Ilmastopolitiikan pyöreä pöytä keskusteli liikenteen päästöjen vähentämisestä
Siirtymässä fossiilittomaan liikenteeseen huomioitava sosiaalinen oikeudenmukaisuus, alueelliset erot ja kilpailukyky
Ilmastopolitiikan pyöreä pöytä kokoontui keskiviikkona keskustelemaan oikeudenmukaisesta siirtymästä fossiilittomaan liikenteeseen. Kokouksessa keskusteltiin erityisesti fossiilittoman liikenteen tiekartan toimenpiteistä ja liikenteen päästövähennysten kustannusten jakautumisesta.
Alustajina olivat fossiilittoman liikenteen tiekartasta yksikön johtaja Päivi Antikainen liikenne- ja viestintäministeriöstä sekä hiilen hinnoittelun vaikutuksista taloustieteen professori Matti Liski Aalto-yliopistosta. Kokouksen puheenjohtajana toimi ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen. Myös liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka osallistui kokoukseen.
Keskustelussa nousivat esiin muun muassa päästövähennysten keinopaletin moninaisuus, taloudellisen ohjauksen tärkeys, alueellisten erojen huomioiminen, raskaan liikenteen ja henkilöliikenteen erilaiset ratkaisut, vientiteollisuuden kilpailukyky ja liikkumismuotoja tasa-arvoistava kaupunkisuunnittelu.
”Viimeiset sata vuotta liikennettä on rakennettu autoja ja autoilijoita varten. Jatkossa etusijalle tulee asettaa sellaiset liikennemuodot, jotka edistävät kestävää liikkumista. Kunnat ovat tässä työssä avainasemassa. Kattava ja edullinen joukkoliikenne ja hyvät kevyen liikenteen verkostot ovat paras tapa kohti oikeudenmukaista siirtymää”, sanoi Iin kunnanjohtaja Ari Alatossava, joka edustaa pyöreässä pöydässä Hinku-kuntia.
Pyöreän pöydän ympärillä korostettiin, että siirtymälle tulee saada laaja yhteiskunnallinen tuki. Viestinnän tulee olla johdonmukaista ja tavallisille ihmisille ymmärrettävää.
”Kaikki osapuolet pitää saada mukaan laajan keinovalikoiman priorisointiin ja vaikutusten arviointiin. Uusien teknologioiden ja synteettisten polttoaineiden kehitykseen tulee panostaa. Kuljetusten kustannusten olisi tärkeä pysyä kurissa, joten polttoaineiden kustannusten nostamisen tulisi olla viimesijainen keino”, Teknologiateollisuus ry:n johtaja Helena Soimakallio painotti.
Yksilöiden kannalta tärkeintä on liikkumisen käytännöllisyys ja sujuvuus. Toimivat ratkaisut ovat myös houkuttelevia ja hyväksyttäviä.
”Kaupunkisuunnittelussa täytyy mahdollistaa se, että vaihtoehtoiset kulkumuodot ovat parempi vaihtoehto kuin yksityisautoilu. Samalla täytyy myös sujuvoittaa matkaketjuja ja tehdä eri kulkumuotojen yhdistämisestä helpompaa. Siirtymällä ei saada lisätä eriarvoistumiskehitystä, vaan kaikilla täytyy olla edelleen mahdollisuus liikkua ja toteuttaa unelmiaan”, totesi Nuorten agenda 2030 -ryhmän puheenjohtaja Laura Hildén.
”Kaupunkiseuduilla joukkoliikenne tukee oikeudenmukaista siirtymää. Se on kaikille avoin tulotasoon, osaamiseen, ikään ja auton tai ajokortin omistamiseen katsomatta. Parhaiten oikeudenmukaisuus voidaan varmistaa pitämällä kaupunkien joukkoliikenne voimissaan ja kilpailukykyisenä myös koronan aiheuttamien talousvaikeuksien yli”, korosti Helsingin seudun liikenteen toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi.
Lisätietoja:
Ympäristö- ja ilmastoministerin erityisavustaja Riikka Yliluoma, p. 0295 250 091, [email protected]
Iin kunnanjohtaja Ari Alatossava, HINKU-kunnat, p. 040 567 6700, [email protected]
Johtaja Helena Soimakallio, Teknologiateollisuus ry, p. 040 550 7706, [email protected]
Puheenjohtaja Laura Hildén, Nuorten Agenda 2030 -ryhmä, [email protected]
Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi, Helsingin seudun liikenne HSL, p. 09 4766 4040, [email protected]
Ilmastopolitiikan pyöreän pöydän pääsihteeri, ympäristöneuvos Merja Turunen, p. 0295 250 387, [email protected]
Valtioneuvosto asetti ilmastopolitiikan pyöreän pöydän 27.2.2020. Se kerää yhteen laajan joukon toimijoita yhteiskunnan eri sektoreilta. Ilmastopolitiikan pyöreän pöydän tarkoituksena on luoda yhteistä ymmärrystä siitä, miten Suomi voi siirtyä hiilineutraaliin yhteiskuntaan oikeudenmukaisesti ja nykyistä nopeammalla aikataululla. Pyöreä pöytä tukee työllään ilmastopolitiikan kansallista valmistelua ja toimeenpanoa.