Jätelaki ja asetukset – mikä muuttui, miten toimin?

Question 1

Answer

Kunta järjestää erilliskerättävän jätteen kuljetuksen kiinteistöltä

Jatkossa kunta kilpailuttaa ja järjestää erilliskerättävien jätteiden kuljetuksen kiinteistöiltä kaikkialla Suomessa.

Kuljetusjärjestelmä muuttuu niissä kunnissa, joissa kunta on siirtänyt päätöksellään jätteiden erilliskeräyksen asuinkiinteistön haltijan järjestettäväksi. Näissä kunnissa on siirryttävä kunnan järjestämään biojätteen kuljetukseen aikaisintaan 19.7.2023 ja viimeistään 19.7.2024 alkaen. Pienmetallijätteen ja pakkausjätteiden kuljetukset kunnat järjestävät 1.7.2023 alkaen.

Kunnan on järjestettävä erilliskeräys kaikilta sellaisilta asuinkiinteistöiltä, jotka kuuluvat valtioneuvoston asetuksella tai kunnan jätehuoltomääräyksillä määriteltyjen erilliskeräysvelvoitteiden (velvoiterajojen) piiriin, kts. tarkemmin sivu "Jätteiden erilliskeräys asuinkiinteistöillä" sekä kunnan omien toimintojen kiinteistöillä. Muussa tapauksessa asuinkiinteistön haltija voi tilata erilliskeräyksen kiinteistöltään yksityiseltä jätekuljetusyritykseltä.

Kunta voi edelleen laissa säädettyjen edellytysten täyttyessä päättää, että asuinkiinteistön haltija järjestää sekalaisen yhdyskuntajätteen sekä saostus- ja umpisäiliölietteen kuljetuksen sopimalla siitä suoraan kuljetusyrityksen kanssa.

Kunnan on jätteenkuljetusten hankintoja suunnitellessaan tehtävä markkinakartoitus. Tarjouspyynnössä on määriteltävä jätteenkuljetuspalvelujen kesto, ja hankinnat on ajoitettava siten, että kaiken kokoisilla yrityksillä on mahdollisuudet osallistua tarjouskilpailuihin.

Kuljetushankinnat on kilpailutettava osiin jaettuina siten, että useampi kuin yksi yritys voidaan valita palvelun tuottajaksi. Jakamisvelvoitteesta voidaan poiketa vain, jos jakaminen heikentää merkittävästi hankinnan kustannustehokkuutta tai muusta vastaavasta, hyvin perustellusta syystä. Hankinnan jakamatta jättäminen voidaan saattaa markkinaoikeuden käsiteltäväksi valituksella.

Hyvät käytännöt kunnan jätteenkuljetuksen kilpailutuksessa

Ympäristöministeriö käynnisti vuoden 2021 lopussa hankkeen, jonka tarkoituksena on kehittää kuntien osaamista jätteenkuljetushankinnoissa ja parantaa varsinkin pienten ja keskisuurten jätteenkuljetusyritysten valmiuksia osallistua urakkakilpailuihin. Tarkoituksena on muun muassa jakaa parhaisiin käytäntöihin perustuvia malleja jätteen kuljetusten kilpailuttamiseen sekä järjestää koulutusta ja neuvontaa yrittäjille ja kunnille. Ympäristöministeriön asiantuntijoiden lisäksi hankkeeseen osallistui asiantuntijoita työ- ja elinkeinoministeriöstä, alan keskeisistä järjestöistä, yksityisistä jätehuoltoalan yrityksistä ja kuntien jätelaitoksista.

Hankkeen tuloksena syntyi tietoaineisto jätteenkuljetuksia kilpailuttaville hankintayksiköille, jätehuoltoyrityksille sekä muille asiantuntijoille, kuten hankintojen neuvontayksiköille. Aineiston pohjalta ympäristöministeriö koosti oppaan jätteenkuljetuksen hyvistä käytännöistä. Oppaassa on otettu huomioon lisäksi syksyllä 2022 järjestetyissä alueellisissa työpajoissa (Rovaniemi, Oulu, Turku, Kuopio) ja neljässä verkkotilaisuudessa esille nousseita seikkoja.

Question 2

Answer

Vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin

Mitkä ovat asuinkiinteistöjen erilliskeräysvelvoitteet talotyypeittäin ja mistä alkaen keräys tulee järjestää?

