Montrealin luontokokous COP15
YK:n biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen 15. osapuolikokous, COP15 järjestettiin 7.-19. joulukuuta 2022 Montrealissa Kanadassa.
COP15 hyväksyi Kunmingin-Montrealin maailmanlaajuisen luonnon monimuotoisuuskehyksen (Kunming-Montreal Global Biodiversity Framework). Se sisältää luonnon monimuotoisuutta koskevat tavoitteet, joiden avulla luontokato pysäytetään ja pyritään kohti luontopositiivisuutta.
Uusi tavoitekehys laadittiin, koska aiempien Aichi-tavoitteiden oli määrä pysäyttää luontokato vuoteen 2020 mennessä. Tässä ei kuitenkaan onnistuttu, ja siksi uusien tavoitteiden yhteydessä hyväksyttiin uusi seurantajärjestelmä, jotta toimien toteuttamista ja edistämistä voidaan seurata.
Kehyksen päämäärät
- Luonnon monimuotoisuuden suojelu sekä lajien ja elinympäristöjen tilan parantaminen kaikissa elinympäristöissä maalla, sisävesissä ja merillä.
- Luonnon monimuotoisuuden kestävän käytön edistäminen.
- Geenivarojen käytöstä saatavien hyötyjen tasapuolinen ja oikeudenmukainen jako.
- Kaksi ensimmäistä päämäärää ovat osaa EU:n biodiversiteettistrategiaa.
Kehyksen tavoitteet
Kehyksellä halutaan
- edistää toimien toteuttamisen seurantaa ja arviointia kaikilla tasoilla läpäisevästi ja kestävästi sekä
- jouduttaa ja mahdollistaa sekä valtioiden että alueellisten ja paikallishallintojen kiireellistä uudistustyötä, johon osallistuu koko yhteiskunta.
Kehys viedään YK:n yleiskokouksen hyväksyttäväksi syksyllä 2023. Tämä vahvistaa sitä, että maailmanlaajuisen kehyksen toimeenpanoa tukevat myös YK:n erityisjärjestöt.
Kehyksessä on yleiset lähtökohdat sen toimeenpanolle. Näitä ovat muun muassa:
- ihmisoikeusperusteisuus, esimerkiksi sukupuolten tasa-arvo, alkuperäiskansojen oikeudet, sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus,
- toimia toteutetaan koko yhteiskunnassa,
- luontopohjaiset ratkaisut ja ekosysteemilähestymistapa,
- kustannustaakan jakaminen kehittyneiden ja kehittyvien maiden kesken ja rahoituksen lisääminen,
- luonnon monimuotoisuuden ja terveyden välinen yhteys.
Mitä 23 tavoitetta koskevat?
Kehyksellä on 23 tavoitetta kiireellisille toimille vuoteen 2030 mennessä. Tämä edellyttää, että tehokkaita luontoa turvaavia keinoja lisätään ja kansallisia luonnon monimuotoisuutta koskevia strategioita ja toimintaohjelmia uudistetaan, kehitetään ja päivitetään.
Suojelu: Kaikki alueet ovat luonnon monimuotoisuutta turvaavan aluesuunnittelun piirissä niin maalla kuin merellä. Näin hillitään maan, metsien ja merenkäytön muutosten aiheuttamaa luonnon monimuotoisuuden vähenemistä:
- suojelualueiden määrää kasvatetaan maailmanlaajuisesti 30 prosenttiin maa- ja sisävesialueilla sekä merialueilla;
- luonnon tilan parannetaan ja elinympäristöjä ennallistamista lisätään 30 prosenttiin heikentyneistä elinympäristöistä;
- lajien uhanalaisuuskehitys pysäytetään;
- haitallisia vieraslajeja torjutaan;
- saasteita vähennetään ja kasvinsuojeluaineiden riskejä vähennetään puolella sekä ilmastonmuutosta hillitään ja torjutaan huomioiden pölytys ja maaperän tila;
- vähennetään ilmastomuutoksen vaikutuksia luontoon sekä lisätään luonnon sieto- ja palautumiskykyä. Hillinnässä ja sopeutumisessa sekä riskien vähentämisessä hyödynnetään luonto-pohjaisia ratkaisuja. Hyönteisten pölytys- ja maaperän merkitys otetaan huomioon toteutuksessa.
