Jätelaki ja asetukset – mikä muuttui, miten toimin?

Kunta järjestää erilliskerättävän jätteen kuljetuksen kiinteistöltä

Jatkossa kunta kilpailuttaa ja järjestää erilliskerättävien jätteiden kuljetuksen kiinteistöiltä kaikkialla Suomessa.

Kuljetusjärjestelmä muuttuu niissä kunnissa, joissa kunta on siirtänyt omalla päätöksellään jätteiden erilliskeräyksen asuinkiinteistön haltijan järjestettäväksi. Näissä kunnissa on siirryttävä kunnan järjestämään biojätteen kuljetukseen aikaisintaan 19.7.2023 ja viimeistään 19.7.2024 alkaen. Pienmetallijätteen ja pakkausjätteen kuljetuksen kunnat järjestävät 1.7.2023 alkaen.

Kunnan on järjestettävä erilliskeräys kaikilta sellaisilta asuinkiinteistöiltä, jotka kuuluvat valtioneuvoston asetuksella tai kunnan jätehuoltomääräyksillä määriteltyjen erilliskeräysvelvoitteiden (velvoiterajojen) piiriin, kts. tarkemmin sivu "Jätteiden erilliskeräys kiinteistöillä". Muussa tapauksessa asuinkiinteistön haltija voi tilata erilliskeräyksen kiinteistöltään yksityiseltä jätekuljetusyritykseltä.

Kunta voi edelleen laissa säädettyjen edellytysten täyttyessä päättää, että asuinkiinteistön haltija järjestää sekalaisen yhdyskuntajätteen sekä saostus- ja umpisäiliölietteen kuljetuksen sopimalla siitä suoraan kuljetusyrityksen kanssa.

Kunnan on jätteenkuljetusten hankintoja suunnitellessaan tehtävä markkinakartoitus. Tarjouspyynnössä on määriteltävä jätteenkuljetuspalvelujen kesto, ja hankinnat on ajoitettava siten, että kaiken kokoisilla yrityksillä on mahdollisuudet osallistua tarjouskilpailuihin. 

Kuljetushankinnat on kilpailutettava osiin jaettuina siten, että useampi kuin yksi yritys voidaan valita palvelun tuottajaksi. Jakamisvelvoitteesta voidaan poiketa vain, jos jakaminen heikentää merkittävästi hankinnan kustannustehokkuutta tai muusta vastaavasta, hyvin perustellusta syystä. Hankinnan jakamatta jättäminen voidaan saattaa markkinaoikeuden käsiteltäväksi valituksella. 

Ympäristöministeriö on yhteistyössä ympäristöministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön, kuljetusyritysten, kuntien ja niiden jätelaitosten kanssa käynnistänyt hankkeen, jonka tarkoituksena on kehittää kuntien osaamista jätteen kuljetushankinnoissa ja parantaa varsinkin pienten ja keskisuurten jätteenkuljetusyritysten valmiuksia osallistua urakkakilpailuihin. Tarkoituksena on muun muassa jakaa parhaisiin käytäntöihin perustuvia malleja jätteen kuljetusten kilpailuttamiseen sekä järjestää koulutusta ja neuvontaa yrittäjille ja kunnille. 

Vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin

Mitkä ovat asuinkiinteistöjen erilliskeräysvelvoitteet talotyypeittäin ja mistä alkaen keräys tulee järjestää?

Asuinkiinteistöjen erilliskeräysvelvoitteet rajataan taajamiin. Taajamalla tarkoitetaan kaikkia vähintään 200 asukkaan rakennusryhmiä, joissa rakennusten välinen etäisyys ei yleensä ole 200 metriä suurempi.

Kunta voi jätehuoltomääräyksillä

• laajentaa kiinteistöllä tapahtuvaa keräystä myös taajamien ulkopuolelle.
• ulottaa erilliskeräyksen myös asetuksen vähimmäisvaatimusta pienempiin kiinteistöihin tai
• määrätä erilliskeräämään kiinteistöllä sellaista jätettä, jota ei ole mainittu asetuksessa.

Tiukkojen laissa säädettyjen edellytysten täyttyessä kunta voi myös poiketa asetuksessa säädetyistä velvoitteista lievempään suuntaan kunnassa tai jollain kunnan alueella enintään viiden vuoden määräajaksi.

