Saamelaisten geenivaroihin liittyvää perinteistä tietoa selvitetään
Ympäristöministeriön rahoittamassa hankkeessa selvitetään saamelaisten geenivaroihin liittyvää perinteistä tietoa ja luodaan ohjeistus, miten saamelaisten geenivaroihin liittyvää perinteistä tietoa voidaan hyödyntää oikeudenmukaisesti ja saamelaisten suostumuksella. Hankkeen toteuttaa Dierpmis ay.
Ympäristöministeriö ja Dierpmis ay
”Saamelaisten geenivaroihin liittyvän perinteisen tiedon käyttäjien tulee hankkia ennakkosuostumus. Nyt luomme pohjaa toimintatavalle, jossa perinteisen tiedon hyödyntäminen on oikeudenmukaista. Arvostan sitä, että saamelaisyhteisö toimii asiassa aktiivisesti”, ympäristöneuvos Markus Tarasti sanoo. Tarasti toimii hankkeen ohjausryhmän puheenjohtajana.
Hanke tuottaa tietoa geenivarojen saatavuudesta sekä niiden käytöstä saatavien hyötyjen oikeudenmukaisesta ja tasapuolisesta jaosta tehdyn Nagoyan pöytäkirjan ja siihen liittyvän lainsäädännön toimeenpanosta. Hankkeessa haastatellaan saamelaisia perinteisen tiedon haltijoita geenivaroihin liittyvästä perinteisestä tiedosta ja sen käytöstä sekä selvitetään arkistojen ja tutkimuskirjallisuuden avulla saamelaisten geenivaroihin liittyvän perinteisen tiedon käyttöä.
Toteutuksessa huomioitava oikeudenmukaisuus ja tasapuolisuus
Geenivaroihin liittyvä saamelaisten perinteinen tieto tarkoittaa tietoa geenivarojen käytöstä, taidosta ja osaamisesta, mikä on kehittynyt ja mitä ylläpidetään saamelaiskulttuurissa. Se tarkoittaa esimerkiksi tietoa kasvien ominaisuuksista, joita käytetään saamelaiskulttuurissa lääkintään. Hankkeessa kerättyä tietoa käytetään pohjana Saamelaiskäräjien hallinnoiman tietokannan muodostamiseksi saamelaisten geenivaroihin liittyvästä perinteisestä tiedosta.
"Odotukseni tämän hankkeen osalta ovat korkealla. On tärkeä saada geenivaralain säädökset toimimaan ja luoda selkeät pelisäännöt siitä, miten toimitaan asioissa, jotka koskevat saamelaisten geenivaroihin liittyvän perinteisen tiedon hyödyntämistä ja hyötyjen tasapuolista jakoa”, sanoo Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.
”Kolttasaamelaisilla yli rajojen on paljon tietoa eri kasvilajien käytöstä lääkinnässä, ravintona ja terveyden ylläpitämisessä. On tärkeää, että tämä tieto saadaan kerättyä ennen kaikkea saamelaisyhteisön käyttöön. Hankkeen toteutukseen liittyy paljon eettisiä kysymyksiä, ja olen iloinen, että saamelaisyhteisö on mukana huolehtimassa saamelaisten oikeuksien toteutumisesta hankkeessa”, Kolttien luottamusmies Veikko Feodoroff painottaa.
Yhteistyötä eri toimijoiden kanssa
Hankkeessa luodaan viranomaisille, Saamelaiskäräjille ja Kolttien kyläkokoukselle ohjeistus siitä, miten toimitaan, jos toimija haluaa hyödyntää saamelaisten geenivaroihin liittyvää perinteistä tietoa.
”Tämä on hyvin mielenkiintoinen ja haasteellinen hanke. Hanketoimijana olen iloinen, että hankkeessa työskentelee asiantunteva ohjausryhmä ja hankkeella on Saamelaiskäräjien ja Kolttien kyläkokouksen tuki. Hankkeen haastattelut tehdään kesällä ja odotan innolla keskusteluja perinteisen tiedon haltijoiden kanssa”, hankevastaava FT Klemetti Näkkäläjärvi kertoo.
Hanke toteutetaan vuoden 2022 aikana. Hankkeessa tehdään läheistä yhteistyötä saamelaisinstituutioiden kanssa ja kuullaan Norjan ja Ruotsin saamelaiskäräjiä. Hankkeen toteutumista ohjaa ympäristöministeriön asettama ohjausryhmä. Ohjausryhmään kuuluu maa- ja metsätalousministeriön, Luonnonvarakeskuksen, Suomen ympäristökeskuksen, Saamelaiskäräjien ja Kolttien kyläkokouksen edustajat.
Nagoyan pöytäkirja
Nagoyan pöytäkirjan tehtävä on edistää maailman geenivarojen saatavuutta ja sitä, että niiden käytöstä saatavat hyödyt jakautuvat oikeudenmukaisesti geenivarojen tarjoaja- ja käyttäjämaiden välillä. Samalla edistetään biologisen monimuotoisuuden suojelua ja luonnonvarojen kestävää käyttöä. Suomesta tuli Nagoyan pöytäkirjan osapuoli vuonna 2016.
Lisätietoa:
Markus Tarasti
ympäristöneuvos
ympäristöministeriö
p. 0295 250 291
[email protected]
Klemetti Näkkäläjärvi
Hankevastaava
Dierpmis ay
p. 040 537 1584
[email protected]