Vapaaehtoisuuteen perustuvat käyttöosuusvelvoitteet yksi keino edistää kiertotaloutta
Kiertotaloudessa halutaan pitää materiaalit kierrossa mahdollisimman pitkään. Yksi keino asian edistämiseksi on käyttöosuusvelvoite. Se kannattaa ottaa käyttöön Suomessa aluksi vapaaehtoisilla keinoilla, ehdotetaan ympäristöministeriön tilaamassa Kierrätysmateriaalien käyttöosuusvelvoite kierotalouden edistäjänä -selvityksessä. Selvityksessä suositellaan erityisesti vapaaehtoisia green deal -sopimuksia*.
Käyttöosuusvelvoite tarkoittaa, että esimerkiksi materiaalien tai tuotteiden valmistajien tai jakelijoiden täytyy käyttää tietyissä materiaaleissa tai tuoteryhmässä määrättyjä osuuksia kierrätysraaka-ainetta. Suomessa ei ole tähän velvoittavaa lainsäädäntöä, eikä käyttöosuusvelvoitteen vaikuttavuudesta ole kokemukseen perustuvaa tutkimusta.
Selvityksessä suositellaan, että käyttöosuusvelvoitteet otetaan käyttöön kansallisella tasolla aluksi vapaaehtoisilla keinoilla. Käyttöosuusvelvoite voi olla esimerkiksi julkisten hankintojen hankintakriteeri, vapaaehtoinen toimialaa koskeva green deal -sopimus tai tuotestandardin, merkin tai sertifikaatin mukainen vaatimus. Kierrätysasteen nostamisessa tehokkaimpia keinoja ovat kuitenkin todennäköisesti oikeudellisesti sitovat, siirtymäajat huomioivat velvoitteet. Tällaisten asettaminen kansallisesti on kuitenkin haastavaa EU:n sisämarkkinoita ja tuotteiden sekä materiaalien vapaata liikkuvuutta koskevien normien takia.
Selvityksessä arvioidaan käyttöosuusvelvoitteen tai vastaavien ohjauskeinojen soveltuvuutta, vaikuttavuutta ja toteutettavuutta seuraavissa materiaali- ja tuoteryhmissä: muovit, kuitukankaat, betonimurske maanrakennuksessa sekä typpi- ja fosforiravinteet.
Suositusten mukaan kierrätetyn muovin markkinoita voitaisiin tehostaa kehittämällä ja ottamalla käyttöön kestomuovituotteiden valmistajille green deal -sopimus massataseperiaatetta soveltaen. Rakentamisen muovien osalta voitaisiin laajentaa nykyistä rakentamisen muovien green dealia vahvistamalla julkisten hankintojen roolia sopimuksessa sekä lisäämällä tuoteryhmiä. Tarkasteltavaksi voitaisiin muovituotteiden osalta ottaa myös mahdollisuus vapaaehtoiseen tuottajavastuujärjestelmään käyttöosuusvelvoitetta tukevana ohjauskeinona.
Myös kuitukangastuotteiden valmistajille suositellaan vapaaehtoista sitoumusta green deal -sopimuksella toteutettuna ja massataseperiaatetta soveltaen. Betonimurskeen käyttöä voitaisiin vauhdittaa ensi vaiheessa neuvottelemalla maarakentamisen julkisia hankintoja koskeva green deal -sopimus, johon sisällytettäisiin betonimurskeen ja muiden materiaalien kierrätettyä sisältöä koskeva toimenpide.
Ravinteille ei pystytty muodostamaan tämän selvityksen pohjalta suosituksia.
Lisätietoja:
Heikki Sorasahi, ympäristöministeriö, [email protected], +358 50 516 2990
Selvityksen laatija Gaia Consulting Oy: Tuulia Sinijärvi, [email protected], p. 040 708 5917
* Green deal on vapaaehtoinen ja määräaikainen sopimus, jonka avulla etsitään ratkaisuja ilmastohaasteisiin, luonnon monimuotoisuuden vähenemiseen, luonnonvarojen ylikulutukseen ja kiertotalouden edistämiseen Suomessa. Sopimus tehdään valtion ja elinkeinoelämän välillä. Lisäksi sopimuksia voidaan solmia myös julkisen sektorin, kuten kuntien ja virastojen kanssa. Sopimukset tarjoavat lainsäädäntöä joustavamman toimintamallin etsiä tehokkaimpia, toimivimpia, ajankohtaisimpia ratkaisuja yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi.