Hyppää sisältöön
Media

Näkökulma
Ympäristö- ja ilmastoministeri Ohisalo: Itämeren kaasuputkivuoto on turvallisuus- ja ympäristökysymys

ympäristöministeriö
Julkaisuajankohta 4.10.2022 15.26
Kolumni

Nord Streamin kaasuputkien vuodosta on epäilty valtiollista sabotaasia. Sen lisäksi, että kyseessä on ilmeinen Itämeren alueen turvallisuuskysymys, valjastaa teko myös ympäristön ja ilmaston uudella tavalla aseeksi. Mutta millaiset vaikutukset kaasuputkivuodolla on ollut?

Viimeisimpien tietojen perusteella kaasuputkivuoto jatkuu yhä. Tässä kohtaa voidaan puhua kuitenkin jo jotain mittakaavasta ja sen seurauksista. Lopullinen vaikutus riippuu tietenkin siitä, kuinka nopeasti vuoto tyrehtyy kokonaan.

Suomen ympäristökeskuksen SYKEn ja Ilmatieteen laitoksen mukaan vuotojen suurin ympäristövaikutus tulee metaanin päätymisestä ilmakehään.

Metaani on voimakas kasvihuonekaasu

Kaasuputkista on vapautunut ilmakehään metaania, joka on polttamattomana sadan vuoden vaikutusajalla tarkasteltuna lähes 30-kertaa vahvempi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi. Vuotomääriä on tässä kohtaa mahdoton tarkasti arvioida, mutta julkisuuteen esitetyt asiantuntija-arviot liikkuvat sadoissa tuhansissa tonneissa metaania. Suuruusluokaltaan purkautuneen metaanin määrä on jo nyt suurempi kuin Suomen vuotuiset metaanipäästöt.

Viikonloppuna raportoitiin, että vuodot olisivat loppuneet, mutta jo maanantaina Ruotsin rannikkovartiosto tiedotti, että Nord Stream 2 -putken vuoto olisi laajentunut. 

Tilanne siis elää ja arviot sen mukana. Kyseessä voi olla suurin yksittäinen metaanivuoto, jonka ihmistoiminta on aiheuttanut. Vuotoa ei tilastoida minkään yksittäisen maan kasvihuonepäästöksi, mutta se ei planeettaa tai ilmastoa lohduta.

Jos haluaa hahmottaa mittaluokkaa vuotojen vaikutuksille, sitä voi suhteuttaa Suomen ilmastopäästöihin: Kaasuputkivuodon vaikutus voi vastata suuruusluokaltaan 20 vuoden vaikutusajalla tarkasteltuna lähes 80 prosenttia Suomen vuoden 2020 kasvihuonepäästöistä, jos uutta kaasua ei enää vuoda putkesta. Metaani kuitenkin hajoaa ilmakehässä paljon hiilidioksidia nopeammin, joten vaikutus laimenee ajanjakson siitä pidentyessä.

Vuoto ei tule tekemään tyhjäksi kansainvälisiä ilmastotavoitteita, mutta omalta osaltaan tekee ilmastokriisistä vielä hivenen akuutimman. Tämä on vaarallinen esimerkki siitä, millaista tuhoa ihmiskunnalle ja koko planeetalle voi aiheuttaa, kun ilmastopäästöt valjastetaan aseeksi.

Tässä tilanteessa ilmastomielessä paras toimi, jonka Suomi ja EU voivat tehdä, on pitää kiinni ilmastotavoitteistaan ja jatkaa vihreää siirtymää irti fossiilisista polttoaineista.

Nord Streamin olisi saamiensa lupien perusteella huolehdittava putkien kunnossapidosta, mutta mahdollisen valtiollisen terroriteon seuraukset eivät tietenkään kuulu Nord Streamin vastuiden piiriin. Nord Streamin kaasuputkista tuskin tulee koskaan virtaamaan kaasua Saksan tai muun Euroopan tarpeisiin. Se voi hetkellisesti aiheuttaa Keski-Euroopalle ongelmia, mutta pitkällä aikavälillä irtaantuminen Venäjän energiasta on hyväksi koko maanosan energiaitsenäisyyden kannalta.

Itämerityön tulokset eivät ole vaarassa

Kaasuputkivuodoilla ei tämänhetkisten arvioiden mukaan ole vaikutusta Itämeren tilaan laajemmin. Vuodoissa vapautuva metaani ei juuri liukene veteen ja vuotojen vaikutukset ovat paikallisia. Metaania esiintyy meriekosysteemissä pieniä määriä myös luonnostaan, kun eloperäinen aine mädäntyy hapettomissa olosuhteissa.

Paikallisesti Bornholmin saaren ympäristössä vaikutukset ovat tietenkin kielteisiä merieliöstölle: esimerkiksi kalat, merinisäkkäät ja linnut joko pakenivat paikalta tai menehtyivät. Kun kaasuvuoto loppuu, vesieliöt voivat palata alueille, eikä metaani enää vaikuta niiden elinolosuhteisiin.

Ympäristöministeriö on ollut kaasuvuotoihin liittyen yhteydessä Ruotsin, Viron ja Tanskan viranomaisiin, ja päivittäistä yhteydenpitoa jatketaan edelleen. Toimivaltaiset Ruotsin ja Tanskan viranomaiset tutkivat kaasuvuodon syytä. Myös Suomessa seuraamme tarkasti tilanteen kehittymistä.

Kirjoittaja

  Maria Ohisalo
  ympäristö- ja ilmastoministeri

Näkökulma – ympäristöministeriön asiantuntijoiden kirjoituksia