Asuinkiinteistöjen erilliskeräysvelvoitteet on asetuksessa rajattu taajamiin. Taajamalla tarkoitetaan kaikkia vähintään 200 asukkaan rakennusryhmiä, joissa rakennusten välinen etäisyys ei yleensä ole 200 metriä suurempi.

Kunta voi jätehuoltomääräyksillä

laajentaa asuinkiinteistöllä tapahtuvaa keräystä myös taajamien ulkopuolelle.
ulottaa erilliskeräyksen myös asetuksen vähimmäisvaatimusta pienempiin kiinteistöihin tai
määrätä erilliskeräämään kiinteistöllä sellaista jätettä, jota ei ole mainittu asetuksessa.

Tiukkojen laissa säädettyjen edellytysten täyttyessä kunta voi myös poiketa asetuksessa säädetyistä velvoitteista lievempään suuntaan viiden vuoden määräajaksi.

Jollei kunta järjestä erilliskeräystä kiinteistöllä, kiinteistön haltija voi halutessaan tilata erilliskeräyksen yksityiseltä jätehuoltoyritykseltä.

Biojätteen erilliskeräyksen voi korvata kiinteistöllä tapahtuvalla kompostoinnilla tai muulla vastaavalla pienimuotoisella käsittelyllä, jos kunnan jätehuolto- tai ympäristönsuojelumääräykset tämän sallivat ja toiminnasta ilmoitetaan kunnan jätehuoltoviranomaiselle.

Alla kuvataan valtioneuvoston asetuksen mukaisia uusia biojätteen, pakkausjätteen ja pienmetallijätteen kiinteistöllä tapahtuvan erilliskeräyksen vaatimuksia eri kokoisille ja eri alueilla sijaitseville kiinteistöille. Lisäksi kunta järjestää alueellisen keräyksen muille hyödynnettäville jätelajeille (mm. puutarhajäte, suurikokoiset esineet sekä vuodesta 2023 lähtien tekstiilijäte) ja vaaralliselle jätteelle. Tuottajayhteisöt järjestävät alueellisen keräyksen tuottajavastuun piiriin kuuluville jätteille (mm. pakkausjäte, keräyspaperi, sähkö- ja elektroniikkalaiteromu, paristo- ja akkujäte).

Mitkä ovat valtioneuvoston asetuksessa asuinkiinteistöille säädetyt biojätteen, pakkausjätteen ja pienmetallijätteen erilliskeräysvelvoitteet talotyypeittäin?

Rivi- tai kerrostalo, jossa vähintään 5 huoneistoa

1. Taajamassa:

Biojätteen erilliskeräys alkaa viimeistään heinäkuussa 2022, pakkausjätteen ja pienmetallijätteen erilliskeräys viimeistään heinäkuussa 2023.
Biojätteen erilliskeräyksen voi korvata kiinteistöllä tapahtuvalla kompostoinnilla tai muulla vastaavalla pienimuotoisella käsittelyllä, jos kunnan jätehuolto- tai ympäristönsuojelumääräykset tämän sallivat ja toiminnasta ilmoitetaan kunnan jätehuoltoviranomaiselle.
Jätelain mukaan kunta voi jätehuoltomääräyksissään supistaa tai laajentaa kiinteistöillä tapahtuvaa erilliskeräystä siitä, mihin asetus velvoittaa. Lisäksi kunta voi asettaa erilliskeräysvaatimuksia myös muille kuin asetuksessa tarkoitetuille jätelajeille.

2. Taajaman ulkopuolella:

Valtioneuvoston asetus ei velvoita jätteiden erilliskeräykseen kiinteistöllä. Kunta voi jätehuoltomääräyksissään kuitenkin asettaa asetusta tiukempia vaatimuksia kiinteistöllä tapahtuvasta erilliskeräyksestä.
Asukkaita palvelevat kunnan ja pakkausten tuottajan järjestämät jätteen alueelliset vastaanottopaikat.