Jollei kunta järjestä erilliskeräystä kiinteistöllä, kiinteistön haltija voi halutessaan tilata erilliskeräyksen yksityiseltä jätehuoltoyritykseltä.

Biojätteen erilliskeräyksen voi korvata kiinteistöllä tapahtuvalla kompostoinnilla tai muulla vastaavalla pienimuotoisella käsittelyllä, jos kunnan jätehuolto- tai ympäristönsuojelumääräykset tämän sallivat  ja toiminnasta ilmoitetaan kunnan jätehuoltoviranomaiselle.    

Alla kuvataan valtioneuvoston asetuksen mukaisia uusia biojätteen, pakkausjätteen ja pienmetallijätteen kiinteistöllä tapahtuvan erilliskeräyksen vaatimuksia eri kokoisille ja eri alueilla sijaitseville kiinteistöille. Lisäksi kunta järjestää alueellisen keräyksen muille hyödynnettäville jätelajeille (mm. puutarhajäte, suurikokoiset esineet sekä vuodesta 2023 lähtien tekstiilijäte) ja vaaralliselle jätteelle. Tuottajayhteisöt järjestävät alueellisen keräyksen tuottajavastuun piiriin kuuluville jätteille (mm. pakkausjäte, keräyspaperi, sähkö- ja elektroniikkalaiteromu, paristo- ja akkujäte).

Mitkä ovat valtioneuvoston asetuksessa asuinkiinteistöille säädetyt biojätteen, pakkausjätteen ja pienmetallijätteen erilliskeräysvelvoitteet talotyypeittäin?

Rivi- tai kerrostalo, jossa vähintään 5 huoneistoa

1. Taajamassa:

• Biojätteen erilliskeräys alkaa viimeistään heinäkuussa 2022, pakkausjätteen ja pienmetallijätteen erilliskeräys viimeistään heinäkuussa 2023.
• Biojätteen erilliskeräyksen voi korvata kiinteistöllä tapahtuvalla kompostoinnilla tai muulla vastaavalla pienimuotoisella käsittelyllä, jos kunnan jätehuolto- tai ympäristönsuojelumääräykset tämän sallivat  ja toiminnasta ilmoitetaan kunnan jätehuoltoviranomaiselle. 
• Jätelain mukaan kunta voi jätehuoltomääräyksissään supistaa tai laajentaa kiinteistöillä tapahtuvaa erilliskeräystä siitä, mihin asetus velvoittaa. Lisäksi kunta voi asettaa erilliskeräysvaatimuksia myös muille kuin asetuksessa tarkoitetuille jätelajeille.

2. Taajaman ulkopuolella:

• Valtioneuvoston asetus ei velvoita jätteiden erilliskeräykseen kiinteistöllä. Asukkaita palvelevat kunnan ja pakkausten tuottajan järjestämät jätteen alueelliset vastaanottopaikat.
• Jätelain mukaan kunta voi jätehuoltomääräyksissään asettaa kiinteistöllä tapahtuvaa erilliskeräystä koskevia vaatimuksia.

Rivi- tai kerrostalo, jossa alle 5 huoneistoa, tai omakotitalo

1. Taajamassa

• Biojätteen erilliskeräys alkaa viimeistään heinäkuussa 2024 yli 10 000 asukkaan taajamissa. Niitä pienemmissä taajamissa valtioneuvoston asetus ei velvoita erilliskeräämään biojätettä.
• Biojätteen erilliskeräyksen voi korvata kiinteistöllä tapahtuvalla kompostoinnilla tai muulla vastaavalla pienimuotoisella käsittelyllä, jos kunnan jätehuolto- tai ympäristönsuojelumääräykset tämän sallivat  ja toiminnasta ilmoitetaan kunnan jätehuoltoviranomaiselle. 
• Asetus ei velvoita erilliskeräämään kiinteistöllä pakkausjätettä eikä pienmetallijätettä.
• Kiinteistöllä tapahtuvan erilliskeräyksen ulkopuolelle jääviä asukkaita palvelevat kunnan ja pakkausten tuottajan järjestämät jätteen alueelliset vastaanottopaikat.
• Jätelain mukaan kunta voi jätehuoltomääräyksissään supistaa tai laajentaa kiinteistöillä tapahtuvaa erilliskeräystä siitä, mihin asetus velvoittaa. Kunta voi lisäksi asettaa erilliskeräysvaatimuksia myös muille kuin asetuksessa tarkoitetuille jätteille.