Kestävä käyttö: luonnon monimuotoisuuden kestävä käyttö maa-, metsä- ja kalataloudessa:
- ekosysteemipalvelut turvataan;
- kaupunkien roolia luontoa turvaavissa toimissa vahvistetaan, lisätään vihreiden ja sinisten alueiden määrää, laatua, kytkeytyneisyyttä, eheyttä ja saavutettavuutta. Varmistetaan luonnon monimuotoisuutta huomioon ottava kaupunkisuunnittelu;
- edistetään luontopohjaisia tuotteita ja palveluita luontoa kunnioittavalla tavalla;
- lisätään merkittävästi agroekologisia lähestymistapoja (kuten luomutuotantoa).
Luonnon monimuotoisuuden valtavirtaistaminen ja toimintavalmiuksien parantaminen:
- luonnon monimuotoisuus otetaan huomioon kaikessa päätöksenteossa ja yhteiskunnan osa-alueilla;
- yritykset ja finanssiala raportoivat säännöllisesti riskeistään, riippuvuuksistaan ja vaikutuksistaan luonnon monimuotoisuuteen; vähennetään merkittävästi ylikulutusta ja kannustetaan kansalaisia tekemään kestäviä kulutusvalintoja; vahvistetaan tietoisuuden lisäämistä, tutkimusta ja koulutusta;
- luonnolle haitalliset tuet kartoitetaan vuoteen 2025 mennessä ja poistetaan ja ohjataan uudelleen vuoteen 2030 mennessä;
- Luonnon monimuotoisuustoimien rahoittaminen ja toimintavalmiuksien kehittäminen;
- Varmistetaan alkuperäiskansojen ja paikallisyhteisöjen täysimääräinen ja tehokas osallistuminen päätöksentekoon ja sukupuolten välinen tasa-arvo.
Jatkotyö Suomessa ja maailmalla
Tavoitteiden ja biodiversiteettisopimuksen tuloksellisuuden kannalta ovat avainasemassa kansalliset strategiat ja toimintaohjelmat (NBSAP).
- Suomi on sitoutunut Kunming-Montrealin maailmanlaajuisen luonnon monimuotoisuuskehyksen tavoitteisiin ja Suomen kansallista strategiaa päivitetään parhaillaan. Kansallisen strategian linjausten mukaisesti laaditaan toimintaohjelma, jossa tarkemmin määritellään hallinnonaloittain ja laajemmin, miten strategia toimeenpannaan.
- Uuden luonnonsuojelulain mukaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi laatia alueelleen luonnon monimuotoisuusstrategiaa ja toimintaohjelmaa koskevan luonnon monimuotoisuuden toimeenpanosuunnitelman.
- Seurantaa ja seurantajärjestelmää tullaan kehittämään 16. osapuolikokoukseen mennessä vuonna 2024, jotta tavoitteiden toimeenpanoa ja edistymistä on mahdollista mitata.
- Uusi rahasto perustetaan 16. osapuolikokouksessa, ja sen tehtävänä on tukea luonnon monimuotoisuuskehyksen tavoitteiden toimeenpanoa.
- Seuraava COP-16 osapuolikokous pidetään loka-marraskuussa 2024 Turkissa.
Kokousraportti
Videoita kokouksen aiheista
Tiedotteet COP15 -kokouksen tuloksista
Lisätietoja
Marina von Weissenberg, ympäristöneuvos
ympäristöministeriö, Luontoympäristöosasto, Luonnon monimuotoisuus Ympäristöneuvosto Puhelin:0295250321 Sähköpostiosoite: [email protected]