Näkökulma
Yksi luukku ympäristöasioihin - mikä muuttuu?

Valtion ympäristöhallinto muuttuu lähivuosina merkittävästi. Aluehallintovirastot ja ELY-keskukset lakkautetaan, ja ympäristöhallinto kootaan uuteen valtakunnalliseen Lupa- ja valvontavirastoon sekä alueellisiin elinvoimakeskuksiin. Muutos vastaa yhteiskunnallisen toimintaympäristön murrokseen, jossa esimerkiksi maailmanpoliittinen tilanne, uudet teknologiset ratkaisut ja resurssien niukkuus asettavat valtioille ja niiden ympäristöpolitiikalle osin uudenlaisia haasteita.

Aluehallinnon uudistuksella ja sen mahdollistamalla ympäristöasioiden yhden luukun palvelulla voidaan tehostaa voimavarojen käyttöä sekä edistää ilmasto- ja luontotavoitteiden saavuttamista ja tämän edellyttämiä vihreän siirtymän investointeja. 

Hallitusohjelman tavoitteena on parantaa puhtaan siirtymän investointien houkuttelevuutta Suomen keskeisenä kilpailuetuna. Ympäristön näkökulmasta kyse on usein siitä, miten voimme edistää tätä edistävien hankkeiden ja suunnitelmien toteuttamisen sujuvuutta ja ennakoitavuutta ympäristötavoitteista ja hankkeiden hyväksyttävyydestä tinkimättä. Vihreästä siirtymästä toivotaan kehityskulkua kohti kestävää yhteiskuntaa, joka lisää vakautta ja tuo hyvinvointia. Siirtymässä onnistuminen on välttämätöntä paitsi talouden myös ilmasto- ja luontotavoitteiden kannalta. Hallitusohjelmassa tähän pyritään kahden ison muutoksen kautta: valtion aluehallintoa uudistamalla ja ympäristöllisiä menettelyitä sujuvoittamalla. 

Sujuvampaa asiointia ympäristöasioissa yhden luukun kautta 

Uusi valtakunnallinen Lupa- ja valvontavirasto aloittaa 1.1.2026. Siihen yhdistetään Valvira, aluehallintovirastot sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueen tehtäviä. Lupa- ja valvontavirastoon kootaan valtion keskeiset ympäristöön liittyvät lupa- ja valvontatehtävät, jotka muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden. Tulevat elinvoimakeskukset vahvistavat ympäristöhallinnon ohjelma- ja hanketyön kautta luonnon monimuotoisuutta, parantavat ympäristön ja vesistön tilaa ja edistävät ilmastotyötä esimerkiksi EU-rahoituksen ja aluekehityksen puitteissa.

Kun lupa- ja valvontatehtävät kootaan nykyisestä hajanaisesta hallinnosta yhteen virastoon, toiminta on valtakunnallisesti yhdenmukaisempaa ja henkilökunnan asiantuntemus on laajemmin käytössä. Lupa- ja valvontavirastolla on kuitenkin jatkossakin laaja toimipisteverkosto, joten aluetuntemuksesta huolehditaan sitä tarvittavissa asioissa.

Ympäristöasioissa tämä tarkoittaa valtion toimivaltaan kuuluvissa lupamenettelyissä yhden luukun palvelua, joissa vastuu asioiden käsittelystä ja lupaprosessien etenemisestä olisi Lupa- ja valvontavirastolla. Esimerkiksi toiminnanharjoittaja voisi entistä selkeämmin ja mahdollisimman aikaisessa vaiheessa asioida yhden viraston kanssa valtion ympäristöasioissa. Ympäristötehtävien kokoaminen yhteen valtakunnallisesti toimivaltaiseen virastoon parantaa samalla mahdollisuuksia hyödyntää voimavaroja ja asiantuntemusta koko maassa tarkoituksenmukaisella ja tehokkaalla tavalla.

Lakimuutoksilla yhtenäisyyttä ja ennakoitavuutta

Ympäristöministeriö käynnisti syksyllä 2023 yhden luukun palvelujen hankkeen ja sen osana lainsäädäntöhankkeen ympäristömenettelyiden yhden luukun mallin edistämiseksi. Tavoitteena on, että ympäristöasioiden käsittelyssä asiointi ja lupien haku tapahtuu keskitetysti ja oikea-aikaisesti. Avainsanoja uudistuksessa ovat käyttäjälähtöisyys, ennakollisuus, sujuvuus, yhdenmukaisuus, digitaalisuus ja asiantuntemus. 

Tänä keväänä eduskunnalle annettavan hallituksen esityksen keskeisiä lainsäädäntöehdotuksia ovat esimerkiksi viranomaisten ennakollisen ohjauksen ja yhteistyön painottaminen, eräiden ympäristöllisten lupien yhteiskäsittelyn laajentaminen, lupien käsittelyaikojen arvioinnin ja seurannan vahvistaminen sekä lupahakemuksen ja YVA-selostuksen käsittelyn yhtäaikaisuuden edistäminen. EU-sääntelyn toimeenpanemiseksi Lupa- ja valvontavirastoa ehdotetaan yhteyspisteviranomaiseksi, joka ohjaa ja koordinoi hankkeiden lupamenettelyitä EU-sääntelyn edellyttämällä tavalla.

Lisäksi ehdotetaan toimivaksi osoittautuneen vihreän siirtymän lupamenettelyitä edistävän etusijamenettelyn jatkamista neljällä vuodella ja sen laajentamista mm. eräisiin EU-sääntelyyn perustuviin strategisiin hankkeisiin. Myös digitalisaation ja uuden lupaviranomaisen toimintamallien kehittäminen uudessa virastossa on täydessä käynnissä. 

Muutos vaatii resursseja

Ympäristöhallinnon ja -lainsäädännön muutokset tuovat todennäköisesti mukanaan synergiaa, tehostaen uuden Lupa- ja valvontaviraston sisäisiä prosesseja ja asioiden käsittelyä. Hyödyt nopeammasta ja sujuvammasta käsittelystä edellyttävät kuitenkin riittävien viranomaisresurssien turvaamista tehtävien hoitamiseen. Tämä nähdään onnistumisen edellytyksenä niin toiminnanharjoittajien, kansalaisjärjestöjen kuin viranomaistenkin parissa.

Erityisesti vihreän siirtymän etusijamenettelyn jatkamiseen sekä EU-sääntelyyn perustuvien velvoitteiden toimeenpanoon liittyy huomattava potentiaali, mutta hankkeiden lisääntyminen ja niiden usein uutta teknologiaa hyödyntävä luonne vaatii sekä osaamista että tekijöitä. Muutoin uudistusten hyvä aikeet investointien edistämisestä, menettelyiden sujuvuudesta ja kestävän yhteiskunnan rakentamisesta eivät toivotulla tavalla realisoidu.

Lainsäädännön muutokset ja uuden Lupa- ja valvontaviraston ympäristötehtävien monialaisuus, valtakunnallisuus ja vahvistuva asiantuntijuus kuitenkin merkittävällä tavalla parantavat lupamenettelyiden sujuvuutta, eri intressiryhmien yhdenvertaisuutta, päätösten ennakoitavuutta sekä turvaavat ympäristön ja kansalaisten näkökulmasta kestävää yhteiskuntaa.  

Kirjoittajat