Rivi- tai kerrostalo, jossa alle 5 huoneistoa, tai omakotitalo

1. Taajamassa

Biojätteen erilliskeräys alkaa viimeistään heinäkuussa 2024 yli 10 000 asukkaan taajamissa. Niitä pienemmissä taajamissa valtioneuvoston asetus ei velvoita erilliskeräämään biojätettä.
Biojätteen erilliskeräyksen voi korvata kiinteistöllä tapahtuvalla kompostoinnilla tai muulla vastaavalla pienimuotoisella käsittelyllä, jos kunnan jätehuolto- tai ympäristönsuojelumääräykset tämän sallivat ja toiminnasta ilmoitetaan kunnan jätehuoltoviranomaiselle.
Kiinteistöllä tapahtuvan erilliskeräyksen ulkopuolelle jääviä asukkaita palvelevat kunnan ja pakkausten tuottajan järjestämät jätteen alueelliset vastaanottopaikat. Asetus ei velvoita erilliskeräämään kiinteistöllä pakkausjätettä eikä pienmetallijätettä.
Kunta voi jätehuoltomääräyksissään supistaa tai laajentaa kiinteistöillä tapahtuvaa erilliskeräystä siitä, mihin asetus velvoittaa. Kunta voi lisäksi asettaa erilliskeräysvaatimuksia myös muille kuin asetuksessa tarkoitetuille jätteille.

2. Taajaman ulkopuolella

Asukkaita palvelevat kunnan ja pakkausten tuottajan järjestämät jätteen alueelliset vastaanottopaikat. Valtioneuvoston asetus ei velvoita erilliskeräykseen kiinteistöllä.
Jätelain mukaan kunta voi jätehuoltomääräyksissään asettaa erilliskeräysvaatimuksia.

Kesämökki tai muu vapaa-ajan asunto

Kesäasukkaita palvelevat kunnan ja pakkausten tuottajan järjestämät jätteen alueelliset vastaanottopaikat. Valtioneuvoston asetuksessa ei velvoita erilliskeräykseen kiinteistöllä, jos vapaa-ajan asunto sijaitsee taajaman ulkopuolella.
Kunta voi kuitenkin jätehuoltomääräyksissään asettaa erilliskeräysvaatimuksia ja, jos vapaa-ajan asunto sijaitsee taajamassa, jätelain 15 §:n 2 momentissa määriteltyjen edellytysten täyttyessä poiketa asetuksessa säädetystä erilliskeräysvaatimuksesta korkeintaan 5 vuoden määräajaksi.

Lisäksi on järjestettävä puutarha- ja puistojätteen, tekstiilijätteen ja suurikokoisten käytöstä poistettujen esineiden sekä muun kuin pakkausmuovi-, pakkauspaperi-, pakkauskartonki-, pakkauslasi- ja metallijätteen erilliskeräys mahdollisuuksien mukaan.

Biojätteen erilliskeräyksen voi korvata kiinteistöllä tapahtuvalla kompostoinnilla tai muulla vastaavalla pienimuotoisella käsittelyllä. Käsittely tulee toteuttaa jäteasetuksen 12 §:ssä säädettyjen vähimmäisvaatimusten mukaisesti. Myös kunta voi jätehuoltomääräyksillään asettaa vaatimuksia biojätteen pienimuotoiselle käsittelylle.

Mistä asukkaat saavat lisätietoa jätehuollon järjestämisestä ja lajittelusta?

Voit kääntyä oman kuntasi jätelaitoksen tai jätehuoltoviranomaisen puoleen.

Question 3

Answer

Mitkä ovat muiden kuin asuinkiinteistöjen erilliskeräysvelvoitteet?

Elinkeinotoiminnan ja julkisen hallinto- ja palvelutoiminnan harjoittajan (jätteen haltijan) on heinäkuusta 2022 lähtien järjestettävä toiminnassaan syntyvän yhdyskuntajätteen erilliskeräys, jos kiinteistö sijaitsee taajamassa tai asema- tai yleiskaavoitetulla palvelu-, matkailu- tai työpaikka-alueella ja jos toiminnassa syntyy jätettä keskimäärin vähintään seuraavasti:

muuta biojätettä kuin puutarha- tai puistojätettä 10 kg viikossa
muovipakkausjätettä 5 kg viikossa
paperi- ja kartonkipakkausjätettä 5 kg viikossa
lasipakkausjätettä 2 kg viikossa
metallipakkausjätettä ja muuta pienikokoista metallijätettä yhteensä 2 kg viikossa

Lisäksi on järjestettävä puutarha- ja puistojätteen, tekstiilijätteen ja suurikokoisten käytöstä poistettujen esineiden sekä muun kuin edellä tarkoitetun muovi-, paperi-, kartonki-, lasi- ja metallijätteen erilliskeräys mahdollisuuksien mukaan.

