Saimaannorppakannan kasvu jatkuu – tehdyt suojelutoimet tuottavat tulosta
Metsähallitus ja ympäristöministeriö tiedottavat
Metsähallituksen arvion mukaan saimaannorppien talvikanta vuodelta 2016 on noin 360 norppaa. Tänä vuonna syntyi 86 kuuttia, mikä on enemmän kuin koskaan yli 30 vuoden seurantahistorian aikana. Keskeistä ovat vuosina 2010 ja 2011 tehdyt verkkokalastuksen kevätrajoitusalueiden laajennukset sekä onnistunut vapaaehtoisvoimin tehty apukinostyö. Etenkin kahtena viime vuonna havaittu poikasmäärän nousu osoittaa näiden suojelupäätösten ja -toimien onnistumisen.
Vuosina 2010 ja 2011 yhä useampi kuutti selvisi hengissä kiitos laajentuneiden verkkokalastuksen kevätrajoitusalueiden, ja nyt ensimmäiset näinä vuosina syntyneistä norpista ovat saavuttaneet sukukypsyyden ja lisänneet kannan syntyvyyttä. Suurella vapaaehtoistyöllä ja Metsähallituksen johdolla tehdyt apukinokset ovat ehkäisseet luontaisten pesäkinosten puutteesta johtuvaa pesäkuolleisuutta.
Saimaannorppakannan neljän prosentin vuosittainen kasvu on eri tahojen yhteistyön tulos. Metsähallitus on vastannut suojelusta maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön ohjauksessa, ja osakaskuntien ja ELY-keskuksen yhteistyö kalastusrajoitussopimusten tekemiseksi on onnistunut hyvin.
”Erityiskiitos Metsähallituksen väelle, ELY-keskukselle, lukuisille vapaaehtoisille ja kumppaneille kalastajista ympäristöjärjestöihin ja paikallisväestöön. Metsähallituksen johdolla tehty apukinosten kolaaminen tuottaa tulosta. Kalastusrajoitussopimuksia on tehty kiitettävästi, ja toivon vielä, että loputkin asetuksella rajoitetut alueet saataisiin sopimusten ja korvausten piiriin”, sanoo maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen.
Saimaannorppakannan seurantaa, hoitoa ja suojelua jatketaan laajalla yhteistyöllä saimaannorpan suojelustrategian ja -toimenpidesuunnitelman mukaisesti. Tänäkin keväänä laajennettiin saimaannorppien turvaksi verkkokalastuksen rajoitusaluetta, ja osakaskunnat ovat kiitettävästi tehneet kalastusrajoitussopimuksia kevätkesän aikana.
Saimaannorppakannan elpyminen kuvaa hyvin suomalaisten yhteistä tahtoa norpan säilyttämiseen.
”Etenkin paikallisten ihmisten merkittävä vapaaehtoistyö apukinosten teossa sekä pesälaskennassa osoittaa, että ainutlaatuisen norpan halutaan pysyvän osana Suomen luontoa”, sanoo ylitarkastaja Tero Sipilä Metsähallituksesta. ”Apukinostalkoisiin on tultu myös kaikkialta Suomesta. Ihmisten aktiivisuus norppahavaintojen ilmoittamisessa on niin ikään ollut erinomaista.”
”Tämän vuoden keväänä pystyttiin tekemään kattava pesälaskenta, koska jäätilanne pesälaskenta-aikaan oli hyvä. Lumen määrä riitti pesintään, vaikka osalle Saimaata kinokset muodostuivat vasta maaliskuun alussa”, sanoo pesälaskennoista vastaava suojelubiologi Jouni Koskela Metsähallituksesta.
Pesiä löydettiin 722 kpl, mikä on yli 30 vuotta tehdyn kannan seurantahistorian ennätys. Samoin arvioitu kuuttituotos (86 kpl) ja arvio synnytyskykyisten naaraiden määrästä (111 kpl) ovat kaikkien aikojen suurimmat.