2. Taajaman ulkopuolella

• Valtioneuvoston asetus ei velvoita erilliskeräykseen kiinteistöllä. Asukkaita palvelevat kunnan ja pakkausten tuottajan järjestämät jätteen alueelliset vastaanottopaikat.
• Jätelain mukaan kunta voi jätehuoltomääräyksissään asettaa erilliskeräysvaatimuksia.

Kesämökki tai muu vapaa-ajan asunto

• Valtioneuvoston asetuksessa ei velvoita erilliskeräykseen kiinteistöllä, jos vapaa-ajan asunto sijaitsee taajaman ulkopuolella.
• Jätelain mukaan kunta voi jätehuoltomääräyksissään asettaa erilliskeräysvaatimuksia ja, jos vapaa-ajan asunto sijaitsee taajamassa, jätelain 15 §:n 2 momentissa määriteltyjen edellytysten täyttyessä poiketa asetuksessa säädetystä erilliskeräysvaatimuksesta korkeintaan 5 vuoden määräajaksi.

Mitkä ovat muiden kuin asuinkiinteistöjen erilliskeräysvelvoitteet?

Elinkeinotoiminnan ja julkisen hallinto- ja palvelutoiminnan harjoittajan (jätteen haltijan) on heinäkuusta 2022 lähtien järjestettävä toiminnassaan syntyvän yhdyskuntajätteen erilliskeräys, jos kiinteistö sijaitsee taajamassa tai asema- tai yleiskaavoitetulla palvelu-, matkailu- tai työpaikka-alueella ja jos toiminnassa syntyy jätettä keskimäärin vähintään seuraavasti:

• muuta biojätettä kuin puutarha- tai puistojätettä 10 kg viikossa;
• muovipakkausjätettä 5 kg viikossa;
• paperi- ja kartonkipakkausjätettä 5 kg viikossa;
• lasipakkausjätettä 2 kg viikossa;
• metallipakkausjätettä ja muuta pienikokoista metallijätettä yhteensä 2 kg viikossa;

Lisäksi on järjestettävä puutarha- ja puistojätteen, tekstiilijätteen ja suurikokoisten käytöstä poistettujen esineiden sekä muun kuin edellä tarkoitetun muovi-, paperi-, kartonki-, lasi- ja metallijätteen erilliskeräys mahdollisuuksien mukaan.

Biojätteen erilliskeräyksen voi korvata kiinteistöllä tapahtuvalla kompostoinnilla tai muulla vastaavalla pienimuotoisella käsittelyllä. Käsittely tulee toteuttaa jäteasetuksen 12 §:ssä säädettyjen vähimmäisvaatimusten mukaisesti. Myös kunta voi jätehuoltomääräyksillään asettaa vaatimuksia biojätteen pienimuotoiselle käsittelylle.

Pakkausjäte on mahdollisuuksien mukaan kerättävä yhdessä muun samaa materiaalia olevan jätteen kanssa. Tällöin on kuitenkin yhdessä pakkausten tuottajayhteisön kanssa varmistettava, että yhteiskeräys ei johda jätteen laadun heikkenemiseen tai muulla tavoin heikennä jätteen kierrätysmahdollisuuksia.

Jos toiminnassa syntyy huomattavan suuria määriä tasalaatuista tiettyä materiaalia (muovi, paperi/kartonki. lasi, metalli) olevaa pakkausjätettä, kuten kalvomuovia, on tällainen jäte tarvittaessa lajiteltava erikseen, jos näin järjestettävällä erilliskeräyksellä saavutetaan kierrätyksen edistämisen ja muutoin etusijajärjestyksen toimeenpanon kannalta paras lopputulos.

Erilliskeräysvelvollisuus kohdistuu erikseen kuhunkin jätteen haltijaan. Samassa kiinteistössä toimivat jätteen haltijat käytännössä usein järjestävät erilliskeräyksen yhdessä. 

Kunnan hallinto- ja palvelutoiminnassa syntyvän jätteen erilliskeräyksen järjestää kunta. Jätelain mukaan kunta voi jätehuoltomääräyksissään supistaa tai laajentaa asetuksen erilliskeräysvaatimuksia sekä asettaa uusia erilliskeräysvaatimuksia myös muille kuin asetuksessa tarkoitetuille jätelajeille.

Jätteen haltijan on noudatettava edellä tarkoitettuja vaatimuksia myös muun kuin yhdyskuntajätteen erilliskeräyksessä.