Biojätteen erilliskeräyksen voi korvata kiinteistöllä tapahtuvalla kompostoinnilla tai muulla vastaavalla pienimuotoisella käsittelyllä. Käsittely tulee toteuttaa jäteasetuksen 12 §:ssä säädettyjen vähimmäisvaatimusten mukaisesti.

Pakkausjäte on mahdollisuuksien mukaan kerättävä yhdessä muun samaa materiaalia olevan jätteen kanssa. Tällöin on kuitenkin yhdessä pakkausten tuottajayhteisön kanssa varmistettava, että yhteiskeräys ei johda jätteen laadun heikkenemiseen tai muulla tavoin heikennä jätteen kierrätysmahdollisuuksia.

Jos toiminnassa syntyy huomattavan suuria määriä tasalaatuista tiettyä materiaalia (muovi, paperi/kartonki. lasi, metalli) olevaa pakkausjätettä, kuten kalvomuovia, on tällainen jäte tarvittaessa lajiteltava erikseen, jos näin järjestettävällä erilliskeräyksellä saavutetaan kierrätyksen edistämisen ja muutoin etusijajärjestyksen toimeenpanon kannalta paras lopputulos.

Erilliskeräysvelvollisuus kohdistuu erikseen kuhunkin jätteen haltijaan. Samassa kiinteistössä toimivat jätteen haltijat käytännössä usein järjestävät erilliskeräyksen yhdessä.

Kunnan hallinto- ja palvelutoiminnassa syntyvän jätteen erilliskeräyksen järjestää kunta. Jätelain mukaan kunta voi jätehuoltomääräyksissään supistaa tai laajentaa asetuksen erilliskeräysvaatimuksia sekä asettaa uusia erilliskeräysvaatimuksia myös muille kuin asetuksessa tarkoitetuille jätelajeille.

Mistä yritys saa lisätietoa jätehuollon järjestämisestä ja lajittelusta?

Voit kääntyä yrityksen jätehuoltoa järjestävän yrityksen puoleen.

Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy - Yrityksille: Rinkiin.fi

Question 4

Answer

Rakennus- ja purkujätteen määrän ja haitallisuuden vähentäminen

Rakennuttajan eli rakennushankkeeseen ryhtyvän on suunniteltava ja toteutettava rakennus- ja purkuhanke siten, että toiminnassa syntyy mahdollisimman vähän ja mahdollisimman haitatonta jätettä. Käyttökelpoiset rakennusosat ja -materiaalit on otettava talteen ja käytettävä uudelleen aina, kun se on jätelain etusijajärjestyksen mukaan mahdollista. Velvollisuus koskee myös kotitalouksia ja muita pienrakennuttajia.

Syntyvän rakennus- ja purkujätteen määrää ja haitallisuutta voidaan minimoida ja hyödyntämiskelpoisuutta lisätä esimerkiksi rakennusten valikoivalla purkamisella. Tämä mahdollistaa muun muassa rakennusosien ja –materiaalien talteenoton sekä uudelleenkäytön samassa tai vastaavan kaltaisessa käyttökohteessa.

Jäteasetus 25 § | FINLEX

Rakennus- ja purkujätteen erilliskeräys

Vähintään 70 % syntyvästä rakennus- ja purkujätteestä tulisi EU:n ja Suomen jätelainsäädännön mukaan valmistella uudelleenkäyttöön, kierrättää tai hyödyntää muutoin materiaalina. Tämä ei koske maa- ja kiviaineisjätteitä tai vaarallisia jätteitä. Tavoitteen saavuttaminen vaatii Suomessa kiireellisesti merkittäviä lisätoimia jätteiden erilliskeräyksen ja hyödyntämisen lisäämiseksi, sillä Suomessa hyödyntämisaste on ollut viime vuosina vain 50-60 %.