Lisätietoja:Metsähallitus, ylitarkastaja Tero Sipilä, p. 0400 659 668, suojelubiologi Jouni Koskela, p. 0400 188 825. Sähköposti: [email protected]
Ympäristöministeriö, ympäristöneuvos Esko Hyvärinen, p. 0295 250 094, [email protected]
Faktoja saimaannorpasta:- Vuonna 2010 uhanalaisuusluokaksi määritettiin äärimmäisen uhanalainen (CR) ja vuonna 2015 astetta vähäisemmäksi tasolle erittäin uhanalainen (EN). Saimaannorppa on edelleen uhanalainen, mutta sukupuuton riski vähenee pienen kannan kasvaessa.
- Keskimääräinen kannan kasvu viimeisen viiden vuoden ajalta on ollut 3.6 % vastaten saimaannorpan suojelun strategian tavoitetta 3–4 % vuodessa.
- Hyvän lumitilanteen ansiosta vuoden 2016 pesintä on lähes luonnonmukainen, vaikka myös apukinoksia tehtiin. Pesäpoikaskuolleisuus oli vain 8 %, joka vastaa hyvälumisen talven luontaista pesäkuolleisuutta. Kannan koon arviointiin pesäaineiston laatu ja laajuus on hyvä verrattuna kahteen aikaisempaan vuoteen, jolloin pesinnän ongelmana oli lumen puute. Näinä vuosina apukinosten teko oli erityisen tärkeää.
- Vuonna 2015 syntyi 71 kuuttia, vuosina 2012–2014 hieman yli 60 ja vuosina 2005–2011 hieman yli 50 kuuttia. Aiempi n. 50–60 kuutin vuosituotto mahdollisti vuosittain keskimäärin n. 10–15 yksilöllä kannan kasvun. Nykyinen kuuttituotanto viittaa vuosittaiseen 10–20 yksilön kannan kasvuun, jos pesimäolot eivät esim. ilmaston muutoksen vuoksi voimakkaasti heikkene. Tällöin apukinosten teon merkitys kasvaa.
- Arvioitu synnyttäjien määrä on myös noussut tasaisesti; arvio 2014: 87kpl, 2015: 95 kpl ja vuonna 2016: 111 kpl.
- Kevätkalastusrajoituksia laajennettiin voimakkaasti vuosina 2010 ja 2011, jolloin niiden pinta-ala nousi noin 700 neliökilometrin tasolta noin 1 800 neliökilometrin tasoon. Vuosina 2010 ja 2011 syntyneet ja elossa säilyneet kuutit ovat nyt lisääntymisiässä, joka on nostanut kannan syntyvyyttä. Nykyisin kalastusrajoituksen pinta-ala on noin 2 680 km².
- Vapaaehtoisten kalastusrajoitussopimusten kattavuus on yli 90 % tavoite- tai asetusalueen pinta-alasta. Kattavuuden odotetaan parantuvan ensi vuonna, koska useilla osakaskunnilla on alkuvuodesta vuosikokoukset. Jopa 18 osakaskuntaa asetusalueen reunoilla ovat tehneet esitettyä asetusaluetta laajemmat kalastusrajoitussopimukset alueensa kuuttien turvaksi.
- www.metsa.fi/saimaannorppa
- Kaavio: Saimaannorpan talvikannan kehitys vuosina 2000–2016. Metsähallitus, luontopalvelut
- Saimaannorppa. Kuva: Metsähallitus / Harri Ekholm
- Saimaannorpalle apukinoksia kolaamassa 1:
- Kuvassa saimaannorpalle apukinoksia tekemässä alkutalvesta 2016 aluejohtaja Matti Määttä Metsähallituksen luontopalvelut, suojelujohtaja Jari Luukkonen WWF, maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen. Kuva: Metsähallitus / Jouni Koskela.
- Saimaannorpalle apukinoksia kolaamassa 2:
- Kuvassa saimaannorpalle apukinoksia tekemässä alkutalvesta 2016 osakaskunnan edustaja Harry Härkönen, suojelujohtaja Jari Luukkonen WWF, maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen. Kuva: Metsähallitus / Jouni Koskela.