Mistä asukkaat saavat lisätietoa jätehuollon järjestämisestä ja lajittelusta?

Voit kääntyä oman kuntasi jätelaitoksen tai jätehuoltoviranomaisen puoleen. 

• Suomen Kiertovoima rf: Kierratys.info
• Biojate.info
• Suomen Kiertovoima rf: Vaarallinenjate.fi
• Finlands Förpackningsåtervinning Rinki Ab: Återvinning av förpackningar

Elintarvikealan on vähennettävä elintarvikejätteen määrää ja pidettävä kirjaa elintarvikejätteestä

Elintarvikejätteen määrän vähentäminen

Elintarvikealan toimijan on huolehdittava siitä, että toiminnassa syntyy mahdollisimman vähän elintarvikejätettä. Uusi jäteasetus velvoittaa elintarvikealan toimijan luovuttamaan käyttämättä jääneet syömäkelpoiset elintarvikkeet uudelleenjakeluun ensisijaisesti ihmisravinnoksi, jos se voidaan tehdä elintarviketurvallisuutta vaarantamatta ja kohtuullisin kustannuksin. Elintarvikealan toimijoita ovat elintarvikelain (297/2021) mukaan muun muassa yritykset, jotka toimivat elintarvikkeiden alkutuotannon, valmistuksen, tarjoilun ja myynnin alalla.

Velvollisuus koskee käyttämättä jääneen elintarvikkeen luovuttamista. Toimijan ei välttämättä tarvitse toimittaa elintarviketta vastaanottajalle. Elintarvikealan toimija voi itse valita, kenelle ja miten käyttämättä jääneet elintarvikkeet luovutetaan edellyttäen, että luovutus ei vaaranna elintarviketurvallisuutta. Elintarvikkeita voidaan samoin edellytyksin luovuttaa myös yksityisille henkilöille. Elintarviketurvallisuuden varmistamiseksi sekä elintarvikkeita luovuttavan että vastaanottavan toimijan on noudatettava elintarvikelainsäädännön vaatimuksia. Ruokavirasto on laatinut ohjeistusta elintarvikkeiden luovuttamisesta ruoka-apuun.

Jäteasetus ei velvoita luovuttamaan käyttämättä jääneitä elintarvikkeita, jos elintarvikealan toimijan mukaan luovutus uudelleenjakeluun ei ole mahdollista kohtuullisin kustannuksin. Tällainen tilanne voi syntyä esimerkiksi, jos elintarvikehävikin lahjoittamisesta aiheutuvat kustannukset ylittävät selvästi luovutettujen elintarvikkeiden arvon ja hävikin asianmukaisen jätehuollon järjestämisestä aiheutuvat kustannukset. Toimijan tulee tarvittaessa kyetä osoittamaan, mistä kohtuuttomaksi arvioidut kustannukset muodostuvat.

Kirjanpito ja tietojen antaminen elintarvikejätteestä

Elintarvikealan toimijoiden on 1.1.2022 alkaen pidettävä kirjaa elintarvikejätteen määristä ja käsittelystä sekä  mahdollisuuksien mukaan syömäkelpoisesta elintarvikejätteestä, kuten ruokahävikistä. Velvollisuus koskee suurinta osaa elintarvikealan toimijoista, kuten elintarviketeollisuutta, kauppaa sekä ravintola- ja majoitustoimintaa. Velvollisuus ei koske ruoka-apua tarjoavia hyväntekeväisyysjärjestöjä tai muita yleishyödyllisiä yhteisöjä eikä pienimuotoista toimintaa, joka jää suunnitelmallisen elintarvikevalvonnan ulkopuolelle.

Kirjaa on pidettävä käytöstä poistetuista elintarvikkeista, jotka elintarvikealan toiminnassa hylätään jätteeksi ja tavallisimmin toimitetaan biojätteenä tai sekajätteenä käsiteltäväksi. Kirjanpidossa on oltava seuraavat tiedot elintarvikejätteestä:

