuvoston asetuksessa vesienhoitoalueista (1303/2004). Lisäksi pintavesien kemiallisesta tilasta säädetään vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetussa valtioneuvoston asetuksessa (1022/2006).
Ympäristöministeriö ohjaa vesienhoidon järjestämistä maa- ja metsätalousministeriön kanssa omilla toimialoillaan. Vesienhoidon järjestämisviranomaisena toimii Lupa- ja valvontavirasto. Lisäksi vesienhoidon toimeenpano- ja tukiviranomaisena toimii edellämainitut elinvoimakeskukset. Vesienhoitoon osallistuu sen lisäksi lukuisia muita viranomaisia ja tutkimuslaitoksia.
Merenhoito
Merenhoidon päämääränä on meriympäristön hyvä tila – sen saavuttaminen ja ylläpitäminen. Meriympäristön hyvälle tilalle on laadittu tarkat määritelmät ja sen saavuttamiseksi on asetettu yleisiä tavoitteita.
Suomi ja kaikki EU:n merenrantavaltiot ovat velvoitettuja laatimaan EU:n meristrategiapuitedirektiiviin (2008/56/EY, EUR-Lex) nojalla merialueilleen merenhoitosuunnitelmat. Suomessa merenhoidosta on säädetty laissa vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä (272/2011) ja valtioneuvoston asetuksessa merenhoidon järjestämisestä (980/2011).
Meriympäristön tilaa arvioidaan seuraamalla meriekosysteemiä ja meriympäristöä useilla mittareilla, ja tilasta julkaistaan säännöllisesti arviointiraportteja. Tilan parantamista ja hyvän tilan ylläpitämistä varten on laadittu merenhoidon toimenpideohjelmaa, jonka toteutumista seurataan tiiviisti.
Merenhoitoon liittyvä kansainvälinen yhteistyö Itämeren alueella tapahtuu Itämeren suojelukomissiossa, HELCOM:ssa.
Ympäristöministeriö vastaa merenhoidosta Suomessa yhteistyössä maa- ja metsätalousministeriön ja liikenne- ja viestintäministeriön kanssa. Merenhoitoon osallistuu lukuisia eri viranomaisia ja tutkimuslaitoksia.
Lisätietoja vesienhoidosta
Turo Hjerppe, Erityisasiantuntija
ympäristöministeriö, Vesi- ja luontoympäristöosasto, Vesien- ja mertensuojelu Puhelin:0295250204 Sähköpostiosoite: [email protected]
Juhani Gustafsson, Ympäristöneuvos
ympäristöministeriö, Vesi- ja luontoympäristöosasto, Vesien- ja mertensuojelu Puhelin:0295250338 Sähköpostiosoite: [email protected]
Lisätietoja merenhoidosta
Jan Ekebom, Ympäristöneuvos
ympäristöministeriö, Vesi- ja luontoympäristöosasto, Vesien- ja mertensuojelu Puhelin:0295250363 Sähköpostiosoite: [email protected]
Ajankohtaista
Takaisin Ympäristövaikutusten arviointimenettelyyn esitetään YVA-direktiivin vaatimia muutoksia
Ympäristövaikutusten arviointimenettelyyn esitetään YVA-direktiivin vaatimia muutoksia
Valtioneuvosto hyväksyi tänään hallituksen esityksen, jolla muutettaisiin ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annettua lakia (YVA-laki), maa-aineslakia, ympäristönsuojelulakia ja eräiden ympäristöllisten menettelyjen yhteensovittamisesta annettua lakia. Muutoksilla pannaan täytäntöön YVA-direktiivin vaatimukset.
Esitetyt muutokset ovat pääosin seurausta Euroopan komission Suomea vastaan käynnistämästä rikkomusmenettelystä, joka koskee tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten arviointia koskevan direktiivin (YVA-direktiivi) täytäntöönpanoa. Lisäksi esitetään joitain muutoksia perustuen YVA-lain soveltamiskäytännössä huomattuihin selkeytystarpeisiin.
Muutokset olisivat pääasiassa teknisiä tai niillä vahvistettaisiin nykyisiä YVA-menettelyn käytäntöjä. Kansainvälisissä YVA-menettelyissä, jotka koskevat valtioiden rajat ylittävien ympäristövaikutusten arviointia, asiakirjoja pitäisi jatkossa toimittaa käännettynä nykyistä laajemmin arviointimenettelyyn osallistuvaan toiseen valtioon. Maa-aineslakiin, ympäristönsuojelulakiin ja eräiden ympäristöllisten menettelyjen yhteensovittamisesta annettuun lakiin esitetään YVA-lain kansainvälistä menettelyä koskevat viittaussäännökset.
Hallituksen esityksellä tehtäisiin lisäksi yleisestä tietosuoja-asetuksesta aiheutuvia muutoksia maa-aineslain tietojärjestelmää koskeviin säännöksiin.
Esityksen (hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain sekä siihen liittyvien lakien muuttamisesta) mukaiset muutokset tulisivat voimaan 1.10.2021.
Lisätietoja:
Hallitussihteeri Piia Kähkölä, p. 029 525 0254, [email protected]