Rakennus- ja purkujätteen haltijan on järjestettävä työmaan jätehuolto siten, että mahdollisimman suuri osa jätteestä voidaan etusijajärjestyksen mukaisesti valmistella uudelleenkäyttöön, kierrättää tai hyödyntää materiaalina esimerkiksi maarakentamisessa. Rakennus- ja purkujätteen haltijalla tarkoitetaan rakennushankkeeseen ryhtyvää taikka päätoteuttajaa tai urakoitsijaa, jolle jätehuollon järjestämisvastuu on annettu sopimuksella tai muulla vastaavalla järjestelyllä.

Erilliskeräys on järjestettävä vähintään seuraaville jätteille:

betoni, tiili, kivennäislaatat ja keramiikka mahdollisuuksien mukaan lajiteltuina jätelajeittain;
bitumi ja kattohuopa;
kipsi;
kyllästämätön puu;
metalli;
lasi;
muovi;
paperi ja kartonki;
mineraalivillaeriste;
asfaltti;
maa- ja kiviaines.

Vaaralliset jätteet on aina kerättävä erikseen ja toimitettava niille tarkoitettuun käsittelyyn. Pysyviä orgaanisia yhdisteitä sisältävät POP-jätteet on pyrittävä tunnistamaan ja keräämään erikseen asianmukaista käsittelyä varten. Pakkausjätteet on toimitettava pakkausten tuottajan järjestämään jätehuoltoon. Myös muu työmaalla syntyvä jäte on mahdollisuuksien mukaan lajiteltava ja toimitettava kierrätettäväksi tai muutoin materiaalina hyödynnettäväksi.

Jos työmaalla syntyy huomattavan suurina määrinä tiettyä tasalaatuista jätettä, kuten kalvomuovijätettä, se on pyrittävä keräämään erikseen. Näin voidaan parantaa jätteen korkealaatuista ja tehokasta kierrätystä. Huomattavan suurena voidaan pitää esimerkiksi määrää, jonka keräämiseen on rakennus- tai purkutyömaalla varattava oma keräysväline tai välivarastointipaikka.

Osan jätelajeista voi kerätä työmaalla samaan keräysvälineeseen ja toimittaa lajittelulaitokseen eroteltavaksi. Tällöin on varmistettava, että yhteiskeräys ei heikennä jätteiden laatua eikä vähennä mahdollisuuksia uudelleenkäyttöön, kierrätykseen tai muuhun hyödyntämiseen.

Lajitteluvelvollisuuksista voi poiketa vain tietyissä tarkoin määritellyissä tapauksissa (kts. jätelain 15 §). Poikkeaminen on osattava tarvittaessa perustella valvontaviranomaiselle. Poikkeamisen syy voi olla esimerkiksi rakennus- tai purkutyömaalla syntyvän jätteen huomattavan vähäinen määrä tai jätteen asianmukaisen hyödyntämispalvelun puuttuminen.

Kotitalouden itse tekemän pienimuotoisen rakentamisen tai purkamisen jätteet tulee lajitella mahdollisuuksien mukaan ja toimittaa kunnan jätelaitoksen vastaanottoon.

Jätelain noudattamista rakennus- ja purkujätteiden jätehuollossa valvovat kunnan ympäristönsuojeluviranomainen tai elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Nämä viranomaiset voivat toimia yhteistyössä rakennusvalvontaviranomaisen kanssa.

Lisätietoa jätehuollon järjestämisestä saat alueellasi toimivilta yksityisiltä jätehuoltoyrityksiltä.

Jäteasetus 26 ja 27 § | FINLEX

Question 5

Answer

Elintarvikealan on vähennettävä elintarvikejätteen määrää ja pidettävä kirjaa elintarvikejätteestä

Elintarvikejätteen määrän vähentäminen

Elintarvikealan toimijan on huolehdittava siitä, että toiminnassa syntyy mahdollisimman vähän elintarvikejätettä. Uusi jäteasetus velvoittaa elintarvikealan toimijan luovuttamaan käyttämättä jääneet syömäkelpoiset elintarvikkeet uudelleenjakeluun ensisijaisesti ihmisravinnoksi, jos se voidaan tehdä elintarviketurvallisuutta vaarantamatta ja kohtuullisin kustannuksin. Elintarvikealan toimijoita ovat elintarvikelain (297/2021) mukaan muun muassa yritykset, jotka toimivat elintarvikkeiden alkutuotannon, valmistuksen, tarjoilun ja myynnin alalla.

