Pohjoismaat tarttuneet yhteistuumin toimiin rakentamisen ilmastopäästöjen pienentämiseksi

Pohjoismaat ovat viime vuosina tiivistäneet yhteistyötä rakennetun ympäristön ilmastopäästöjen suitsimiseksi. Töitä tehdään erityisesti sen eteen, että rakentamisen ilmastovaikutuksia pystyttäisiin arvioimaan ja ohjaamaan maissa vastaavin periaattein.

ympäristöministeriö ja Ruotsin valtiovarainministeriö tiedottavat

”Olemme siirtyneet pohjoismaisessa rakentamis- ja asumisalan ilmastoyhteistyössä sanoista tekoihin. Suomi ja Ruotsi julkaisivat tänään rakentamisen päästöihin pureutuvat palvelut, jotka on tehty yhdessä avoimesti tietoa ja parhaita käytäntöjä jakaen. Olen iloinen siitä, että Pohjoismaat näyttävät omalla mallillaan koko EU:lle, miten ilmastonmuutoksen hillinnän työkaluja voidaan kehittää yhdessä”, iloitsee ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen.

Suomen ja Ruotsin rakentamisen päästötietokannat tarjoavat avoimesti ja maksutta puolueetonta ja vertailukelpoista tietoa rakennustuotteiden sekä rakentamisen prosessien kasvihuonekaasupäästöistä. Tietokantojen tiedot ovat maakohtaisia, mutta ne on kerätty ja laadittu samalla tavalla, yhteistyössä maiden rakennusalojen kanssa. Pohjoismainen rakennusala hyötyy erityisesti siitä, että rakentamisen ilmastovaikutuksia arvioidaan Pohjoismaissa yhteneväisesti.

”Pariisin ilmastosopimuksen maailmanlaajuisen ilmastotavoitteen saavuttaminen edellyttää merkittävää yhteiskunnallista siirtymää kohti vähäpäästöisyyttä. Olen iloinen siitä, että Ruotsi ja Suomi ovat eturintamassa vauhdittamassa siirtymää kestävämpään rakentamiseen pienemmillä ympäristö- ja ilmastovaikutuksilla. Yhdessä Pohjoismaat voivat osoittaa mahdollisuudet yhdistää ilmastosiirtymä hyvinvointiin ja hyvään kilpailukykyyn”, sanoo Ruotsin asuntoministeri Märta Stenevi.

”Pohjoismaiden asunto- ja rakennusministerit hyväksyivät syksyllä 2020 uuden toimintasuunnitelman kaudelle 2021–2024, jonka tavoitteena on ilmastoystävällisempi pohjoismainen rakennusala. Panostus on osa työtä toteuttaa visio Pohjoismaista maailman kestävimpänä ja integroituneimpana alueena vuoteen 2030 mennessä. Suomen ja Ruotsin tänään julkaisemat päästötietokannat ovat tärkeä askel kohti kunnianhimoisia tavoitteita pohjoismaisesta rakennusalasta, jonka ympäristö- ja ilmastovaikutukset ovat huomattavasti pienemmät”, sanoo Pohjoismaisen ministerineuvoston pääsihteeri Paula Lehtomäki.

Pohjoismaisen yhteistyön mahdollisuudet yhdenmukaistaa rakennusalaa ohjaavia säännöksiä ja standardeja ovat suuret. Monet Pohjoismaat valmistelevat uutta lainsäädäntöä ja muita toimia vähähiilisen rakentamisen vauhdittamiseksi. Tulevaisuudessa rakennusten koko elinkaaren aikaiset ilmastovaikutukset on huomioitava entistä paremmin aina rakennusmateriaalien valmistuksesta rakennusjätteen synnyn ehkäisyyn esimerkiksi niitä uudelleenkäyttämällä tai kierrättämällä.

Haasteeksi rakennusalalle ovat muodostuneet jäsenmaiden keskenään erilaiset rakentamismääräykset, jotka pahimmillaan vaikeuttavat kauppaa niin EU:n sisällä kuin Pohjoismaiden välillä. Pohjoismaat perustivat keväällä 2020 yhteisen ohjausryhmän koordinoimaan pohjoismaisten rakentamismääräysten yhtenäistämistä. Vuoden 2021 aikana käynnistyy useita uusia yhteistyöhankkeita, jotka tähtäävät siihen, että pohjoismaisesta rakentamis- ja asumisalasta tulee entistä kestävämpi ja kilpailukykyisempi.

Lisätietoja:
ympäristö- ja ilmastoministerin erityisavustaja Timo Juurikkala, ympäristöministeriö, p. 040 555 4013, [email protected]

asuntoministeri Märta Stenevin lehdistösihteeri Frida Färlin, Ruotsin valtiovarainministeriö, p. +46 073 0785 224, [email protected]

vanhempi neuvonantaja Kristian Henriksen, Pohjoismaiden ministerineuvosto, p. +45 29 69 29 93, [email protected]