OECD kiittää Suomea kunnianhimoisista ympäristötavoitteista – politiikkatoimiin toivotaan vauhtia
OECD:n arvion mukaan Suomen ympäristöpolitiikan kehitys on viime vuosina ollut myönteistä. OECD pitää hiilineutraaliustavoitetta sekä luonnon monimuotoisuuden ja kiertotalouden edistämiseen liittyviä tavoitteita kiitettävinä. Suomi ei kuitenkaan ole pääsemässä asetettuihin tavoitteisiin nykyisillä toimilla, mikä on OECD:n mukaan tulevan vuosikymmenen haaste Suomelle.
Johtopäätökset sisältyvät tänään julkaistuun OECD-maakatsaukseen, jossa arvioidaan Suomen ympäristöpolitiikkaa ja sen tuloksellisuutta. Katsaus kokoaa OECD:n vuosien 2020–2021 aikana tehdyn ympäristöpolitiikan maatutkinnan tulokset ja siinä annetaan Suomelle suosituksia ympäristöpolitiikan parantamiseksi. Suositukset liittyvät luonnonsuojeluun, ilmanlaatuun, jätehuoltoon, kiertotalouteen, vesiensuojeluun, ympäristöhallintoon ja vihreän kasvun toimenpiteisiin sekä ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen.
Raportin syventävänä teemana on käsitelty ilmastonmuutoksen hillintään liittyviä toimia. OECD suosittelee johdonmukaisuuden lisäämistä Suomen ilmastopolitiikkaan. Saavutettava ja vähäpäästöinen liikenne, vähähiilinen energiantuotanto sekä rakennusten ja asuinalueiden energiatehokkuuden parantaminen ovat keinoja, joilla Suomen ilmastotavoitteita voitaisiin parhaiten edistää.
”Suomi on sitoutunut olemaan hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Tavoite ei kuitenkaan vielä riitä, vaan meidän on myös tehtävä siitä totta. Tätä varten tarvitsemme lisää toimia, ja niitä tullaankin linjaamaan lähikuukausina hyväksyttävissä Ilmastosuunnitelma 2035:ssa sekä ilmasto- ja energiastrategiassa. OECD-raportti antaa hyvää evästystä myös ensi vuonna laadittavalle kansalliselle sitoutumukselle EU:n biodiversiteettistrategian toimeenpanosta, joka viitoittaa Suomen luontotyötä erityisesti metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi”, ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari toteaa.
OECD näkee, että suomalaisten yleisesti korkea ympäristötietoisuus sekä syvä yhteys luontoon saattaa tukea ympäristöpolitiikan toimeenpanoa. OECD:n mukaan lisätoimia kuitenkin vaaditaan, jotta nyt asetetut tavoitteet toteutuvat käytännössä.
”Suomen tulee muuntaa kunnianhimoiset strategiansa tehokkaiksi ja konkreettisiksi toimiksi. Tarvitaan kokonaisvaltaisia politiikkatoimenpiteitä, jotka kannustavat muuttamaan käyttäytymistä ja tukevat siirtymää kohti hiilineutraaliutta. Lisätoimia vaaditaan pienentämään luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvia uhkia, vähentämään jätemääriä ja tehostamaan materiaalien käyttöä”, ympäristöosaston johtaja Rodolfo Lacy toteaa.
Ympäristöpolitiikan tilaa tarkastellaan säännöllisesti
Suomen ympäristöpolitiikan maatutkinta tehtiin nyt kolmatta kertaa. Edellinen Suomen ympäristöpolitiikan maatutkinta suoritettiin vuonna 2009. Suomen OECD-jäsenyys edellyttää, että kansallisen ympäristöpolitiikan tilaa tarkastellaan säännöllisesti. Maatutkinnan tarkoituksena on tuottaa riippumaton arvio siitä, miten Suomi toteuttaa ympäristöpolitiikan kansallisia ja kansainvälisiä tavoitteita.
OECD:n sihteeristö on kerännyt tutkimuksen pohjana käytetyt tiedot vuosina 2020–2021 kyselyillä ja kuulemistilaisuuksissa. Aineiston keruuseen on osallistunut laaja joukko asiantuntijoita mm. useista ministeriöistä ja tutkimuslaitoksista. OECD julkaisee tutkinnan tulokset erillisissä raporteissa, joista käännetään kooste myös suomeksi. Raporttien tulokset ja suositukset ovat tärkeää tietopohjaa ympäristöpolitiikan kehittämisessä.