Vesien- ja merenhoito Suomessa
Vesienhoito
Vesienhoidon tavoitteena on turvata ja saavuttaa pinta- ja pohjavesien vähintään hyvä tila. Vesienhoitoa suunnitellaan ja toteutetaan ELY-keskusten johdolla Manner-Suomen seitsemällä vesienhoitoalueella.
Valtioneuvoston hyväksymissä vesienhoitosuunnitelmissa ja niihin sisältyvissä toimenpideohjelmissa kerrotaan, mitä toimia tarvitaan vesien hyvän tilan saavuttamiseksi. Toimenpideohjelmien toteutumista seurataan myös tiiviisti.
EU:n vesipuitedirektiivi velvoittaa kaikkia EU-valtioita laatimaan alueilleen vesienhoitosuunnitelmat. Vesienhoidon kansainvälistä yhteistyötä tehdään EU-maiden kesken yhteisen toimeenpanostrategian puitteissa. EU-komissio laatii säännöllisesti arviointiraportteja vesipuitedirektiivin toimeenpanon edistymisestä eri EU-maissa.
Kansallisesti vesienhoidosta on säädettylaissa vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä (272/2011), valtioneuvoston asetuksessa vesienhoidon järjestämisestä (1040/2006) ja valtioneuvoston asetuksessa vesienhoitoalueista (1303/2004).
Ympäristöministeriö ohjaa vesienhoidon järjestämistä maa- ja metsätalousministeriön kanssa. Alueelliset ELY-keskukset ovat vesienhoidon toimivaltaisia viranomaisia. Vesienhoitoon osallistuu sen lisäksi lukuisia muita viranomaisia ja tutkimuslaitoksia.
Merenhoito
Merenhoidon päämääränä on meriympäristön hyvä tila – sen saavuttaminen ja ylläpitäminen. Meriympäristön hyvälle tilalle on laadittu tarkat määritelmät ja sen saavuttamiseksi on asetettu yleisiä tavoitteita.
Suomi ja kaikki EU:n merenrantavaltiot ovat velvoitettuja laatimaan EU:n meristrategiapuitedirektiiviin (2008/56/EY, EUR-Lex) nojalla merialueilleen merenhoitosuunnitelmat. Suomessa merenhoidosta on säädetty laissa vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä (272/2011) ja valtioneuvoston asetuksessa merenhoidon järjestämisestä (980/2011).
Meriympäristön tilaa arvioidaan seuraamalla meriekosysteemiä ja meriympäristöä useilla mittareilla, ja tilasta julkaistaan säännöllisesti arviointiraportteja. Tilan parantamista ja hyvän tilan ylläpitämistä varten on laadittu merenhoidon toimenpideohjelmaa, jonka toteutumista seurataan tiiviisti.
Merenhoitoon liittyvä kansainvälinen yhteistyö Itämeren alueella tapahtuu Itämeren suojelukomissiossa, HELCOM:ssa.
Ympäristöministeriö vastaa merenhoidosta Suomessa yhteistyössä maa- ja metsätalousministeriön ja liikenne- ja viestintäministeriön kanssa. Merenhoitoon osallistuu lukuisia eri viranomaisia ja tutkimuslaitoksia.
Lisätietoja vesienhoidosta
Turo Hjerppe, erityisasiantuntija
ympäristöministeriö, Vesi- ja luontoympäristöosasto, Vesien- ja mertensuojelu Puhelin:0295250204 Sähköpostiosoite: [email protected]
Juhani Gustafsson, ympäristöneuvos
ympäristöministeriö, Vesi- ja luontoympäristöosasto, Vesien- ja mertensuojelu Puhelin:0295250338 Sähköpostiosoite: [email protected]
Lisätietoja merenhoidosta
Jan Ekebom, ympäristöneuvos
ympäristöministeriö, Vesi- ja luontoympäristöosasto, Vesien- ja mertensuojelu Puhelin:0295250363 Sähköpostiosoite: [email protected]
Ajankohtaista
Takaisin Ehdotukset yleis- ja asemakaavan tietomalleiksi valmiit
Ehdotukset yleis- ja asemakaavan tietomalleiksi valmiit
Osoitteessa Kaavatietomalli.fi on nyt saatavissa ehdotukset yleis- ja asemakaavan tietomalleista. Saatavilla on asema- ja yleiskaavojen tietomallit, eli käsitemalli, looginen tietomalli ja alustavat koodistot kaavalajeittain. Kaavojen tietomallityö liittyy käynnissä olevaan rakennetun ympäristön tietojärjestelmän (RYTJ) tekemiseen. Siihen kootaan tulevaisuudessa kuntien ja maakuntien kaavoitusprosesseissa syntyvä tietomallimuotoinen kaavatieto. Tietomallia käytetään, kun tuotetaan, käsitellään, analysoidaan ja siirretään kaavatietoa.
”Kaavatiedon saaminen kattavasti yhteentoimivaan muotoon mahdollistaa kansallisesti merkittävän kaavatietovarannon hyödyntämisen monipuolisesti ja tehokkaasti. Yhteentoimivuus on tärkeää, jotta yhteisen tietopääoman hyödyntämisestä saadaan kustannus- ja aikaetua eri toimijoille. Näin jatkossa tietoja ei esimerkiksi tarvitse erikseen toimittaa niitä tarvitseville”, erityisasiantuntija Jari Vaarma ympäristöministeriöstä sanoo.
Ministeriön tilaaman tietomallityön toteutti Spatineo Oy yhdessä Asiantuntijat n+1 Oy:n kanssa.
Valmistuneen kaavatietomallien kehitystyön tavoitteena on ollut määritellä valtakunnallisesti yhtenäiset
- kaavaprosessin keskeiset käsitteet ja niiden keskinäiset yhteydet,
- looginen tietomallirakenne kaavaprosesseissa syntyville tietosisällöille ja
- soveltamisprofiileittain koodistot ja fyysiset tietomallit, jotka varmistavat loogisten tietomallien mukaisen kaavatiedon teknisen yhteentoimivuuden.
Kaavatietomallien kehitystyö jatkuu vuoden 2021 aikana
- eri kaavalajien tietosisältöjen täydentämisellä koodistojen määrittelyn avulla,
- vakioitujen esitystekniikoiden määrittelytyöllä kaavalajeittain ja
- testaamisella yhteistyökumppanien kanssa.
Kuten tähän asti, jatkohanketta tehdään yhdessä sidosryhmien ja kaavojen käyttäjien kanssa. Jatkohanke on käynnistymässä ja kerromme siitä Ryhti-hankkeen kanavilla.
Nykyisillä, voimassa olevilla eri kaavatasojen kaavoilla on tärkeä merkitys vielä pitkälle tulevaisuuteen. Ympäristöministeriö hakee rahoitusta, jolla eri kaavatasojen vanhojen aineistojen digitalisointi saadaan tehtyä koko maassa ja liitettyä osaksi digitaalisen rakennetun ympäristön kokonaisuutta.
Lisätietoja
erityisasiantuntija Jari Vaarma, [email protected], 0295 250 164