Velvollisuus koskee käyttämättä jääneen elintarvikkeen luovuttamista. Elintarvikealan toimija voi itse valita, kenelle ja miten käyttämättä jääneet elintarvikkeet luovutetaan niin, että luovutus ei vaaranna elintarviketurvallisuutta. Elintarvikkeita voidaan samoin edellytyksin luovuttaa myös yksityisille henkilöille. Toimijan ei välttämättä tarvitse toimittaa elintarviketta vastaanottajalle. Ruokavirasto on laatinut ohjeistusta elintarvikkeiden luovuttamisesta ruoka-apuun.

Jäteasetus ei velvoita luovuttamaan käyttämättä jääneitä elintarvikkeita, jos elintarvikealan toimijan mukaan luovutus uudelleenjakeluun ei ole mahdollista kohtuullisin kustannuksin. Tällainen tilanne voi syntyä esimerkiksi, jos elintarvikehävikin lahjoittamisesta aiheutuvat kustannukset ylittävät selvästi luovutettujen elintarvikkeiden arvon ja hävikin asianmukaisen jätehuollon järjestämisestä aiheutuvat kustannukset. Toimijan tulee tarvittaessa kyetä osoittamaan, mistä kohtuuttomaksi arvioidut kustannukset muodostuvat.

Kirjanpito ja tietojen antaminen elintarvikejätteestä

Elintarvikealan toimijoiden on 1.1.2022 alkaen pidettävä kirjaa elintarvikejätteen määristä ja käsittelystä sekä mahdollisuuksien mukaan arvioitava jätteenä käytöstä poistetun syömäkelpoisen elintarvikkeen määrä eli ruokahävikki. Velvollisuus koskee suurinta osaa elintarvikealan toimijoista, kuten elintarviketeollisuutta, kauppaa sekä ravintola- ja majoitustoimintaa. Velvollisuus ei koske ruoka-apua tarjoavia hyväntekeväisyysjärjestöjä tai muita yleishyödyllisiä yhteisöjä eikä pienimuotoista toimintaa, joka jää suunnitelmallisen elintarvikevalvonnan ulkopuolelle.

Kirjaa on pidettävä käytöstä poistetuista elintarvikkeista, jotka elintarvikealan toiminnassa hylätään jätteeksi ja tavallisimmin toimitetaan biojätteenä tai sekajätteenä käsiteltäväksi. Kirjanpidossa on oltava seuraavat tiedot elintarvikejätteestä:

toiminnassa syntyvän elintarvikejätteen kokonaismäärä tonneina tai kilogrammoina;
pääasialliset jätelajit, joista elintarvikejäte koostuu, sekä mahdollisuuksien mukaan niiden jätenimikkeet jäteasetuksen liitteenä olevan jäteluettelon mukaisesti. Tyypillisiä elintarvikejätteeseen sisältyviä jätelajeja olisivat jäteluettelon mukaisesti esimerkiksi eläinkudosjätteet, kasvijätteet, biohajoavat keittiö- ja ruokalajätteet, ruokaöljyt ja ravintorasvat sekä elintarvikkeiden valmistuksessa syntyvät kulutukseen tai jalostukseen soveltumattomat aineet.
mahdollisuuksien mukaan arvio siitä, mikä määrä elintarvikejätteestä (tonneina tai kilogrammona) olisi ollut syömäkelpoista jätteeksi hylkäämisen hetkellä;
jätteen vastaanottajan tunnistetiedot sekä jätteen käsittelytapa, jos jäte toimitetaan muualle käsiteltäväksi.

Yhteenveto valvontaviranomaiselle

Luvan- tai ilmoituksenvaraisen elintarvikealan toimijan (käytännössä osa elintarviketeollisuuden toiminnanharjoittajista) on toimitettava edellistä kalenterivuotta koskeva yhteenveto valvontaviranomaiselle vuosittain helmikuun loppuun mennessä taikka ympäristöluvassa tai ilmoituspäätöksessä määrättynä ajankohtana. Ensimmäisen kerran yhteenveto on toimitettava vuoden 2023 tiedoista.

