Uusi portaali kokoaa tilannekuvaa kiinteistö- ja rakentamisalan digitalisaatiosta
Tammikuussa 2021 käynnistyi Rakennustietosäätiön KIRA Dataflow -hanke, jossa on muodostettu tilannekuvaa kiinteistö- ja rakennusalan eli KIRA-alan digikehityksestä yksityisellä sektorilla. Projekti on toteutettu yhteistyössä ympäristöministeriön kanssa ja rahoitettu Ryhti-järjestöavustuksella.
Työn tuloksena on avattu kehitysversio uudesta KIRA Dataflow -verkkoportaalista, jonne on jatkossa tarkoitus kerätä toimialan hankkeiden tuotoksia. Idea on, että käyttäjä voisi helposti muodostaa yleiskuvan standardeista, käyttötapauksista ja käynnissä olevasta kehitystyöstä sekä voisi halutessaan perehtyä syvemmin vaikkapa hankkeiden riippuvuuksiin käynnistysvaiheessa.
Verkkoportaalissa on nyt alkuvaiheessa muun muassa KIRA Dataflow -hankkeen yrityshaastattelut, listaus standardeista, keskustelussa olevista käyttötapauksista sekä koontia KIRA-alan tietopääomamäärityksistä.
Hankkeessa selvitettiin eri toimijoita haastattelemalla muun muassa miten datan liikkuminen koetaan ja mitkä ovat alan päivänpolttavia digitalisaatioon liittyviä aiheita toimialalla.
Millaiset ovat kiinteistö- ja rakennusalan digiperustukset?
”Perustukset on talon tärkein rakenne, mutta millaiset ovat kiinteistö- ja rakennusalan digiperustukset? Minkä olemassa olevan päälle digitalisaatiota rakennetaan? Tämä on ollut hankkeemme pihvi”, tiivistää Rakennustietosäätiö RTS:n digitaalisen rakennetun ympäristön tutkimusjohtaja Tommi Arola.
Selvitystyössä tehtiin monia löydöksiä. Esimerkiksi yritysten liiketoiminnan digikehityksessä havaittiin neljä toistuvaa teemaa:
- Digitaalisten ratkaisujen toteutus etenee jatkossa yritysten oman toiminnanohjauksen kautta.
- Lähes kaikissa KIRA-alan yrityksissä on käynnissä jonkinlainen sisäinen ICT-järjestelyiden uudistus.
- Datapaine kasvaa, kun aikaisempi data pitää ottaa uudelleen käyttöön ja samaan aikaan pitää standardisoida uusi tarvittava tietopääoma.
- Digikulttuurin muutosjohtamista tarvitaan erityisesti siksi, että roolit ja tehtävänkuvat uudistuvat ja digiosaaminen sulautuu nykytehtäviin.
Alan yrityksiltä kysyttiin lisäksi, millaisia digitaalisia kyvykkyyksiä niissä ollaan kehittämässä.
”Rakennuksen tietojohtaminen, sähköinen arkistointi, ydintiedonhallinta ja sähköinen asiakaspalvelu ovat nyt tapetilla. Muita aiheita, joita konkreettisella tasolla kehitetään ovat rakennusten sähköiset huoltokirjat, tietoturva ja tietosuoja sekä rakentaminen ja kiinteistön ylläpito läpi elinkaaren BIM-tietomallien avulla. Havainto on, että uusien asioiden rinnalla perusasioista, kuten sähköisestä arkistoinnista, halutaan pitää myös jatkossa huolta”, Arola luettelee.
Digitalisaation käyttötapauksia kaivataan
Haastatteluissa ilmeni, että kiinteistö- ja rakennusalan yrityksissä nähdään digitalisaation etenevän käyttötapaukset edellä. Käyttötapauksissa kuvataan käyttäjän tarve sekä yhden tai useamman järjestelmän välistä vuorovaikutusta, toimintaa ja tiedon virtaamista.
”KIRA-alan digitalisaation käyttötapauksista puhutaan paljon, mutta toistaiseksi ei ole ollut saatavilla listaa. Olen poiminut sytykeaineistoksi keskusteluun käyttötapauksia ja prosesseja, joita käsitellään esimerkiksi ympäristöministeriön Ryhti-hankkeessa ja tietomallivakioinnin yhteydessä. Ne löytyvät portaalista hyödynnettäväksi. Otan mieluusti lisää listalle”, Arola sanoo.
Puolet rakentamisen datasta valuu hukkaan
”Rakennusalalla on todettu olevan vaikeuksia tiedon hyödyntämisessä. Autodesk-ohjelmistoyhtiön ja FMI-konsulttiyhtiön vuoden 2021 kyselyn mukaan noin 50 prosenttia projektitiedosta menee Suomessa hukkaan. Maailmanlaajuisesti ”huonojen tietojen” kustannukset voivat raportin arvioiden mukaan olla miljardiluokkaa”, Arola sanoo.
KIRA Dataflow -hankkeessa alan yrityksiltä kysyttiin tiedoista, joiden pitää virrata ja olla käytettävissä useiden prosessien ja toimintojen välillä. Eniten tällaisia tarpeita on rakentamisen toteutustietojen (78 % vastanneista), rakentamisen hankesuunnittelutietojen (52 %) sekä työmaan ja toimitusketjun materiaali- tai laitetietojen (52 %) osalta.
Jatkossa on kiinnitettävä huomiota datahukkaan ja pohtia, voisiko tiedolla olla jossain muualla joku, joka voisi jalostaa siitä lisäarvoa.
Digitalisaatio etenee, mutta standardisointia kaivataan
Yhteenvetona voidaan todeta, että kiinteistö- ja rakennusalan digitalisaatio etenee monella eri saralla ja alalla on hyvää kehitystarmoa. Toiminnan ja tietojen standardisointi toistuu kaikkien yritysten puheissa.
”Havainnoin eri keskusteluja vuonna 2021. Toistuvasti nostettiin haaste esimerkiksi tiedon standardisoinnin tarpeesta, koska toimialan tieto ei tällä hetkellä ole uudelleenkäytettävää tai eri käytännön syyt estävät sen käyttämisen”, Arola summaa. Ihannetilanteessa tieto saataisiin jakoon liikenne- ja energiatoimialojen kanssa.
”Portaali on ensimmäinen kaikille avoin ja edelleen kehitettävä ehdotus tilannekuvaksi ja rakennekirjastoksi. Tarkoituksena on nyt käydä siitä vuoropuhelua ja rakentaa toimintamalli, miten portaali saadaan osaksi kehitysarkeamme. Otan mielelläni vastaan palautetta ja ehdotuksia, miten edetä tämän kanssa”, Arola sanoo.