1. toiminnassa syntyvän elintarvikejätteen kokonaismäärä tonneina tai kilogrammoina;  
2. pääasialliset jätelajit, joista elintarvikejäte koostuu, sekä mahdollisuuksien mukaan niiden jätenimikkeet jäteasetuksen liitteenä olevan jäteluettelon mukaisesti. Tyypillisiä elintarvikejätteeseen sisältyviä jätelajeja olisivat jäteluettelon mukaisesti esimerkiksi eläinkudosjätteet, kasvijätteet, biohajoavat keittiö- ja ruokalajätteet, ruokaöljyt ja ravintorasvat sekä elintarvikkeiden valmistuksessa syntyvät kulutukseen tai jalostukseen soveltumattomat aineet.
3. mahdollisuuksien mukaan arvio siitä, mikä määrä elintarvikejätteestä (tonneina tai kilogrammona) olisi ollut syömäkelpoista jätteeksi hylkäämisen hetkellä;
4. jätteen vastaanottajan tunnistetiedot sekä jätteen käsittelytapa, jos jäte toimitetaan muualle käsiteltäväksi.

Yhteenveto valvontaviranomaiselle

Luvan- tai ilmoituksenvaraisen elintarvikealan toimijan (käytännössä osa elintarviketeollisuuden toiminnanharjoittajista) on toimitettava edellistä kalenterivuotta koskeva yhteenveto valvontaviranomaiselle vuosittain helmikuun loppuun mennessä taikka ympäristöluvassa tai ilmoituspäätöksessä määrättynä ajankohtana. Ensimmäisen kerran yhteenveto on toimitettava vuoden 2023 tiedoista. 

Muilla kirjanpitovelvollisilla toimijoilla, kuten kaupalla, ravintoloilla ja majoitustoiminnalla ei ole vastaavaa tiedonantovelvollisuutta, mutta niiden täytyy pyynnöstä antaa kirjanpitotiedot elintarvikejätteestä. Lisäksi Luonnonvarakeskus kerää tietoja toimijoilta erillisselvityksin Euroopan komissiolle tehtävää raportointia varten.

Edellä kuvattuja elintarvikealan toimijan velvollisuuksien noudattamista valvovat jätelain mukaiset valvontaviranomaiset, joita ovat elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (toiminta, jolla on aluehallintoviraston myöntämä ympäristölupa) ja kunnan ympäristönsuojeluviranomainen (muu toiminta). Elintarvikealain valvontaviranomaiset antavat virka-apua jätelain valvontaviranomaisille velvoitteiden valvonnassa.

Uudistettu jätelaki sekä eri tuottajavastuualoihin liittyvät asetukset toivat muutoksia tuottajavastuuseen

Keskeisimpiä uudistuksia ovat tuottajavastuun laajeneminen etäkauppaan, tuottajien velvollisuus liittyä tuottajayhteisöön, tuottajien maksamien kierrätysmaksujen uudet määräytymisperusteet sekä omavalvonnan käynnistyminen. Tuottajille ja ennen kaikkea tuottajayhteisöille on tullut myös uusia tiedotus- ja tietojen julkaisuvelvollisuuksia sekä muutoksia raportointiin. Pakkausalalle tuli lisäksi kiristyvät kierrätystavoitteet.

Tuottajavastuussa tapahtuneista muutoksista kerrotaan tarkemmin ELY-keskusten verkkosivuilla:

ELY-keskukset: Tuottajavastuun uudistukset 2021 

Sähköinen siirtoasiakirja

Siirtoasiakirja on laadittava pääsääntöisesti sähköisenä

Eräiden jätteiden Suomen sisällä tapahtuvissa siirroissa mukana olevat siirtoasiakirjat on laadittava pääsääntöisesti sähköisesti 1.1.2022 alkaen. Jätteen haltijan tai kotitaloudesta jätettä noudettaessa jätteen kuljettajan on huolehdittava siirtoasiakirjan laatimisesta asianmukaisesti.

Sähköisen siirtoasiakirjan tietojen tulee olla koneluettavassa muodossa. Koneluettava tieto tallennetaan rakenteellisesti, järjestelmällisesti ja luokitellusti, jolloin se voidaan tarvittaessa esimerkiksi muuntaa asiakirjamuotoon. Viranomaistarkastusten mahdollistamiseksi siirtoasiakirjan tulee olla esitettävissä luettavassa muodossa jätteen siirron aikana. Lisäksi siirtoasiakirjan tietojen tulee olla saatavissa kaikille siirtoon osallistuville osapuolille. Siirtoasiakirjaan tehtävät muutokset on voitava havaita jälkikäteen, ja ne olisi toteutettava niin, etteivät alkuperäiset tiedot häviä. Siirtoasiakirjalle ei ole standardoitua lomaketta, joten sen ulkoasu voidaan muokata tarpeisiin sopivaksi. Siirtoasiakirjan tiedot voidaan tarvittaessa yhdistää esimerkiksi rahtikirjaan tai muuhun käytössä olevaan kuljetusasiakirjaan.

Siirtoasiakirja voidaan laatia paperisena asiakirjana, jos sähköisen asiakirjan laatimiselle ei ole edellytyksiä. Edellytykset voivat puuttua toiminnanharjoittajalta esimerkiksi laitteiden puutteiden vuoksi tai sähköisessä siirtoasiakirjajärjestelmässä olevan teknisen vian vuoksi.

Siirtoasiakirja POP-jätteestä

Siirtoasiakirja on nykyisin laadittava myös POP-jätteiden siirroista. POP-jätteellä tarkoitetaan jätettä, joka sisältää pysyvistä orgaanisista yhdisteistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/1021 liitteessä IV lueteltuja yhdisteitä vähintään mainitussa liitteessä säädetyn pitoisuusrajan mukaisina pitoisuuksina. Tieto POP-jätteestä on merkittävä siirtoasiakirjaan.

Muita jätteitä, joiden siirroista siirtoasiakirja on laadittava, ovat vaarallinen jäte, saostus- ja umpisäiliöliete, hiekan- ja rasvanerotuskaivojen liete, pilaantunut maa-aines ja muu rakennus- ja purkujäte kuin pilaantumaton maa-aines.

Siirtoasiakirjaan merkittävät tiedot

Siirtoasiakirjan sisältövaatimukset tarkentuivat ja täydentyivät. Siirtoasiakirjaan on merkittävä seuraavat tiedot 1.9.2022 alkaen:

• jätteen tuottajan tai muun jätteen haltijan, kuljettajan ja vastaanottajan tunnistetiedot
• jätteen siirron ajankohta sekä alkamis- ja päättymispaikka
• jätenimike sekä kuvaus jätelajista
• jätteen määrä
• jätteen tyyppi*
• toiminta, jossa jäte on syntynyt*
• mahdollisuuksien mukaan ajoneuvon rekisteritunnus*
• jätteen käsittelytapa toimituspaikassa*
• jätteen haltijan vahvistus annettujen tietojen oikeellisuudesta
• jätteen kuljettajan vahvistus jätteen kuljetettavaksi ottamisesta
• jätteen siirron päätyttyä jätteen vastaanottajan vahvistus jätteen vastaanotosta ja tiedot vastaanotetun jätteen määrästä
• vaarallisesta jätteestä jätteen koostumus, olomuoto ja vaaraominaisuudet sekä jätteen pakkaus- ja kuljetustapa
• POP-jätteestä jätteen sisältämät pysyvät orgaaniset yhdisteet sekä jätteen pakkaus- ja kuljetustapa*
• jäteöljystä jäteöljyn tyyppi*

*Tähdellä merkityt kohdat ovat uusia siirtoasiakirjaan merkittäviä tietoja. 

Tiedoista ja niiden muodosta on säädetty tarkemmin uudessa jäteasetuksen liitteessä 5.

Tietojen vahvistaminen

Jätteen haltijan on vahvistettava siirtoasiakirjassa annettujen tietojen oikeellisuus, jätteen kuljettajan jätteen kuljetettavaksi ottaminen ja vastaanottajan jätteen vastaanotto luotettavalla todentamismenetelmällä. Sähköinen siirtoasiakirja tulee vahvistaa sähköisellä allekirjoituksella, sähköisellä leimalla tai muulla luotettavalla sähköisellä todentamismenetelmällä ja paperinen allekirjoituksella tai muulla luotettavalla menetelmällä. Luotettavana menetelmänä ei voitaisi pitää pelkästään paikannukseen perustuvaa leimausta, sillä se ei yksilöi allekirjoittajaa.

Tietojen toimittaminen rekisteriin

Jätelain ja -asetuksen uudistuksessa ei vielä säädetty siirtoasiakirjan tietojen toimittamisesta viranomaisen ylläpitämään rekisteriin. Sääntely on valmisteilla ympäristöministeriössä ja annettaneen eduskunnalle keväällä 2022. Rekisterin suunniteltu käyttöönottoajankohta on 1.9.2022, josta alkaen siirtoasiakirjojen tiedot toimitettaisiin rekisteriin rajapinnan tai asiointikäyttöliittymän avulla.

• Ympäristöministeriö: Rekisterin toteuttamishanke