Muilla kirjanpitovelvollisilla toimijoilla, kuten kaupalla, ravintoloilla ja majoitustoiminnalla ei ole vastaavaa tiedonantovelvollisuutta, mutta niiden täytyy pyynnöstä antaa kirjanpitotiedot elintarvikejätteestä. Lisäksi Luonnonvarakeskus kerää tietoja toimijoilta erillisselvityksin Euroopan komissiolle tehtävää raportointia varten.

Edellä kuvattuja elintarvikealan toimijan velvollisuuksien noudattamista valvovat jätelain mukaiset valvontaviranomaiset, joita ovat elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (toiminta, jolla on aluehallintoviraston myöntämä ympäristölupa) ja kunnan ympäristönsuojeluviranomainen (muu toiminta). Elintarvikealain valvontaviranomaiset antavat virka-apua jätelain valvontaviranomaisille velvoitteiden valvonnassa.

Question 6

Answer

Uudistettu jätelaki sekä eri tuottajavastuualoihin liittyvät asetukset toivat muutoksia tuottajavastuuseen

Keskeisimpiä uudistuksia ovat tuottajavastuun laajeneminen etäkauppaan, tuottajien velvollisuus liittyä tuottajayhteisöön, tuottajien maksamien kierrätysmaksujen uudet määräytymisperusteet sekä omavalvonnan käynnistyminen. Tuottajille ja ennen kaikkea tuottajayhteisöille on tullut myös uusia tiedotus- ja tietojen julkaisuvelvollisuuksia sekä muutoksia raportointiin. Pakkausalalle tuli lisäksi kiristyvät kierrätystavoitteet.

Tuottajavastuussa tapahtuneista muutoksista kerrotaan tarkemmin ELY-keskusten verkkosivuilla:

ELY-keskukset: Tuottajavastuun uudistukset 2021

Question 7

Answer

Laki velvoittaa tekemään jätteen siirtoasiakirjan

Siirtoasiakirja on dokumentti, jonka jätelaki vaatii Suomessa seuraavien jätteiden siirrosta:

Rakennus- ja purkujäte (pl. pilaantumattomat maa-ainekset)
Vaarallinen jäte
Saostus- ja umpisäiliöliete (entinen sako- ja umpikaivoliete)
Hiekan- ja rasvanerotuskaivojen liete
Pilaantunut maa-aines POP-jäte (Persistent Organic Pollutants, pysyvät orgaaniset yhdisteet)

Pääsääntöisesti siirtoasiakirjan pitää olla sähköisessä muodossa. Siirtoasiakirja sisältää tiedot siitä, mitä jätettä kuljetetaan, mistä ja minne. Siirtoasiakirjan tiedot on ilmoitettava SIIRTO-rekisteriin.

Siirtoasiakirjaan kootaan tiedot siirrettävän jätteen tyypistä, sen alkuperästä, tuottajasta, kuljettajasta sekä siitä, että jäte on päätynyt asianmukaiseen käsittelyyn. Siirtoasiakirjan käytöllä halutaan varmistaa, että tiettyjä jätteitä käsitellään Suomessa asianmukaisesti ja turvallisesti. 

Siirtoasiakirjavelvoite koskee jätteen haltijoita/tuottajia, kuljettajia ja vastaanottajia

Siirtoasiakirjavelvoite koskee kaikkia yrityksiä ja organisaatioita, jotka tuottavat, kuljettavat tai vastaanottavat edellä mainittuja jätteitä.

Lain mukaan siirtoasiakirjan laatimisesta vastaa jätteen haltija, eli jätteen tuottaja tai taho, jolla on määräysvalta jätteeseen ennen kuljetusta. Ainoastaan kotitalouksilla ei ole siirtoasiakirjavelvoitetta, vaan kotitalouksista noudettavien jätteiden siirtoasiakirjavelvoite on jätteen kuljettajalla.

Ymparisto.fi –sivuilla lisätietoja ja ohjeet siirtoasiakirjan käyttöön

Ymparisto.fi -sivustolta löytyy muun muassa

kohdennetut ohjeet siirtoasiakirjavelvoitteista ja asiakirjan laatimisesta jätteen haltijalle/tuottajalle, kuljettajalle ja vastaanottajalle
ohjeet tietojen toimittamisesta SIIRTO-rekisteriin

Siirtoasiakirjasta ja SIIRTO-rekisteristä ymparisto-fi -sivustolla