Utsjoen Tenonlaaksoon Suomen kuudes maisemanhoitoalue – ensimmäinen saamelaisten kotiseutualueelle
Ympäristöministeriö on perustanut maisemanhoitoalueen Utsjoen Tenonlaaksoon. Tenonlaakson maisemanhoitoalueen tarkoituksena on alueen luonnon- ja kulttuurimaiseman kauneuden, historiallisten ominaispiirteiden ja niihin liittyvien arvojen säilyttäminen ja hoitaminen. Laajuudeltaan alue on 6208 hehtaaria ja se käsittää Tenon jokivarren kyliä ja maisemia.
Ympäristöministeriö ja Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Ympäristöministeriö on perustanut maisemanhoitoalueen Utsjoen Tenonlaaksoon. Tenonlaakson maisemanhoitoalueen tarkoituksena on alueen luonnon- ja kulttuurimaiseman kauneuden, historiallisten ominaispiirteiden ja niihin liittyvien arvojen säilyttäminen ja hoitaminen. Maisemanhoitoalue perustettiin luonnonsuojelulain nojalla.
”Erityisen merkittävää on, että Tenonlaakso on maamme ensimmäinen saamelaisten kotiseutualueille perustettu maisemanhoitoalue. Ympäristöministeriö kiittää lämpimästi alueen valmisteluun osallistuneita tahoja ja asukkaita määrätietoisesta toiminnasta koko Euroopan mittakaavassa ainutlaatuisten maisemien vaalimisessa. Tenonlaakson maisemanhoitoalue vahvistaa maamme maisemanhoitoalueiden verkostoa”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari.
Aloitteen maisemanhoitoalueen perustamisesta teki Karigasniemen kyläyhdistys ry. Perustamista on valmisteltu Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen johtamassa hankkeessa kiinteässä yhteistyössä paikallisten asukkaiden ja eri sidosryhmien kesken. Utsjoen kunta on tukenut hanketta.
Tavoitteena edistää luonto- ja maisema-arvoja
Tenonlaakson maisemanhoitoalueen tavoitteena on innostaa maanomistajia ja alueen yrittäjiä pitkäjänteiseen kulttuurimaiseman hoitoon. Alueen perustamispäätökseen sisältyy suosituksia maisemanhoidon käytännön toteuttamista varten. Päätöksen tukena on alueen maisemanhoito- ja käyttösuunnitelma, jossa tehdään selkoa alueen arvoista sekä maisemanhoidon toteuttamisen keinoista.
Maisemanhoitoalue käsittää Tenon jokivarren kyliä ja maisemia noin 40 kilometrin matkalla Piesjoelta Nuvvukseen. Lännessä se rajautuu jokiuomaa pitkin kulkevaan Norjan vastaiseen valtakunnanrajaan ja idässä Paistunturin erämaan tunturiylänköön. Laajuudeltaan alue on 6208 hehtaaria. Siitä reilusti yli puolet on yksityisomistuksessa, kuuluen 638:lle maanomistajalle. Valtion maata on 2340 ha.
Tenonlaakso on Suomen pisin laaksomuodostuma
Tenonlaakso on paikoitellen jopa 200–300 metriä syvä. Komean virran ja sitä ympäröivien tunturiselänteiden maisema on poikkeuksellisen näyttävä. Jokilaakson elinvoimainen kulttuurimaisema perustuu vanhaan ja uuteen asutukseen ja siihen liittyvään rakennuskantaan, peltoihin, kenttiin, kalastusalueisiin ja matkailuyrityksiin. Asutusvyöhykettä reunustavat jyrkät, tunturikoivujen peittämät rinteet sekä puuttomat ja kiviset, luonnontilaiset lakialueet.
Vapaana virtaava Tenojoki on tarjonnut seudun asukkaille ympärivuotisen ravinnon ja hyvät kulkuyhteydet. Perinteiset elinkeinot ovat perustuneet kalastukseen, poronhoitoon, pienkarjan hoitoon ja metsästykseen. Kylämaisemiin vaikuttanut karjanhoito perustui alkujaan luonnonniittyjen hyödyntämiseen. Varsinainen maatalous tuli alueelle uudisasutuksen myötä 1700-luvulta lähtien. Nykyään poronhoito ja peltojen viljely rehuksi ovat kulttuurimaiseman säilyttäjinä merkittävässä asemassa. Lohen pyytäminen on tärkeä osa paikalliskulttuuria. Alueelle on kehittynyt omaleimainen jokisaamelainen kulttuuri. Rakennuskanta on vanhimmilta osiltaan peräisin 1800-luvulta.
Luonnonsuojelulain nojalla voidaan perustaa erityisiä maisemanhoitoalueita. Niiden avulla vaalitaan muun muassa luonnon- tai kulttuurimaisemaa sekä alueiden historiallisia ominaispiirteitä. Maisemanhoitoalueet perustetaan yhteistyössä paikallisten toimijoiden, kuten kyläyhdistysten ja kuntien kanssa. Aikaisemmin on ympäristöministeriön päätöksellä perustettu viisi valtakunnallista maisemanhoitoaluetta: Raaseporin Skärlandetiin, Kauhajoen Hyypänjokilaaksoon, Pelkosenniemen Kairalan ja Luiron kyliin, Simoon sekä Sotkamon Naapurinvaaraan. Lisäksi ELY-keskusten päätöksellä on perustettu kaksi maakunnallista maisemanhoitoaluetta: Sallan Saijaan ja Suomussalmen vienalaiskyliin.
Lisätietoja
Tapio Heikkilä
ympäristöneuvos
ympäristöministeriö
p. 0295 250 166
[email protected]
Marjut Kokko
ylitarkastaja
Lapin ELY-keskus
p. 0295 037 380
[email protected]
Taina Pieski
kunnanjohtaja
Utsjoki
p. 050 5351574
[email protected]