Montrealin luontokokous COP15


YK:n biodiversiteettisopimuksen osapuolten viidestoista kokous, COP15 järjestetään 7.-19. joulukuuta 2022 Montrealissa Kanadassa. Osapuolikokouksen ensimmäinen vaihe pidettiin lokakuussa 2021.

Sopimuksen osapuolet neuvottelevat uusista kansainvälisistä luonnon monimuotoisuutta koskevista tavoitteista, joiden avulla pysäytetään luonnon köyhtyminen ja käännetään luonnon monimuotoisuus elpymisuralle. Neuvotteluissa on tarkoitus hyväksyä neljä pitkän tähtäimen päämäärää vuodelle 2050, jotka tukevat visiota ”Elää sopusoinnussa luonnon kanssa”. Päämäärän saavuttamista tukee 22 tavoitetta, jotka on saavutettava vuoteen 2030 mennessä. Tähtäimessä on, että vuonna 2030 maailma on luontopositiivinen, eli luonnon monimuotoisuus ei enää vähene vaan luonnon tila paranee.

Uusista tavoitteista puhutaan vuoden 2020 jälkeisenä kehyksenä (Post-2020 Biodiversity Framework). Uutta kehystä valmistellaan, koska aiempien niin kutsuttujen Aichi-tavoitteiden oli määrä pysäyttää luontokato vuoteen 2020 mennessä. Näin ei kuitenkaan tapahtunut, ja siksi uusien tavoitteiden yhteydessä tulee hyväksyä vahva seurantakehys, jolla toimien toteutusta ja edistymistä voidaan seurata.

Neljä päämäärää vastaavat YK:n biodiversiteettisopimuksen kolmeen päätavoitteeseen, jonka lisäksi ne huomioivat myös luonnon monimuotoisuuden valtavirtaistamisen ja rahoituksen. Päämäärät on jaoteltu seuraavasti:

  • Luonnon monimuotoisuuden suojelu sekä lajien ja elinympäristöjen tilan parantaminen maalla, sisävesissä ja merillä.
  • Luonnon monimuotoisuuden kestävän käytön edistäminen.
  • Geenivarojen käytöstä saatavien hyötyjen tasapuolinen ja oikeudenmukainen jako.
  • Rahoitus, toimeenpanon vahvistaminen ja valtavirtaistaminen eli sen varmistaminen, että luonnon monimuotoisuus otetaan osaksi kaikkia politiikan ja yhteiskunnan osa-alueita.

Kaksi ensimmäistä päämäärää sisältyvät myös EU:n jo voimassa olevaan biodiversiteettistrategiaan.

Mitä 22 tavoitetta koskevat?

Suojelu: luontoa huomioiva aluesuunnittelu maalla ja merellä; suojelualueiden määrän kasvattaminen 30 prosenttiin maailman maa- ja merialueista; ennallistaminen; lajien uhanalaisuuskehityksen pysäyttäminen; villilajien keruu, kauppa ja kestävä käyttö; haitallisten vieraslajien torjunta; saasteiden vähentäminen ja ilmastonmuutoksen hillintä ja torjunta.

Kestävä käyttö: luonnon kestävä käyttö maa-, metsä- ja kalataloudessa; ekosysteemipalvelut sekä kaupunkien viheralueet.

Geenivarojen saatavuus ja niistä saatavien hyötyjen tasapuolinen ja oikeudenmukainen jakaminen.

Toimeenpano ja valtavirtaistaminen: luonnon monimuotoisuuden huomioon ottaminen kaikessa päätöksenteossa ja yhteiskunnan osa-alueilla; luonnon monimuotoisuuden huomioiminen yritysten toiminnassa; kestävä kulutus; bioteknologia; luonnolle haitallisten tukien poistaminen ja uudelleen ohjaaminen; luonnon monimuotoisuustoimien rahoittaminen ja toimintavalmiuksien kehittäminen; alkuperäiskansojen ja paikallisyhteisöjen tieto; päätöksentekoon osallistuminen ja sukupuolten välinen tasa-arvo.

Suomi osallistuu neuvotteluihin aktiivisesti osana EU:ta. Suomi, kuten kaikki muut sopimusosapuolet, laativat omia kansallisia luontostrategioitaan ja toimintaohjelmiaan, jotka toimeenpanevat ja tukevat tavoitteiden saavuttamista.

Videoita kokouksen aiheista

Ympäristöministeriön COP15 -tiedotteet

Lisätietoja

Marina von Weissenberg, ympäristöneuvos 
ympäristöministeriö, Luontoympäristöosasto, Luonnon monimuotoisuus Ympäristöneuvosto  0295250321